|
Vuosikertomus 2005
Päättyvä vuosi on Seuran 122.
toimivuosi. Vuoden aikana Seura on järjestänyt vuosikokouksen
sekä kahdeksan kuukausikokousta. Kaikki päättyvän toimikauden
kokoukset on järjestetty Tieteiden talossa. Kokouksissa on
kuultu seuraavat esitelmät:
vuosikokouksessa 2.12.2004 esimies,
prof. Ulla-Maija Kulonen (Helsingin yliopisto): Eteläinen
obinugri: historiaa ja kontakteja,
21.1.2005 prof. Ferenc Havas (Budapestin
yliopisto): Ergatiivisuus ja uralilaiset kielet,
18.2. fil. lis. Janne Saarikivi (Tarton
yliopisto): Permiläiskielten läntisistä uralilaisista
lainasanoista,
18.3. emer.prof. Kalevi Wiik (Turku):
Vanhoja ja uusia teorioita suomalaisten juurista,
15.4. prof. Marja Leinonen (Helsinki):
Komin kielen possessiivisuffiksit ja definiittisyys,
20.5. prof. Helle Metslang (Helsingin
yliopisto): Imperatiiveista ja käskemisestä virossa ja
suomessa,
16.9. fil. maist. Leena Huima (Helsingin
yliopisto): Internetin käytöstä tekstikorpuksena,
21.10. prof. László Honti (Udinen
yliopisto): Parilliset verbit uralilaisissa kielissä,
18.11. fil. maist. Karina Lukin
(Helsingin yliopisto): Kolgujevin nenetsien kyläelämää.
Kokouksissa on ollut läsnä yhteensä 322
henkeä. Johtokunta on kokoontunut kaikkina yllä mainittuina
päivinä, yhteensä 9 kertaa.
Seuran tutkimusarkiston ja
toiminta-arkiston aineisto, joka on Kansallisarkistossa, on
edelleen erillisestä sopimuksesta käytettävissä johtokunnan
hyväksymään perusteltuun tutkimustarkoitukseen. Kuluvana
vuonna tutustumis‑, käyttö- ja kopiointilupia on myönnetty
erityisesti C. G. Mannerheimin Aasian-matkan kuva-aineistoon.
Myös tšuvassi- ja enetsiaineistot sekä komilais- ja
saamelaisaineistot ovat kiinnostaneet tutkijoita.
Seuran kokoukset ja julkaisut sekä
uutuusjulkaisuista kannet ja lyhyt luonnehdinta on nähtävillä
verkko-osoitteessa
www.sgr.fi. Kotisivuja ylläpitää maisteri
Toni Suutari.
Seuran taloudellinen tilanne on kuluvan
vuoden aikana pysynyt hyvänä, vaikka Suomen Akatemian avustus
julkaisutoimintaa varten pieneni 38 000 euroon. Tilannetta on
helpottanut kirjallisuuden myyntitulojen kasvu viime vuodesta.
Myös maan hyvänä jatkunut talouskehitys, yritysten hyvät
tulokset ja osingonmaksukyky ovat pitäneet Seuran
sijoitustoiminnan tuotot hyvällä tasolla. Niillä on katettu
julkaisutoiminnan alijäämää. Seuran sijoitukset ovat edelleen
tunnetuissa suomalaisissa pörssiyhtiöissä, kotimaisissa
joukkovelkakirjalainoissa, korkorahastoissa ja
pankkitalletuksissa. Kulut ovat pysyneet talousarvion
puitteissa.
Yhdessä M. A. Castrénin seuran kanssa on
hankittu yhteisomistukseen 10.3.2005 Hagelstamin huutokaupasta
kuvanveistäjä Arttu Halosen (1885–1963) tekemä ja signeeraama
pronssinen rintapatsas, joka esittää M. A. Castrénia. Seurat
maksoivat puoliksi 406 euron hinnan. Veistos sijaitsee
seurojen yhteisissä toimitiloissa Mariankatu 7:ssä.
Seuran hallussa olevista rahastoista
sekä yleisistä varoista on myönnetty apurahoja ja palkintoja
yhteensä 42 700 euroa.
