Etusivu > Julkaisut > Castrenianumin toimitteita > CT 57

Castrenianumin toimitteita 57

Sukukansapäivien satoa

Kirjoituksia ja puheenvuoroja suomalais-ugrilaisuudesta

Toim. Marja Lappalainen

Kirjaan on koottu M. A. Castrenin seuran vuosittain järjestämien Sukukansapäivien esitelmiä vuosilta 1993-1998. Kirjoittajina on eri alojen asiantuntijoita Suomesta ja Venäjän suomalais-ugrilaisten mailta; johdanto-osaan sisältyy myös yleiskatsaus suomalais-ugrilaisten kielten ja niiden puhujien nykytilanteeseen.

Sisällys

Alkusanat

Johdanto

Sukukansapäivien historiaa ja nykyisyyttä

Sukukansapäivä 1993:

Riho Grünthal: Uralilaiset kansat – kalanrasvanhajuisia vai hovikelpoisia?

Ulla-Maija Kulonen: Obinugrilaiset – sukukansamme

Valej Kelmakov: Udmurttien nykytilanteesta

Anni Linkola: Kulttuurien kiperä kohtaaminen

Sukukansapäivä 1995:

Seppo Lallukka: Yksi vai kaksi Komin kansaa?

Vladimir Koroljov: Komilaisten kansalaisjärjestöjen ekologisista aloitteista

Valentina Semjashkina: Komin kansallispuistoista

Eduskuntaseminaari 1996: Sukukansat valtakulttuurin puristuksessa:

Hannu Kemppainen: Monikulttuurisuus on rikkautta – sukukansayhteisöstä hyötyä myös Suomelle

V. A. Kalamanov: Kansallisten kulttuurien elvyttämisen ja kehittämisen pääsuunnista

Eleonora Saveljeva: Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen kielilainsäädännöstä ja kansallisista kouluista

Aleksei Krasilnikov: Kansallispoliittinen tilanne Udmurtiassa 1990-luvun puolivälissä

Seppo Suhonen: Fennougristiikan näkymiä

Urpo Vento: Käytännön sukukansaohjelmaa

Sukukansapäivä 1997: Mordvalaisen naisen maailmankuva:

Valentina Markina: Mordvalaisen naisen nykypäivää

Riho Grünthal: Suomi ja mordva – kuinka konkreettista kielisukulaisuus on?

Ildikó Lehtinen: Valkoinen koivumetsä – mordvalaisten pukujen symboliikkaa

Sukukansapäivä 1998: Suomalais-ugrilainen maailma – lähellä ja kaukana:

Johanna Laakso: Suomalais-ugrilaisuuden merkitys ja tulevaisuus kielentutkijan näkökulmasta

Leena Laulajainen: Monituhatvuotinen tammi – itäisten suomalais-ugrilaisten kansojen kirjallisuudesta

Seppo Lallukka: Suomalais-ugrilaiset kansat 1900-luvun Venäjällä

Paula Kokkonen: Se oli arkea, se oli juhlaa – ulkomaanlehtoritoiminnasta Venäjän suomalais-ugrilaisilla alueilla

Summary


ylös

15.12.2003

verkko@sgr.fi