Etusivu > Arkistot > Vuosikertomus 1996

Vuosikertomus 1996

Kun Suomalais-Ugrilainen Seura noin sata vuotta sitten lähetti stipendiaattejaan Venäjällä asuvien kielisukulaistemme pariin, tuskin osattiin aavistaa, kuinka kauaskantoisia seurauksia sillä oli. Hankittu aineisto on siirtynyt perintönä eteenpäin meidän aikaamme asti ja suorastaan velvoittanut alan tutkijoita jatkamaan siitä, minkä perusta luotiin jo viime vuosisadan lopussa.

Uuden vuosituhannen kynnystä lähestyttäessä vaikuttaa nyt siltä, että useat sadan vuoden takaiset kysymykset toistuvat uudelleen. Vapaammat matkustusmahdollisuudet Venäjällä asettavat kenttätyölle uusia haasteita. Uralilaisten kielten ja niitä puhuvien kansojen tutkimukseen liittyy läheisesti myös kysymys suomalaisten omasta alkuperästä, ja tämä castreniaaninen ongelma onkin tullut jälleen ajankohtaiseksi. Ensi vuonna järjestetään uusi poikkitieteellinen, Suomen väestön juuria käsittelevä tutkijasymposiumi.

Nykyajalle ominainen pyrkimys arvioimaan eri hankkeita ja alaa koskettavat muutokset, kuten vuosisadan ikäisten hankkeiden valmistuminen vähitellen, ovat luoneet asetelman, jossa on ryhdyttävä pohtimaan uusia pitkäaikaisia toimintastrategioita. Tällaisen keskustelun avauksena voi pitää Seuran ja Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen laitoksen lokakuussa Säätytalossa järjestämää seminaaria Fennougristiikan nykypäivä ja tulevaisuus. On silti selvää, että sivuuttamaton lähtökohta uralilaisten kielten tutkimukselle Suomessa ovat tulevaisuudessakin vanhat aineistokokoelmat ja niiden pohjalta syntynyt tutkimustraditio.

Päättyvä vuosi on Seuran 113. toimivuosi, ja Seura on siihen kohdistetuista kasvavista paineista huolimatta voinut jatkaa toimintaansa vakiintuneeseen tapaan. Vuoden aikana Seura on siten pitänyt vuosikokouksen sekä 8 kuukausikokousta. Kokouksissa (vuosikokous 1995 Kansallismuseossa, huhtikuun kokous Pihapaviljongissa, muut Säätytalossa) pidettiin seuraavat esitelmät:

• vuosikokouksessa 2.12.1995 esimies, prof. Seppo SUHONEN (Helsingin yliopisto): Fennougristiikka ja latvialaiset etymologiat,

• 19.1.1996 prof. Raija BARTENS (Helsingin yliopisto): Permiläisten kielten ns. refleksiivipronominista,

• 16.2.1996 prof. Juha JANHUNEN (Helsingin yliopisto): Finny i tungusy – Alkukotien ongelmia,

• 15.3.1996 prof. Anna-Leena SIIKALA (Helsingin yliopisto): Venäjän suomalais-ugrilaisten haasteet perinteentutkijoille,

• 19.4.1996 apul. prof. Reet KASIK (Helsingin yliopisto/Tarton yliopisto): Suomen ja viron vertailevaa sananmuodostustypologiaa,

• 17.5.1996 lis. Christian CARPELAN (Helsingin yliopisto): Uralilainen, kantasuomalainen ja saamelainen muinaisuus arkeologin näkökulmasta,

• 20.9.1996 tutkija Jekaterina GRUZDEVA (Venäjän tiedeakatemian kielitieteen instituutti, Pietari): The outlines of Nivkh grammar,

• 18.10.1996 professori Ago KÜNNAP (Tarton yliopisto): Tämän hetken vallankumous uralistiikassa,

• 15.11.1996 dos. Ildikó LEHTINEN (Museovirasto): Kun Uralin tyven marilaisten aika pysähtyi.

Kokouksissa on ollut läsnä yhteensä 413 henkeä. Johtokunta on kokoontunut kaikkina mainittuina päivinä, yhteensä 9 kertaa.

