Etusivu > Julkaisut > SUSA > Kaikki osat / All volumes

Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja

Journal de la Société Finno-Ougrienne

Hinnat / Prices: II–81 (1887–1987) à 12 EUR, 83– (1991–) à 24 EUR, 91– (2006–) à 30 EUR.

Loppuunmyydyt osat: I, III–XI, XIII, XV, XIX, XXI–XXIII, XXXI, 63, 82.

Out of print: I, III–XI, XIII, XV, XIX, XXI–XXIII, XXXI, 63, 82.

ISSN-L 0355-0214
ISSN 0355-0214 (print)
ISSN 1798-2987 (online)

I. 1885. 135 p. Esipuhe. • Suomalais-ugrilaisen Seuran säännöt. • Jäsenet. • Vuosikertomus 1884. O. Donner, Jahresbericht über die Fortschritte der finnisch-ugrischen Studien 1883–84. T. G. Aminoff, Votjakilaisia kielinäytteitä. V. Mainoff, Deux oeuvres de la littérature populaire mokchane. J. Krohn, Personallinen passivi Lapin kielessä. A. O. Heikel, Mordvalainen “kud”. Aug. Ahlqvist, Eräästä sekakonsonantista Ostjakin kielessä. Maisteri K. Jaakkolan matkakertomukset. • Vuosikertomus 1885. O. Donner Jahresbericht über die Fortschritte der finnisch-ugrischen Studien 1884–85. • Die finnisch-ugrischen Völker. • Revue française. • Suomalais-ugrilaisten kansojen asumus-alat (kartta).

II. 1887. XIV + 184 p. E. N. Setälä, Zur Geschichte der Tempus- und Modusstammbildung in den finnisch-ugrischen Sprachen. (2., muuttam. painos. 1981, ISBN 951-9019-47-2)

III. 1888. 176 p. J. Qvigstad u. G. Sandberg, Lappische Sprachproben. Einige Bemerkungen von der Zaubertrommel der Lappen. V. Porkka, Matkakertomus. J. Krohn, Lappalaisten muinainen kauppaamistapa. Aug. Ahlqvist, Matotshkin-shar, Jugorskij shar, Aunus. J. R. Aspelin, Pirkka. E. N. Setälä, Über die Bildungselemente des finnischen Suffixes -ise (-inen). • Kirjailmoituksia. • Vuosikertomus 1886. • O. Donner, Jahresbericht über die Fortschritte der finnisch-ugrischen Studien 1885–86. • Suomalais-ugrilainen Seura 1888.

IV. 1888. 352 p. A. O. Heikel, Die Gebäude der Ceremissen, Mordwinen, Esten und Finnen.

V. 1889. 159 p. W. Mainof, Les restes de la mythologie Mordvine. I.

VI. 1889. 177 p. K. Krohn, Bär (Wolf) und Fuchs. Eine nordische Tiermärchenkette. Tohtori V. Porkan matkakertomus. • Vuosikertomukset 1887 ja 1888. O. Donner, Jahresbericht über die Fortschritte der finn.ugr. Studien 1886–87, 1887–88. • Bibliographie.

VII. 1889. 181 p. A. Genetz, Ost-tscheremissische Sprachstudien. I. Sprachproben mit deutscher Übersetzung.

VIII. 1890. 154 p. Aug. Ahlqvist, Über die Kulturwörter der obisch-ugrischen Sprachen; Einige Proben mordvinischer Volksdichtung. Hj. Basilier, Vepsäläiset Isaijevan voolostissa. E. N. Setälä, Ein lappisches Wörterverzeichnis von Zacharias Plantinus; Lappische Lieder aus dem XVII:ten Jahrhundert. J. R. Aspelin, Types des peuples de l’ancienne Asie Centrale. H. Paasonen, Erza-Mordwinisches Lied; Matkakertomus mordvalaisten maalta. • Rapport annuel 1889.

