Etusivu > Arkistot > Vuosikertomus 2000

Vuosikertomus 2000

Kun atk:n käyttö levisi voimakkaasti 1980-luvun lopulla humanistisillakin aloilla, näytti se tarjoavan kerralla tukun uusia mahdollisuuksia mutta asettavan myös uusia vaatimuksia. Teknisten ratkaisujen etsiminen ja itse valmistettujen tiedostojen tai paino-originaalien sovittaminen kirjapainojen valmiuksiin on siitä lähtien ratkaistu käytännössä tapauskohtaisesti räätälöitynä aina uutta julkaisua varten. Tekninen kehitys on edennyt hyvin nopeasti, mutta tieteellisen julkaisutoiminnan perustarpeet, -tavoitteet ja resurssit eivät ole muuttuneet samassa tahdissa.

Jo hyvän aikaa sitten nousi esiin kysymys elektronisesta julkaisemisesta, rinnakkaisena tai painetun julkaisun kokonaan korvaavana vaihtoehtona. Useat tieteelliset seurat ja julkaisut ovat ehtineet kokeilla tätä muotoa, Suomalais-Ugrilaisen Seuran alueelta ja lähipiiristä Finnisch-Ugrische Forschungen ja Virittäjä. Elektronisessa julkaisuissa on konkreettisesti noussut toistuvasti esiin se, että tekniset mahdollisuudet ja toisaalta tutkijoiden ja kustantajien tarpeet ja tavoitteet eivät täysin vastaa toisiaan. Tämänhetkisessä, Tieteellisten seurain valtuuskunnan, Helsingin yliopiston kirjaston sekä tekijänoikeusjärjestö Kopioston kehittämässä mallissa sekä tekijänoikeuksista että käyttökorvauksista sopimiseen liittyy ammattitaitoa ja aikaa vaativa mekaniikka, joka helposti voi kuormittaa muutenkin vähäisellä vakinaisella työvoimalla toimivia tieteellisiä seuroja, myös Suomalais-Ugrilaista Seuraa. Lisäksi näyttää siltä, että voidakseen menestyä elektronisen julkaisemisen on yleistyttävä siinä määrin, että käyttäjät löytävät harvojen artikkelien sijasta huomattavasti enemmän tarvitsemastaan tiedosta verkkoyhteyksien avulla. Esimerkiksi Seuran kannalta tärkeitä vaihtosuhteita ajatellen myös mahdollisuuksia tämänhetkistä huomattavasti joustavampaan ja turhaa painojulkaisujen varastointia säästävään tarvepainatukseen on parannettava. Seura jatkaa edelleen omien mahdollisuuksiensa kartoittamista edellä esitellyllä alueella yhdessä muiden tieteellisten seurojen ja lähialojen kanssa.

Suomalais-ugrilaisten kielten ja niiden kautta avautuvien kulttuurien tutkijat kokoontuivat elokuussa yhdeksänteen kansainväliseen fennougristikongressiin Tarttoon. Seuran julkaisut olivat kongressissa esillä ja julkaisuluetteloa jaettiin perinteisessä, painetussa muodossa satoja kappaleita eri puolilta saapuneille osallistujille, joita oli yhteensä lähes kahdeksansataa. Kongressi on säilyttänyt asemansa alan tutkijoiden kokoontumisfoorumina. Sen rooli nimenomaan tieteellisenä kongressina on selvä, koska yhteiskunnallisiin ja poliittisiin kysymyksiin suuntautuneet tahot ovat luoneet muita foorumeja. Varsinkin Venäjän suomalais-ugrilaisille on tärkeä yhteiskunnallisiin asioihin painottunut ja luonteeltaan poliittinen Suomalais-ugrilainen maailmankongressi, joka järjestetään tänä vuonna kolmatta kertaa, tällä kertaa Helsingissä.

Päättyvä vuosi on Seuran 117. toimivuosi. Vuoden aikana Seura on järjestänyt vuosikokouksen sekä 8 kuukausikokousta. Kokoukset on pidetty Säätytalossa tai Tieteiden talossa. Kokouksissa on kuultu seuraavat esitelmät:

• vuosikokouksessa 2.12.1999 esimies, prof. Seppo SUHONEN (Helsingin yliopisto): Areaalilingvististä fennougristiikkaa,

• 21.1.2000 sihteeri, fil. lis. Riho GRÜNTHAL (Helsingin yliopisto): Mordvan näkökulmia lainasanatutkimukseen,