August Ahlqvistin, Yrjö Wichmannin, Kai
Donnerin ja Artturi Kanniston rahastojen vuoden 2004
jaettavissa olleesta 10 000 euron tuotosta päätti
Suomalais-Ugrilaisen Seuran ja Kotikielen Seuran yhteisesti
asettama lautakunta 18.2. pitämässään kokouksessa jakaa
seitsemän väitöskirjapalkintoa seuraavasti: 2 500 euron
palkinnon fil. tri Hanna Lappalaiselle hänen
väitöskirjastaan Variaatio ja sen funktiot. Erään
sosiaalisen verkoston jäsenten kielellisen variaation ja
vuorovaikutuksen tarkastelua, 1 750 euron palkinnon fil.
tri Minna Jaakolalle hänen väitöskirjastaan Suomen
genetiivi, 1 750 euron palkinnon fil. tri Petri
Jääskeläiselle hänen väitöskirjastaan
Instrumentatiivisuus ja nykysuomen verbinjohto, 1 000
euron palkinnon fil. tri Jarmo Harri Jantuselle
hänen väitöskirjastaan Synonymia ja käännössuomi:
korpusnäkökulma samamerkityksisyyden kontekstuaalisuuteen ja
käännöskielen leksikaalisiin erityispiirteisiin, 1 000
euron palkinnon fil. tri Michael O’Dellille hänen
väitöskirjastaan Intrinsic Timing and Quantity in Finnish,
1 000 euron palkinnon Sirkka Paikkalalle hänen
väitöskirjastaan Se tavallinen Virtanen. Suomalaisen
sukunimikäytännön modernisoituminen 1850‑luvulta vuoteen 1921
ja 1 000 euron palkinnon fil. tri Michaela Pörnille
hänen väitöskirjastaan Suomen tunnekausatiiviverbit ja
niiden lausemaiset täydennykset.
Minette ja Otto Donnerin, Mikko
Korhosen, Julius Markin sekä lahjoittajien rahaston tuotosta
myönnettävästä nuorten tutkijain sekä tutkijoiksi aikovien
apurahasta johtokunta päätti 20.5. pitämässään kokouksessa.
Käytettävissä ollut summa 5 000 euroa päätettiin jakaa neljän
hakijan kesken seuraavasti: 2 500 euroa maisteri Marjatta
Jomppaselle (Oulun yliopisto) väitöskirjatyöhön, jonka aiheena
on perusinfinitiivin vertailu pohjoissaamen ja suomen kielen
väitelauseessa, 1 000 euroa suomen kielen jatko-opiskelija
Nadežda Kasavkinalle (Turun yliopisto) venäläisperäisiä
lainoja suomen kielessä käsittelevään lisensiaatintyöhön,
1 000 euroa suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen opiskelija
Jaakko Häkkiselle (Helsingin yliopisto) tundranenetsin
hantilaisia lainoja käsittelevään pro gradu ‑tutkielmaan ja
500 euroa arkeologian opiskelija Laura Harjanteelle (Helsingin
yliopisto) pro gradu ‑tutkielmaan, joka käsittelee
saamelaissubstraattia Satakunnan ja Pirkanmaan paikannimissä
ja kyseisten nimien yhteyttä alueen arkeologiseen aineistoon.
Albert Hämäläisen rahastosta
jaettavasta, ensisijaisesti etnografiseen hankkeeseen
tarkoitetusta apurahasta Itä‑Venäjällä asuvien suomensukuisten
kansojen tutkimukseen päätettiin 18.11. johtokunnan
kokouksessa. Hakemuksia oli saapunut kahdeksan kappaletta.
Jaossa olleesta 7 000 euron apurahasta myönnettiin 6 000 euroa
valtiot. maist. Milla Hannulalle väitöskirjatyöhön, jonka
aiheena on Venäjän alkuperäiskansapolitiikkaa vuosina
1985–2003: tapaustutkimuksena hantien ja mansien ’kansallinen’
selviytyminen. 1 000 euroa sai dosentti Ildikó Lehtinen
tutkimuksensa Marilainen nainen ja modernisaatio
kenttätyökustannuksiin.