IX. 1891. 237 p. H. Paasonen, Proben der mordwinischen Volkslitteratur. I. Erzjanischer Theil. Erstes Heft.

X. 1892. 285 p. Julius Krohn, Syrjäniläisiä itkuja neidon miehelleannon aikana. G. S. Lytkin, Syrjänische Sprachproben. Übersetzt von Yrjö Wichmann. Kaarle Krohn, Historie du traditionisme en Esthonie; Das Lied vom Mädchen, welches erlöst werden soll. A. O. H., Kahdeksas arkeolooginen kongressi Moskovassa 1890. K. B. Wiklund, Die nordischen Lehnwörter in den russisch-lappischen Dialekten; Ein Beispiel des Lativs im Lappischen; Nomen-verba im Lappischen; Das Kolalappische Wörterbuch von A. Genetz. • Rapports annuels 1890 & 1891. • Suomalais-ugrilainen Seura 1892.

XI. 1893. 280 p. Yrjö Wichmann, Wotjakische Sprachproben. I: Lieder, Gebete und Zaubersprüche. K. B. Wiklund, Die südlappischen Forschungen des Herrn Dr. Ignácz Halász. Bericht über K. B. Wiklund’s Reisen in den Jahren 1891 und 1892. Yrjö Wichmann, Matkakertomus votjakkien maalta. • Jahresbericht 1892.

XII. 1894. 215 p. H. Paasonen, Proben der mordwinischen Volkslitteratur. I. Erzjanischer Theil. Zweites Heft. • Bücherbesprechungen. • Rapport annuel 1893. • Suomalais-ugrilainen Seura 1894.

XIII. 1895. 168 p. Volmari Porkka’s tscheremissische Texte mit Übersetzung. Hrsg. von Arvid Genetz. John Abercromby, The earliest list of Russian Lapp words. Arvid Genetz, Bemerkungen zum Obigen. • Rapport annuel 1894.

XIV. 1896. 192 p. O. Donner, Sur l’origine de l’alphabet turc du Nord de l’Asie. Torsten G. Aminoff, Votjakin äänne- ja muoto-opin luonnos. Julk. Yrjö Wichmann. E. N. Setälä, Über Quantitätswechsel im Finnisch-ugrischen. Vorläufige Mitteilung. • Rapport annuel 1895. • Suomalais-ugrilaisen Seuran uudet jäsenet 1894–96.

XV. 1897. 155 p. Arvid Genetz, Ost-permische Sprachstudien. H. Paasonen, Die türkischen Lehnwörter im Mordwinischen. • Auszüge aus den Sitzungsberichten der Finnisch-ugrischen Gesellschaft im J. 1896: J. Qvigstad, Über die norwegisch-lappische Bibelübersetzung von 1895. H. Paasonen, Runomittaisia loihtuja ja rukouksia mordvalaisilla. Max Buch, Über den Tõnnis-cultus und andere Opfergebräuche der Esthen. O. Donner, Alkajaispuhe Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikokouksessa 1896. • Rapport annuel 1896.

XVI. 1899. 180 p. Ilmari Krohn, Über die Art und Entstehung der geistlichen Volksmelodien in Finnland. E. N. Setälä, Über ein mouilliertes s’ im Finnisch-ugrischen. • Auszüge aus den Sitzungsberichten der Finnisch-ugrischen Gesellschaft im J. 1897: Arvid Genetz, Suomalais-ugrilaiset s’ ja s sanojen alussa. Yrjö Wichmann, Die Verwandten des finn. vaski (Kupfer) in den permischen Sprachen (Syrjänischen und Wotjakischen). K. A. Appelberg, “Dan. Juslenii orationes”. J. Qvigstad, Übersicht der Geschichte der lappischen Sprachforschung. O. Donner, Alkajaispuhe Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikokouksessa 1897. • Rapport annuel 1897. • Suomalais-ugrilainen Seura 1898.