• 18.2. filol. kand. Sergei MAKSIMOV (Iževskin / Turun yliopisto): Udmurtin murteiden ja komin areaalisia yhteyksiä,

• 19.3. maist. Vuokko EIRAS (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus): Mansin sanakirjantekijän työpöydältä,

• 14.4. maist. André HESSELBÄCK (Upsalan yliopisto): Suomalais-ugrilainen substraatti tšuvassissa,

• 19.5. maist. Klaas RUPPEL (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus): SU-tarkekirjoituksen elektroninen tulevaisuus,

• 15.9. prof. Jorma KOIVULEHTO (Helsinki): Huomioita viimeaikaisesta etymologioinnista,

• 27.10. prof. Bernard COMRIE (Max Planck Institute for Evolutionary Anthropology, Leipzig): Language contact, lexical borrowing and semantic classes,

• 17.11. fil. lis. Arja AHLQVIST (Helsingin yliopisto): Muinaisen merjalaisalueen pyhät paikat.

Kokouksissa on ollut läsnä yhteensä 325 henkeä. Johtokunta on kokoontunut kaikkina mainittuina päivinä, yhteensä 9 kertaa.

Taloudellinen tilanne on edelleen tyydyttävä. Suomen Akatemian avustus oli saman suuruinen kuin edellisenä vuonna eli 260.000,- markkaa. Kirjallisuuden myynti jää sen sijaan huomattavasti edellisiä vuosia pienemmäksi, alle 100.000,- markan. Syynä tähän on ennen kaikkea se, että uusia julkaisuja on ilmestynyt vähemmän. Vastaavasti julkaisutoiminnasta kertyy kuluja tavallista vähemmän. Kun toisaalta sijoitustoiminnasta on saatu yhtä hyvät tuotot kuin edellisenäkin vuonna, jää yleiseen rahastoon siirrettäväksi runsas 100.000,- markkaa.

Seuran hallussa olevista rahastoista sekä yleisistä varoista on myönnetty apurahoja yhteensä 175.400,- markkaa. August Ahlqvistin, Yrjö Wichmannin, Kai Donnerin ja Artturi Kanniston rahastojen korkovaroista päättänyt Suomalais-Ugrilaisen Seuran ja Kotikielen Seuran yhteisesti asettama lautakunta päätti 23.2.2000 pitämässään kokouksessa myöntää 15.000,- markan palkinnon fil. tri Anneli SARHIMAALLE hänen väitöskirjastaan Syntactic transfer, contact-induced change and the evolution of bilingual mixed codes, 10.000,- markan palkinnot fil. tri Markku HAAKANALLE hänen väitöskirjastaan Laughing matters. A conversation analytical study of laughter in doctor-patient interaction ja fil. tri Vesa HEIKKISELLE hänen väitöskirjastaan Ideologinen merkitys kriittisen tekstintutkimuksen teoriassa ja käytännössä sekä 7.000,- markan palkinnon fil. tri Kirsti SIITOSELLE hänen väitöskirjastaan Agenttia etsimässä. U-verbijohdokset edistyneen suomenoppijan ongelmana.

Minette ja Otto Donnerin, Mikko Korhosen, Julius Markin sekä lahjoittajien rahaston korkovaroista nuorten tutkijain sekä tutkijoiksi aikovien apurahan 20.000,- markkaa Seuran johtokunta myönsi 19.5. pitämässään kokouksessa maist. Jussi YLIKOSKELLE uralilaisten kielten konverbirakenteita käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Albert Hämäläisen rahastosta ensisijaisesti etnografiseen hankkeeseen tarkoitettu apuraha Itä-Venäjällä asuvien suomensukuisten kansojen tutkimukseen jaettiin 17. marraskuuta. Rahastosta myönnettiin tuolloin pidetyssä johtokunnan kokouksessa 25.000,- markan apuraha työryhmälle dos. Ildikó LEHTINEN – maist. Helena RUOTSALA tutkimushankkeeseen Naisten arkea Marinmaalla, Venäjällä. Modernisaatioprosessin vaikutus naisten kotitaloustöihin 1993–2000 sekä 5.000,- markan apuraha fil. yo. Karina SUOMISELLE Nenetsien kansallista heräämistä koskevaan pro gradu -tutkielmaan, erityisesti siihen liittyvään aineistonkeruumatkaan.