Seuran hallussa olevien aineskokoelmien
muokkaus‑, toimitus- ja julkaisuhankkeista on vuoden aikana
tuettu T. E. Uotilan komilaistekstien valmistelua
toimittajanaan maist. Paula Kokkonen, kahdeksan kuukauden
stipendillä, yhteensä 9 600 eurolla. Lisensiaatti Harry Halén
on tehnyt 6 000 euron apurahan turvin viiden kuukauden aikana
C. G. Mannerheimin matkapäiväkirjasta elektronisen version.
Työ liittyy C. G. Mannerheimin Across Asia from West to
East in 1906–1908 ‑teokseen, josta on tekeillä uusittu,
korjauksin ja täydennyksin varustettu laitos. Maisteri Anneli
Honko on saanut 2 400 euron apurahan, jonka turvin hän on
valmistellut Julius Mägisten 1940‑luvulla Ruotsissa keräämiä
liiviläistekstejä painokuntoon. M. A. Castrénin
käsikirjoitusten julkaisemiseen tähtäävää Manuscripta
Castreniana ‑hanketta on jatkettu siten, että Seura myönsi
opiskelija Lotta Jalavalle kolmen kuukauden apurahan (2 700
euroa), jonka turvin hän jatkoi edellisenä kesänä
aloittamaansa Castrénin tundranenetsiläisten muistiinpanojen
käsittelyä.
Maisteri Sachiko Toguchi on
työskennellyt ns. Unicode-hankkeessa neljä kuukautta
(4.4.–6.7.) käyden läpi lähes 1 500 riviä tekstiä. Tekstit
edustivat kaikkia uralilaisia kieliä sekä mm. turkkilais- ja
mongolikieliä. Hänen työskentelynsä rahoittivat Suomen
tiedekustantajien liitto (300 tuntia = 2 500 euron apuraha v.
2004), Suomalais-Ugrilainen Seura (50 tuntia) ja Kotimaisten
kielten tutkimuskeskus (50 tuntia). Hänen tehtävänsä oli
selvittää suomalais-ugrilaisen tarkekirjoituksen merkkien
frekvenssi. Hänen työnsä tulokset tulevat olemaan pohjana
fonttien typografiselle viimeistelylle ja suomalais-ugrilaista
näppäimistöä suunniteltaessa.
Seuran omissa sarjoissa ovat edellisen
vuosikokouksen jälkeen ilmestyneet seuraavat niteet:
Finnisch-Ugrische Forschungen 58.
488 sivua.
Suomalais-Ugrilaisen Seuran
Aikakauskirja 90. 407 sivua.
Toimituksia 247. Edith Vértes:
Südostjakische Textsammlungen III. 388 sivua.
Toimituksia 248. Jarkko Niemi, Anastasia
Lapsui: Network of songs. Individual
songs of the Ob' Gulf Nenets: Music and local history as sung
by Maria Maksimovna Lapsui.
201 sivua + 2 sukukarttaa.
Castrenianumin toimitteita 63. Raija
Bartens: Tähtiä lumessa. Ersä- ja mokšamordvalaista
runoutta. 269 sivua.
Castrenianumin toimitteita 64.
Sukukansaohjelman arki. Suomalais-ugrilainen perintö ja
arkipäivä. Studia Fenno-Ugrica 21.9.–16.11.2004. Toim.
Paula Kokkonen. 250 sivua.
Karjalan kielen sanakirjan VI osa, jonka
painatuskuluihin saatiin opetusministeriöltä
erillisrahoituksena 31 500 euroa, ilmestyi Seuran
Sanakirjoja-sarjassa XVI, 6 (= Kotimaisten kielten
tutkimuskeskuksen julkaisuja 25). 782 sivua.
Lisäksi on ilmestynyt uusi, 103‑sivuinen
julkaisuluettelo 1885–2004.
Ilmestyneiden julkaisujen
yhteissivumäärä on 2 888.
Kuluvana kalenterivuonna odotetaan
ilmestyväksi vielä seuraavat teokset:
Uusintapainos Suomen kielen etymologisen
sanakirjan 5. osasta, sivut 1257–1676. (Sanakirjoja XII:5),
Toimituksia 249. Aleksandr Feoktistov –
Sirkka Saarinen: Mokšamordvan murteet,
Apuneuvoja XV. Ulla-Maija Kulonen:
Itämansin kielioppi ja tekstejä.
Valmistumaisillaan ovat myös:
Toimituksia. Julius Mägiste:
Liiviläisiä tekstejä. Toim. Anneli
Honko.
Toimituksia. Trond
Trosterud: Homonymy in the Uralic Two-Argument Agreement
Paradigms. Julkaisu väitöskirjasta.