XVII. 1900. 204 p. K. F. Karjalainen, Ostjakkeja oppimassa. I–III. U. T. Sirelius, Ostjakkilaiselta matkaltani v. 1898. H. Paasonen, Matkakertomus mordvalaisten maalta. E. N. Setälä, I. N. Smirnow’s Untersuchungen über die Ostfinnen. • Auszüge aus den Sitzungsberichten der Finnisch-ugrischen Gesellschaft im J. 1898: A. O. Heikel, Ethnographische Litteratur. O. Donner, Alkajaispuhe Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikokouksessa 1898. • Rapport annuel 1898.

XVIII. 1900. 97 p. K. F. Karjalainen, Ostjakkeja oppimassa. IV. U. T. Sirelius, Kertomus ostjakkien ja vogulien luo tekemästäni kansatieteellisestä tutkimusmatkasta v. 1899-1900. E. Jürgens, Ein weiterer Beitrag zum Tõnniscultus der Esten. Vorwort von Max Buch. • Auszüge aus den Sitzungsberichten der Finnisch-ugrischen Gesellschaft im J. 1899: H. Paasonen, Kertomus Seuran mordvalaisten stipendiaattien keräysmatkain tuloksista. I–II. O. Donner, Alkajaispuhe Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikokouksessa 1899. • Rapport annuel 1899.

XIX. 1901. 325 p. Yrjö Wichmann, Wotjakische Sprachproben. II: Sprichwörter, Rätsel, Märchen, Sagen und Erzählungen. H. Paasonen, Tatarische Lieder. Auszüge aus den Sitzungsberichten der Finnisch-ugrischen Gesellschaft im J. 1900: K. F. Karjalainen, Matkakertomus ostjakkien maalta. H. Paasonen, Kertomus Seuran mordvalaisten stipendiaattien keräysmatkain tuloksista. III. G. J. Ramstedt, Matkakertomus mongolien maalta. O. Donner, Alkajaispuhe Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikokouksessa 1900. • Rapport annuel 1900.

XX. 1902. 161 p. Konrad Nielsen, Zur Aussprache des Norwegisch-lappischen. I. K. F. Karjalainen, Ostjakkeja oppimassa. V. Theodor Korsch, Zum zamburischen Dialekt. • Auszüge aus den Sitzungsberichten der Finnisch-ugrischen Gesellschaft im J. 1901: K. F. Karjalainen, Matkakertomus ostjakkien maalta. III. G. J. Ramstedt, Matkakertomus mongolien maalta. II. F. Äimä, Matkakertomus Inarin Lapista. O. Donner, Alkajaispuhe Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikokouksessa 1901. • Rapport annuel 1901.

XXI. 1903. 235 p. H. Paasonen, Die sogenannten Karataj-mordwinen oder Karatajen. G. J. Ramstedt, Das Schriftmongolische und die Urgamundart. Yrjö Wichmann, Kurzer Bericht über eine Studienreise zu den Syrjänen 1901–1902. Konrad Nielsen, Lappalaisten murteiden tutkimisesta. H. Paasonen, Matkakertomuksia vuosilta 1900–02. • Auszüge aus den Sitzungsberichten der Finnisch-ugrischen Gesellschaft im J. 1902: Suomalais-ugrilaisen Seuran adressi professori Vilh. Thomsenille hänen täyttäessään 60 vuotta. Prof. Vilh. Thomsenin vastaus. K. F. Karjalainen, Matkakertomus ostjakkien maalta. IV. Artturi Kannisto, Matkakertomus vogulimailta. I. O. Donner, Alkajaispuhe Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikokouksessa 1902. • Rapport annuel 1902.

XXII. 1904. 246 p. U.T. Sirelius, Die Handarbeiten der Ostjaken und Wogulen. D. Richter, Bemerkungen über die tverischen Karelier (mit einer Karte). • Auszüge aus den Sitzungsberichten der Finnisch-ugrischen Gesellschaft im. J. 1903: Artturi Kannisto, Matkakertomus vogulimailta. II. Konrad Nielsen, Lappalaisia murteita tutkimassa. Matkakertomus Norjan ja Suomen Lapista. G. J. Ramstedt, Matkakertomus kalmukkien maalta. O. Donner, Alkajaispuhe Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikokouksessa 1903. • Rapport annuel 1903. • Suomalais-ugrilainen Seura 1903.