Kaisi ja Kaino Heikkilän mordvan kielen tutkimukseen tarkoitetusta rahastosta myönnettiin 20.000,- markan tunnustuspalkinto fil. tri h. c. Martti KAHLALLE. Hän toimitti 1990-luvulla ilmestyneen Heikki Paasosen mordvan kielen sanakirjan hakemistoineen painovalmiiksi ja kehitti merkittävästi yli neljä vuosikymmentä kestäneenä kautenaan Seuran kirjaston- ja kirjavarainhoitajana sitä infrastruktuuria, jota tiedeyhteisö tarvitsee toimiakseen.

Seuran yleisillä varoilla on rahoitettu johtokunnalle esitettyjä hankkeita seuraavasti:

• Fil. lis. Arja AHLQVISTIN johtamaa Jaroslavlin alueen Rostovin ja Pereslavlin piirikunnista kerätyn paikannimiaineiston tarkistustyötä on tuettu 14.500,- markalla.

• Fil. maist. Janne SAARIKIVELLE on myönnetty 5.000,- mk Vienan Karjalan itäosan nimistönkeruuta varten.

• Fil. maist. Merja SALOLLE on myönnetty 9.500,- markkaa sekä filol. kand. Vasili BELJAKOVILLE 2.500,- markkaa Penzan oblastin mordvalaisalueille tehtäviin kenttäretkiin.

Seuran hallussa olevien aineskokoelmien muokkaus-, toimitus- ja julkaisuhankkeista on vuoden aikana tuettu 46.400,- markalla T. E. Uotilan komilaisten tekstien valmistelua toimittajanaan fil. maist. Paula KOKKONEN.

Julkaisutoiminta on jatkunut pääpiirteissään entisellään. Kuten jo vuosikertomuksen alussa kerrottiin, tietokoneisiin liittyvät kysymykset ovat erottamaton osa kirjojen julkaisemista. Sekä tekniseen että sisällölliseen laatuun on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Koska sekä Aikakauskirjan että Toimitusten osalta on siirrytty ns. referee-arviontiin, edellyttää se luonnostaan myös julkaisijan entistä aktiivisempaa osallistumista kirjan tai artikkelin suunnitteluun ja toteutukseen. Käytännössä se voi merkitä kirjojen valmistumisen viivästymistä, kuten kuluvana vuonna on käynyt. Tekniseltä kannalta valittavana on joko tekijän itsensä tai kustantajan vastuulle jäävä viimeistely. Päättyvänä vuonna julkaisusihteeri, maist. Leena HUIMAN työpanoksesta suuri osa on kulunut juuri käsikirjoitusten kielelliseen ja tekniseen viimeistelyyn ja atk-ongelmien selvittämiseen. Tavoitteena on parantaa ilmestyvien kirjojen laatua ja vaikuttaa myös siten tutkimuksen tasoon.

Seuran omissa sarjoissa ovat edellisen vuosikokouksen jälkeen ilmestyneet seuraavat niteet:

• Aikakauskirja 88. Toimittanut Tapani Salminen. 288 s.

• Toimituksia 235. Kari LIUKKONEN, Baltisches im Finnischen. 178 s.

• Toimituksia 237. Jorma KOIVULEHTO, Verba mutuata. Quae vestigia antiquissimi cum Germanis aliisque Indo-Europaeis contactus in linguis Fennicis reliquerint. Edidit Klaas Ph. Ruppel. 435 s.

Yhteistyössä Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen laitoksen kanssa on julkaistu neljä Castrenianumin toimitteiden nidettä:

• Castrenianumin toimitteita 56. Reet KASIK, 75 vuotta viroa Helsingin yliopistossa. Viron kielen ja kulttuurin opettaminen Suomessa -seminaari 23.11.1998. Toimittaneet Reet KASIK ja Leena HUIMA. 159 s.

• Castrenianumin toimitteita 57. Sukukansapäivien satoa. Kirjoituksia ja puheenvuoroja suomalais-ugrilaisuudesta. Toimittanut Marja Lappalainen. 207 s.

• Castrenianumin toimitteita 58. Terhi-Maija ITKONEN-ISAKOV, Muuttuva sankarimyytti 1800-luvun unkarilaisissa maalauksissa. 246 + 33 s.

• Castrenianumin toimitteita 59. Facing Finnic. Some challenges to historical and contact linguistics. Toimittanut Johanna LAAKSO. 234 s.

Ilmestyneiden julkaisujen yhteissivumäärä on 1780.