August Ahlqvistin, Yrjö Wichmannin, Kai Donnerin ja Artturi Kanniston rahastojen korkovaroista päättänyt Suomalais-Ugrilaisen Seuran ja Kotikielen Seuran yhteisesti asettama lautakunta myönsi 26.2.1996 pitämässään kokouksessa 10 000,- markan palkinnot tri Pirjo KARVOSELLE hänen väitöskirjastaan Oppikirjateksti toimintana, tri Vesa KOIVISTOLLE hänen väitöskirjastaan Itämerensuomen refleksiivit sekä tri Maisa MARTINILLE hänen väitöskirjastaan The Map and the Rope. Finnish Nominal Inflection as a Learning Target.

Minette ja Otto Donnerin, Mikko Korhosen, Julius Markin sekä lahjoittajien rahaston korkovaroista nuorten tutkijain sekä tutkijoiksi aikovien apurahan Seuran johtokunta jakoi 17.5. pitämässään kokouksessa kahden hakijan kesken: fil. yo. Janne Saarikivelle myönnettiin 12 000,- markkaa ja fil. yo. Jan Paakkaselle 4 000,- markkaa opinnäytteiden tekemiseen.

Seuran hallussa olevien aineskokoelmien muokkaus-, toimitus- ja julkaisuhankkeita on vuoden aikana edistetty seuraavasti:

Maist. Paula Kokkonen on yleisistä varoista myönnetyn 4 kuukauden täysstipendin (18 400,- mk) turvin jatkanut T. E. Uotilan komilaisten tekstien muokkausta. Valmisteilla on sarjan viides ja viimeinen osa.

Fil. yo Juha Kääriäinen on siirtänyt kolmen kuukauden puolistipendin (5 400,- mk) turvin Kansallisarkistosta kopioituja E. N. Setälän liiviläisaineistoja tietokonemuotoon.

Tutkija Grigori Jermuškin on 2 000,- mk:n stipendin turvin viimeistellyt Heikki Paasosen mordvan sanakirjan oikovedostarkistusta.

Lisäksi on Albert Hämäläisen rahaston korkovaroista maksettu dos. Ildikó Lehtiselle 5 000,- mk:n stipendi tutkimus- ja keruumatkan tekemiseksi Permin oblastin marilaisten luo. G. J. Ramstedtin muistorahaston tuotosta myönnettiin 2 500,- mk:n matka-avustus tutkija Volker Rybatzkille osallistumiseksi Unkarissa järjestettyyn kansainväliseen altaistikonferenssiin (PIAC).

Julkaisutoiminta on entiseen tapaan voinut jatkua tasaista tahtiaan. Näin on ennen muuta siksi, että vastuuta teosten painokuntoon saattamisesta ja viimeistelystä on siirretty yhä enemmän niiden tekijöille ja toimittajille. ATK-tekniikan kehittymisen takia tätä voidaan pitää myös tervetulleena rationalisointina. On kuitenkin selvää, että Suomen Akatemian avustuksen jatkuva pieneneminen vaikuttaa ensi sijassa juuri mahdollisuuksiin julkaista alan tutkimuksia – sekä suomalaisten omia, että ulkomaalaisten kirjoittajien. Mikäli pitkään vallinnut kehitys jatkuu edelleen, joudutaan jatkossa hakemaan erillisrahoitusta yhä useammalle teokselle.

Seuran omissa sarjoissa ovat edellisen vuosikokouksen jälkeen ilmestyneet seuraavat niteet:

• Aikakauskirja 86. Toimittanut Tapani Salminen. 255 s.

• Toimituksia 221. Syrjänische Texte IV. Komi-syrjänisch: Ober-Vyšegda-Dialekt. Gesammelt von T. E. Uotila. Übersetzt und herausgegeben von Paula Kokkonen. 521 s.

• Toimituksia 222. Manchuria. An ethnic history by Juha Janhunen. xiv + 335 s.

• Toimituksia 223. Typological and historical studies in language by Mikko Korhonen. A memorial volume published on the 60th anniversary of his birth. Edited by Tapani Salminen. 255 s.

• Lexica X, 3. Ergänzungen aus Karjalainens südostjakischen Textaufzeichnungen zu seinem postumen Wörterbuch von Edit Vértes. 42 s.

• Lexica XXIII, 4. nide (S—Ž): H. Paasonens Mordwinisches Wörterbuch. Zusammengestellt von Kaino Heikkilä. Unter Mitarbeit von Hans-Hermann Bartens, Aleksandr Feoktistow und Grigori Jermuschkin bearbeitet und herausgegeben von Martti Kahla. ss. 1928–2703 + 3 s. (778 s.)