XXIII. 1905–06. 444 p. + 55 planches. Otto Donnerille – À. M. Otto Donner. E. N. Setälä, Zur Herkunft und Chronologie der älteren germanischen Lehnwörter in den ostseefinnischen Sprachen. Kaarle Krohn, Pohjolan häätupa. G. J. Ramstedt, Über mongolische Pronomina; Mogholica. K. F. Karjalainen, Suomalais-ugrilaisia käsikirjoituksia Pietarin kirjastoissa. Artturi Kannisto, Eräästä vogulilaisesta karhun nimityksestä. Konrad Nielsen, Spörsmaalet om den lappiske torvgammes oprindelse. Jos. Szinnyei, Das ung. Translativsuffix -vé, -vá. Ralf Saxén, Etymologiska småbidrag. Béla Vikár, Das Lied von der Marie Szücs. Arvid Genetz, Suom. konkia; ihvi; pinta; unk. fene; vezetni. Sigmund Simonyi, Geschichte der reflexiven Konjugation im Ungarischen. Heikki Ojansuu, Über einige niederdeutsche Lehnwörter des Estnischen. Rob. Gauthiot, Finnois tuhat. Yrjö Wichmann, Ein paar Bemerkungen zu Gyarmathi’s “Affinitas”. K. B. Wiklund, Zur Geschichte der lappischen Affrikaten. U. Karttunen, Kalevipoegin toinen painos. A. D. Rudnev, Ein mongolisches Liebeslied. Theodor Schvindt, Några aktstycken belysande Etnografiska museets förhistoria. T. E. Karsten, Eine germanische Wortsippe im Finnischen. E. Teza, Intorno all’ “Affinitas” del Gyarmathi giudizio dato nel 1799 da A. I. bar. Silvestre de Sacy. J. Hurt, Kaks keelt “Vanast kandlest”. Joos. J. Mikkola, Ladoga, Laatokka. H. Paasonen, Über die Benennung des Roggens im Syrjänisch-wotjakischen und im Mordwinischen. Frans Äimä, Eräs lappalainen astevaihtelutapaus. B. F. Godenhjelm, Tarina Toijan Paavosta. Wilhelm Ramsay, Ein Besuch bei den Samojeden auf der Halbinsel Kanin. Julius Ailio, Sananen neolitisen kivikauden kuvanveistotaiteesta. Axel O. Heikel ja Hugo Lund, Eräitä kiinalaisia rahoja. Väinö Salminen, Lappalaisista joikauksista. E. A. Tunkelo, Etymologisches. U. T. Sirelius, Kappale suomensukuisten kansain kalastushistoriaa.

XXIV. 1907. 149 p. G. J. Ramstedt, Über die Zahlwörter der altaischen Sprachen; Über den Ursprung der sog. Jenisej-ostjaken. • Auszüge aus den Sitzungsberichten der Finnisch-ugrischen Gesellschaft im J. 1904: Artturi Kannisto, Matkakertomus vogulimailta. III. Väinö Salminen, Havaintoja Kemi-, Ounas- ja Muonionjokilaaksoon kesällä 1904 tehdyltä runonkeräysmatkalta. G. J. Ramstedt, Matkakertomus. • Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikertomus. • Rapport annuel 1904. • Auszüge aus den Sitzungsberichten der Finnisch-ugrischen Gesellschaft im J. 1905: Artturi Kannisto, Matkakertomus vogulimailta. IV. G. J. Ramstedt, Matkakertomus. O. Donner, Alkajaispuhe Seuran vuosikokouksessa – Discours prononcé à la séance annuelle 1905. • Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikertomus – Compte-rendu annuel 1904–1905. • Auszüge aus den Sitzungsberichten der Finnisch-ugrischen Gesellschaft im J. 1906: Yrjö Wichmann, Matkakertomus. O. Donner, Alkajaispuhe vuosikokouksessa - Discours prononcé à la séance annuelle 1906. • Suomalais-ugrilaisen Seuran rahallinen asema tammikuun 1 p. 1907.