Seuran julkaisuluettelo pyritään julkaisemaan samana vuonna kuin kansainvälinen fennougristikongressi pidetään ja kerran kongressien välillä. Kesällä ilmestyi siten ajantasaistettu luettelo Suomalais-Ugrilaisen Seuran julkaisut 1885–2000, 96 s. Luettelo on toimitettu jäsenistölle syksyllä lähetetyn jäsenkirjeen mukana.

Vuoden 2001 julkaisuohjelmassa ovat mm. seuraavat Seuran omien sarjojen nimekkeet.

• Aikakauskirja 89. Julkaistavaksi tarjotut artikkelit arvioitavana.

• Toimituksia. Raija BARTENS, Permiläiskielten rakenne ja kehitys. Painossa.

• Toimituksia. Sophie CAPDEVILLE, Fellmanin Lapponica-kokoelman luettelo. Taitto viimeisteltävänä.

• Toimituksia. Christian CARPELAN ja Asko PARPOLA (toim.), Contacts between Indo-European and Uralic. Artikkelikokoelma. Käsikirjoitus viimeisteltävänä.

• Toimituksia. Jarmo ELOMAA, Vatjan astevaihtelu. Yliopistollinen väitöskirja.

• Toimituksia. Dennis ESTILL, Erzya Mordvin prosody. Yliopistollinen väitöskirja.

• Toimituksia. Riho GRÜNTHAL, Grammatical interrelations. Shared functions and mixed strategies in Finnic noun phrase. Yliopistollinen väitöskirja.

• Toimituksia. Lauri HARVILAHTI, The Eternal Poplar. Studies on Upper Altai Qai Singing. Taitto viimeisteltävänä.

• Toimituksia. Paula KOKKONEN, Syrjänische Texte V. Ylä-Vytšegdan murretta. Ladonta kesken.

• Toimituksia. Marja LEINONEN, Larisa LEISIÖ ja Anneli SARHIMAA, Syntactic change in language contact. Artikkelikokoelma.

• Toimituksia. Edith VÉRTES (toim.), Heikki Paasosen itäostjakkilaiset tekstikokoelmat. Esipuheen viimeiset korjaukset tarkistettavana. Muuten painovalmis.

• Toimituksia. Maria ZAITSEVA, Vepsän kielen lauseoppi. Valmis taitettavaksi.

• Sanakirjoja. Marin kielen käänteissanakirja. Käsikirjoitus viimeisteltävänä.

• Finnisch-Ugrische Forschungen 56. 100-vuotisjuhlanumero. Käsikirjoitus viimeisteltävänä.

Tekeillä on myös useita muita monografioita, ainesjulkaisuja ja kokoomateoksia tekijöinään ja toimittajinaan Jarmo ALATALO, Juri ANDUGANOV, Robin BAKER, Michael BRANCH, Ulla-Maija KULONEN, Johanna LAAKSO, Ildikó LEHTINEN ja Tapio PELTOLA. Yhteistyössä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kanssa jatkuu karjalan, marin ja mansin kielen sanakirjojen toimitustyö. Castrenianumin toimitteiden julkaiseminen jatkuu yhteistyössä Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen laitoksen kanssa. Tekeillä ovat seuraavat julkaisut:

• Castrenianumin toimitteita 60. Arto KILPIÖ (toim.), 1000-vuotias Unkari. Esitelmiä 1000-vuotiaan Unkarin valtion kulttuurin juuret -seminaarista 26.–27.4.2000. Käsikirjoitus valmis.

• Castrenianumin toimitteita. Juha KÄÄRIÄINEN (toim.), E. N. Setälän liiviläinen sanasto.

Viime vuosikokouksessa kutsuttiin edellisessä kokouksessa tehtyjen ehdotusten perusteella Seuran uusiksi ulkojäseniksi prof. Jocelyn FERNANDEZ-VEST Pariisista ja prof. Urianghai HUGJILTU Huhhotista.

Seuran vakinaisiksi jäseniksi on vuoden aikana valittu lehtori Edit BENCSIK Turusta, tutkija Steven BERBECO Cambridgesta Massachusettsista, tutk. Patrik BYE Tromssasta, opisk. Heini HIENONEN Espoosta, maist. Nobufumi INABA Turusta, lehtori Paula JÄÄSALMI-KRÜGER Hampurista, tutkija Nikolai KIRSANOV Pietarista, opiskelija Anna KÄRKKÄINEN Helsingistä, ekonomi Kjell LÖFGREN Espoosta, opiskelija Marc Antoine MAHIEU St. Pierre du Regardista (Ranska), opisk. Pauli MUUKKONEN Vantaalta, kielenkääntäjä Mirjam PENTTINEN Savonlinnasta, sosionomi Inga PAJUNEN Joensuusta, opisk. Gianmarco SCARPELLO Jyväskylästä, johtaja Urmas SUTROP Tallinnasta, kansanedustaja Ilkka TAIPALE Helsingistä ja tutkija James WELLER Hilliardista Ohiosta.

Vuosikokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti on uusilta vakinaisilta jäseniltä peritty kertajäsenmaksuna 200,- markkaa, opiskelijoilta 100,- markkaa.

Päättyvän toimintavuoden aikana Seura on tervehtinyt kunniajäseniään prof. Alo RAUNIA Bloomingtonista 95-vuotispäivän, prof. Gerhard DOERFERIA Göttingenistä 80-vuotispäivän johdosta ja akat. Péter HAJDÚTA Budapestistä 75-vuotispäivän johdosta, ulkojäseniään prof. A. D. KYLSTRAA Groningenista 80-vuotispäivän johdosta, prof. Gyula DÉCSYÄ Bloomingtonista, tutkija Norman DENISONIA Kentistä, filol. kand. Juri JELISEJEVIÄ Moskovasta, prof. Stanislaw KALUZYNSKIA Varsovasta, prof. Jean PERROT’ta Pariisista, filol. kand. Ljudmila POKROVSKAJAA Pietarista, prof. István SZATHMÁRIA Budapestista ja prof. Dmitri TSYGANKINIA Saranskista 75-vuotispäivän johdosta, prof. Michael BRANCHIA Lontoosta ja prof. Mihail MOSINIA Saranskista 60-vuotispäivän johdosta sekä vakinaisia jäseniään prof. Heikki LESKISTÄ Jyväskylästä 70-vuotispäivän ja dos. Pirkko SUIHKOSTA Helsingistä ja Leipzigista 60-vuotispäivän johdosta.

Seura on kuoleman kautta menettänyt ulkojäsenensä Elemer BAKÓN (Silver Spring, Massachusetts), Tibor MIKOLAN (Szeged) sekä vakinaisen jäsenensä Aimo TURUSEN (Helsinki).

Seuran toimimiehinä ovat päättyvänä kautena olleet: esimiehenä prof. Seppo SUHONEN, 1. varaesimiehenä prof. Ulla-Maija KULONEN, 2. varaesimiehenä prof. Sirkka SAARINEN, sihteerinä fil. lis. Riho GRÜNTHAL, rahanvartijana ekon. Kyösti JÄRVINEN, kirjavarainhoitajana maist. Maire AHO, arkistonhoitajana ja johtokunnan lisäjäsenenä dos. Eino KOPONEN, johtokunnan muina lisäjäseninä prof. Kaisa HÄKKINEN ja dos. Ildikó LEHTINEN, yliasiamiehenä fil. maist. Merja SALO, tilintarkastajina lääk. ja kir. tri h.c. Esko KOIVUSALO ja oik. kand. Ralf SUNELL varamiehinään kauppat. maist. Mikko KOIVUSALO ja prof. Tapani LEHTINEN.

Seuran edustajina August Ahlqvistin, Yrjö Wichmannin, Kai Donnerin ja Artturi Kanniston rahastojen korkovaroista päättävässä lautakunnassa ovat olleet 1. varaesimies prof. Ulla-Maija KULONEN, 2. varaesimies prof. Sirkka SAARINEN sekä asemansa perusteella esimies, prof. Seppo SUHONEN. Alfred Kordelinin yleisen edistys- ja sivistysrahaston tieteen jaostossa, Tieteellisten seurain valtuuskunnan hallituksessa, Taluttaja Oy:n hallituksessa ja Pietari-säätiön valtuuskunnassa Seuraa on edustanut prof. Seppo SUHONEN. Tieteellisten seurain valtuuskunnan vuosikokoukseen Seuran puolesta osallistui prof. Ulla-Maija KULONEN. Suomen tiedekustantajien liiton vuosikokoukseen on Seuran puolesta osallistunut sihteeri, lis. Riho GRÜNTHAL. Taluttaja Oy:n yhtiökokouksessa ja WSOY:n yhtiökokouksessa Seuraa on edustanut rahanvartija, ekonomi Kyösti JÄRVINEN. Kolmannen Suomalais-ugrilaisen maailmankongressin suunnittelutyöryhmässä on Seuran valtuuttamana toiminut dos. Ildikó LEHTINEN.

Helsingissä 2. joulukuuta 2000

Riho Grünthal

sihteeri

ylös