• Lexica XXV: Dmitri Tsvetkov, Vatjan kielen Joenperän murteen sanasto. Toimittanut, käänteissanaston ja hakemiston laatinut Johanna Laakso. 525 s.

Päättyvänä vuonna Seura on myös julkaissut aikakauskirjan Finnisch-Ugrische Forschungen niteen 53, 329 s.

Yhteistyössä Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen laitoksen kanssa on julkaistu yksi teos:

Castrenianumin toimitteita 50. (Folia Hungarica 8.) Imre László, Az irodalmi mufajok és létformájuk. Interpretáció elméletek. 123 s.

Ilmestyneiden julkaisujen yhteissivumäärä on 3177.

Uusintapainos on otettu niteestä Castrenianumin toimitteita 49. Itämerensuomalainen kulttuurialue – The Fenno-Baltic Cultural Area. Toimittanut Seppo SUHONEN. 205 s. Seura on lupautunut huolehtimaan myös edellisen vuoden fennougristikongressin esitelmät sisältävien artikkelikokoelmien (Congressus Octavus Internationalis Fenno-Ugristarum 10.–15.8.1995, I–VIII.) myynnistä.

Vuoden 1997 julkaisuohjelmassa ovat mm. seuraavat nimikkeet:

• Aikakauskirja 87. Aineisto koossa. Viimeistelyvaiheessa.

• Toimituksia. Robin BAKER, The Csángó Hungarians. Valmisteilla.

• Toimituksia. Jarmo ELOMAA, Vatjan kielestä. Yliopistollinen väitöskirja. Viimeisteltävänä.

• Toimituksia. Paula KOKKONEN (toim.), Syrjänische Texte V. Ylä-Vytšegdan murretta (toinen nide). Tekstinkäsittely aloitettu.

• Toimituksia. Jorma LUUTONEN, Marin kielen morfotaktiikka. Yliopistollinen väitöskirja. Viimeisteltävänä.

• Toimituksia. Tapani SALMINEN, Nenetsisamojedin morfofonologiasta. Yliopistollinen väitöskirja. Viimeisteltävänä.

• Toimituksia. Leena SARVAS (toim.), D. V. Bubrihin Karjalan dialektologinen kartasto. Viimeisteltävänä.

• Toimituksia. Viljo TERVONEN (toim.), József Szinnyein ja Antti Jalavan kirjeenvaihtoa. Valmis. Lähtee piakkoin painoon.

• Toimituksia. EDIT VÉRTES (toim.), K. F. Karjalainens südostjakische Textsammlungen II. I Transkription, Phonembestand, allgemeine Erörterungen. Viimeinen oikoluku tehty. Korjausten jälkeen valmis.

• Toimituksia. Pertti VIRTARANTA, Karjalaista kansankulttuuria II.

• Sanakirjoja. Jarmo ALATALO (toim.), Kai Donnerin Sölkupin sanakirja. Käsikirjoitus ja taitto valmis, mutta vielä täydennettävänä.

• Sanakirjoja. Karjalan kielen sanakirja V. Aineisto taitettu kirjapainossa. Oikoluku viimeistelyvaiheessa.

• Sanakirjoja. Tapani SALMINEN, A morphological dictionary of Tundra Nenets. Viimeisteltävänä.

• Apuneuvoja. Terho ITKONEN, Nimestäjän opas. Viimeisteltävänä.

Tekeillä on myös useita muita monografioita, yliopistollisia väitöskirjoja, ainesjulkaisuja ja kokoomateoksia tekijöinään ja toimittajinaan Juri ANDUGANOV, Michael BRANCH, Harry HALÉN, Juha JANHUNEN, Martti KAHLA, Eino KOPONEN, Ildikó LEHTINEN, Seppo SUHONEN ja Edit VÉRTES. Yhteistyössä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kanssa jatkuu karjalan, mordvan, marin ja mansin kielen sanakirjojen toimitustyö. Castrenianumin toimitteiden julkaiseminen jatkuu yhteistyössä Helsingin yliopiston Castrenianumin laitosten kanssa.