Vuoden 2006 julkaisuohjelmassa ovat mm.
seuraavat Seuran omien sarjojen nimekkeet:
Toimituksia. Lauri Harvilahti: The
Eternal Poplar. Studies on Upper Altai Qai Singing.
Toimitteilla.
Toimituksia. Paula Kokkonen:
Syrjänische Texte V. (Ylä-Vytšegdan murretta.)
Toimitteilla.
Toimituksia. Arja Ahlqvist:
Toponimija Merjanskoj zemli. Väitöskirjatyö.
Toimituksia. Nobufumi Inaba:
Suomalais-volgalaisten kielten omistusrakenteen kehitys.
Väitöskirjatyö.
Toimituksia. Janne Saarikivi: Pinegan
piirin suomalais-ugrilainen substraattinimistö.
Väitöskirjatyö.
Sanakirjoja. Maria Barmič, Inna Vèllo ja
Tapani Salminen: Metsänenetsin sanakirja. Toimitteilla.
Tekeillä on:
Artturi Kannisto: Ethnographica
vogulica. Toim. Ildikó Lehtinen ja Ilmar Talve.
Castrenianumin toimitteita. E. N.
Setälän liiviläinen sanasto. Toim. Juha Kääriäinen.
Uudistettu, suomalais-ugrilaisten
kielten levikkiä kuvaava seinäkartta.
Uusi, korjattu ja laajennettu painos C.
G. Mannerheimin teoksesta Across Asia from West to East in
1906–1908 I (Kansatieteellisiä julkaisuja VIII:1).
Myös muita julkaisuhankkeita on
vireillä, tekijöistä mainittakoon prof. Michael Branch ja tri
Robin Baker.
Myös elektronisten julkaisujen
suunnittelu on käynnistynyt. Yhdessä Turun ammattikorkeakoulun
kanssa on kehitteillä sanakirjakäyttöliittymä. Marin ja
mordvan paperiversioina ilmestyneistä käänteissanakirjoista on
tarkoitus saada elektroniset versiot. Seuran verkkosivuilla on
nähtävillä jo nyt tri Irina Nikolajevan ja työryhmän
elektroninen julkaisu Online Documentation of Kolyma
Yukaghir, johon sisältyy mm. Yukaghir-English,
English-Yukaghir Dictionary.
Yhteistyössä Kotimaisten kielten
tutkimuskeskuksen kanssa jatkuu tšeremissin ja vogulin kielen
sanakirjojen toimitustyö. Castrenianumin toimitteiden
julkaiseminen jatkuu yhteistyössä Helsingin yliopiston
suomalais-ugrilaisen laitoksen kanssa.
Tieteellisten seurain valtuuskunnan
julkaisukeskuksen hoidossa olevaan Seuran julkaisuvarastoon on
vuoden aikana saatu uusia julkaisuja 12 uutta nimekettä,
yhteensä 3 708 nidettä. Tiedekirja on myynyt
1.11.2004–31.10.2005 Seuran julkaisuja 1 452 nidettä. Seuralla
on julkaisujenvaihtokumppaneita 179. Tieteellisen
kirjallisuuden vaihtokeskus on lähettänyt näille 768 nidettä.
Vastikkeettomia kappaleita (arkistokappaleiden ja johtokunnan
kappaleiden lisäksi) on toimitettu 1 460 kappaletta
arvostelijoille, lahjoiksi, näyttelyihin ja työkappaleiksi.
Viime vuosikokouksessa kutsuttiin Seuran
uudeksi kunniajäseneksi akateemikko András Róna‑Tas
Budapestista ja ulkojäseniksi filol. tiet. kand. Ljutsija
Beznosikova Syktyvkarista, prof. Ferenc Havas Budapestista,
PhD István Kozmács Kecskemétistä, dos. Irma Mullonen
Petroskoista ja fil. tri Eva Toulouze Tartosta.
Seuran vakinaisiksi jäseniksi on vuoden
aikana valittu opettaja Kirsi Alatalo Keravalta, opiskelija
Bernadett Bíró Városföldistä, kääntäjä Avi Dekel Tampereelta,
opiskelija Tomas Eriksonas Vilnasta, opiskelija Katalin Gugán
Budapestista, tutkija Merja Leppälahti Turusta, tutkija
Michael Rießler Leipzigista, tutkija Florian Siegl Tartosta,
tutkija Jussi Tuovinen Helsingistä ja tutkija Oksana Zorina
Helsingistä.