Viime vuosikokouksessa kutsuttiin edellisessä kokouksessa tehtyjen ehdotusten perusteella Seuran uusiksi ulkojäseniksi osastonjohtaja Serafima LEBEDEVA Iževskistä, tri Helle METSLANG Tallinnasta, ped. kand. Jevdokija NJOMYSOVA Hanty-Mansijskista, tutkija Éva SCHMIDT Hanty-Mansijskista ja Budapestista, filol. kand. Jevgeni TSYPANOV Syktyvkarista sekä filol. kand. Tatjana VLADYKINA Iževskistä.

Seuran vakinaisiksi jäseniksi on vuoden aikana valittu: maist. Sophie CAPDEVILLE Helsingistä, dos. Pirkko FORSMAN SVENSSON Uumajasta, opisk. Paul FRYER Cambridgesta (Englanti), jaostopäällikkö Vesa GUTTORM Koutokeinosta, dos. Ott KURS Tartosta, opisk. Juha KÄÄRIÄINEN Helsingistä, tutkija Olga NAZAROVA Saranskista, fil. kand. Karl-Gustaf NORDMAN Maalahdesta, prof. Herman PARLAND Espoosta ja luokanopettaja Markku YLÖNEN Kiteeltä.

Vuosikokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti on uusilta vakinaisilta jäseniltä peritty kertajäsenmaksuna 200,- markkaa, opiskelijoilta 100,- markkaa.

Seura on vuoden aikana tervehtinyt kunniajäsentään prof. Paul ALVREA Tartosta 75-vuotispäivän johdosta, ulkojäseniään prof. Nullo MINISSIÄ Napolista ja tutkija Edhem R. TENIŠEVIÄ Moskovasta 75-vuotispäivän johdosta sekä prof. Tíbor MIKOLAA Szegedistä ja tri János ZSEMLYEITÄ Kolozsvárista 60-vuotispäivän johdosta.

Seura on kuoleman kautta menettänyt kunniajäsenensä György LAKÓN Budapestistä, ulkojäsenensä prof. Nikolai BAŠKAKOVIN Moskovasta, prof. Leonid GRUZOVIN Joškar-Olasta, tri Hartmut KATZIN Münchenistä, tutkija Aliise MOORAN Tallinnasta, filol. kand. Adolf TURKININ Tallinasta, prof. Wolfgang VEENKERIN Hampurista, sekä vakinaiset jäsenensä Erik BERTELLIN Maarianhaminasta ja entisen kirjaston- ja arkistonhoitajansa prof. Paavo SIRON Helsingistä.

Seuran toimimiehinä ovat päättyvänä kautena olleet: esimiehenä prof. Seppo SUHONEN, 1. varaesimiehenä prof. Alho ALHONIEMI, 2. varaesimiehenä prof. Raija BARTENS, sihteerinä lis. Riho GRÜNTHAL, rahanvartijana ekon. Kyösti JÄRVINEN, kirjavarainhoitajana lis. Martti KAHLA, johtokunnan lisäjäsenenä ja arkistonhoitajana dos. Ulla-Maija KULONEN sekä muina lisäjäseninä prof. Kaisa HÄKKINEN ja dos. Ildikó LEHTINEN, yliasiamiehenä maist. Merja SALO, tilintarkastajina lääk. tri h.c. Esko KOIVUSALO ja oik. kand. Ralf SUNELL varamiehinään kauppat. maist. Mikko KOIVUSALO ja apul. prof. Tapani LEHTINEN.

Seuran edustajina August Ahlqvistin, Yrjö Wichmannin, Kai Donnerin ja Artturi Kanniston rahastojen korkovaroista päättävässä lautakunnassa ovat olleet prof. Raija BARTENS, dos. Ulla-Maija KULONEN sekä asemansa perusteella esimies, prof. Seppo SUHONEN. Alfred Kordelinin yleisen edistys- ja sivistysrahaston tieteen jaostossa, Pietari-säätiön valtuuskunnan kokouksessa sekä Tieteellisten seurain valtuuskunnan vuosikokouksessa Seuraa on edustanut esimies prof. Seppo SUHONEN. Suomalaisen kirjallisuuden edistämisvarojen valtuuskunnan ja Sanakirjasäätiön valtuuskunnan kokouksiin Seuran puolesta on osallistunut dos. Ulla-Maija KULONEN. Suomalais-ugrilaisten kansojen II maailmankongressin suomalaiseen valmistelutyöryhmään osallistui dos. Ildikó LEHTINEN.

Helsingissä 2. joulukuuta 1996

Riho Grünthal

sihteeri

ylös