Vuosikokouksessa tehdyn päätöksen
mukaisesti on uusilta vakinaisilta jäseniltä peritty
kertajäsenmaksuna 40 euroa, opiskelijoilta kuitenkin 20 euroa.
Päättyvän toimintavuoden aikana Seura on
onnitellut ulkojäsentään filol. kand. Mari Mustia Tallinnasta
hänen 85‑vuotispäivänään, ulkojäseniään prof. István
Szathmária Budapestista ja prof. Dmitri Tsygankinia
Saranskista heidän 80‑vuotispäivinään, ulkojäseniään prof.
Ivan Galkinia Joškar-Olasta, prof. László Jakabia Debrecenistä
ja dos. Aleksandra Stepanovaa Petroskoista sekä vakinaista
jäsentään prof. Heikki Leskistä Jyväskylästä heidän 75‑vuotispäivinään,
vakinaista jäsentään prof. Ingrid Schellbach-Kopraa
Münchenistä hänen 70‑vuotispäivänään, ulkojäsentään tri
Hans-Hermann Bartensia Göttingenistä ja vakinaista jäsentään
maist. Anneli Honkoa Vantaalta heidän 60‑vuotispäivinään.
Seura on kuoleman kautta menettänyt
ulkojäsenensä prof. Juri Anduganovin ja prof. Fjodor
Gordejevin Joškar-Olasta, filol. kand. Karl Kontin Tallinnasta
ja prof. Eduard Väärin Tartosta.
Seuran toimimiehinä ovat päättyvänä
kautena olleet seuraavat: esimiehenä prof. Ulla-Maija Kulonen,
1. varaesimiehenä prof. Sirkka Saarinen, 2. varaesimiehenä dos.
Tapani Salminen, sihteerinä fil. maist. Paula Kokkonen,
rahanvartijana merkon. Harry Sjöberg, kirjavarainhoitajana
fil. maist. Maire Aho ja johtokunnan lisäjäseninä prof. Riho
Grünthal, prof. Kaisa Häkkinen ja dos. Ildikó Lehtinen,
arkistonhoitajana ja yliasiamiehenä fil. maist. Merja Salo,
tilintarkastajina prof. Esko Koivusalo ja oikeust. kand. Ralf
Sunell ja heidän varamiehinään kauppat. maist. Mikko Koivusalo
ja prof. Tapani Lehtinen.
Seuran edustajina August Ahlqvistin,
Yrjö Wichmannin, Kai Donnerin ja Artturi Kanniston rahastojen
tuoton jaosta päättävässä Suomalais-Ugrilaisen Seuran ja
Kotikielen Seuran yhteisessä lautakunnassa ovat olleet 2.
varaesimies, dos. Tapani Salminen, prof. Riho Grünthal sekä
asemansa perusteella esimies, prof. Ulla-Maija Kulonen. Seuraa
on edustanut Alfred Kordelinin yleisen edistys- ja
sivistysrahaston tieteen jaostossa sen puheenjohtajana sekä
jaoston valitsemana jäsenenä säätiön hallituksessa esimies,
prof. Ulla-Maija Kulonen.
Tieteellisten seurain valtuuskunnan hallituksessa on Seuraa
edustanut vakinaisena jäsenenä ja julkaisukeskuksen
johtokunnan jäsenenä esimies, prof. Ulla-Maija Kulonen.
Tieteellisten seurain valtuuskunnan vuosikokouksessa Seuraa
edusti esimies, prof. Ulla-Maija Kulonen. Sanakirjasäätiön
johtokunnassa Seuran edustajana on ollut esimies, prof.
Ulla-Maija Kulonen ja hänen varajäsenenään prof. Riho Grünthal.
Suomen tiedekustantajien liiton vuosikokouksessa Seuraa edusti
sihteeri. Taluttaja Oy:n yhtiökokoukseen ja Sanoma WSOYj:n
varsinaiseen yhtiökokoukseen Seuran edustajana on osallistunut
rahanvartija, merkonomi Harry Sjöberg.
Helsingissä 2. joulukuuta 2005
Paula Kokkonen
sihteeri
|