XXV. 1908. 208 p. Otto Donner, Työalamme. Frans Äimä, Lappalaisia lainasanoja suomen murteissa. William Thalbitzer, The Eskimo numerals. A. Hämäläinen, Tseremissiläisiä uhritapoja. Vasilij Nalimov, Zur Frage nach den ursprünglichen Beziehungen der Geschlechter bei den Syrjänen. • Otteita Suomalais-ugrilaisen Seuran keskustelemuksista – Auszüge aus den Sitzungsberichten der Finnisch-ugrischen Gesellschaft im J. 1907: Artturi Kannisto, Matkakertomus vogulimailta. V. Yrjö Wichmann, Matkakertomus. U. T. Sirelius, Matkakertomus. J. G. Granö, Matkakertomus. Albert Hämäläinen, Matkakertomus. Otto Donner, Alkajaispuhe vuosikokouksessa. - Discours prononcé à la séance annuelle 1907. • Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikertomus - Compte-rendu annuel 1906–07. • Suomalais-ugrilaisen Seuran rahallinen asema tammikuun 1 p. 1908.

XXVI. 1909. 200 p. A. Hämäläinen, Tseremissien mehiläisviljelyksestä. E. Landau, Ein Beitrag zur Anthropologie der Liven. J. G. Granö, Archäologische Beobachtungen von Reisen in den nördlichen Grenzgegenden Chinas. H. Paasonen, Über die ursprünglichen Seelenvorstellungen bei den finnisch-ugrischen Völkern. G. Raquette, Eastern-Turkestan (Uigur-Usbek) Dialect. • Otteita Suomalais-ugrilaisen Seuran keskustelemuksista – Auszüge aus den Sitzungsberichten der Finnisch-ugrischen Gesellschaft im J. 1908: H. Paasonen, Puhe esimiehelle, senaattori O. Donnerille vuosikokouksessa 1908. • Vuosikertomus – Compte-rendu annuel 1907–08. • Seuran rahallinen asema 1.1.1909.

XXVII. 1910. 288 p. Otto Donner. In memoriam; Otto Donnerin paarien ääressä. Antti Aarne, Die Zaubergaben. C. G. Mannerheim, A visit to the Sarö and Shera Yögurs. G. J. Ramstedt, Ein Fragment mongolischer Quadratschrift. • Otteita Suomalais-ugrilaisen Seuran keskustelemuksista – Auszüge aus den Sitzungsberichten der Finnisch-ugrischen Gesellschaft im J. 1909: Vuosikertomus - Compte-rendu annuel 1908-1909. • Seuran rahallinen asema 1.1.1910. • Suomalais-ugrilainen Seura 1911.

XXVIII. 1912. 279 p. + 29 planches + 3 cartes. J. G. Granö, Archäologische Beobachtungen in Südsibirien und der Nordwestmongolei im J. 1909; Über die geographische Verbreitung und die Formen der Altertümer in der Nordwestmongolei. G. J. Ramstedt, Zur Verbstammbildungslehre der mongolisch-türkischen Sprachen. K. R. Donner und Toivo Kaukoranta, Otto Donners literarische Tätigkeit. • Otteita Suomalais-ugrilaisen Seuran keskustelemuksista – Extraits des procès-verbaux de la Société Finno-ougrienne: Emil Hårdh, Über die Relation im Tatarischen. E. N. Setälä, Suomalais-ugrilaisen Seuran tehtävät ja päämäärä. – Les tâches et le but de la Société Finno-ougrienne. • Vuosikertomus – Compte-rendu annuel 1910. • Seuran rahallinen asema 1.1.1911.

XXIX. 1915. 469 p. Albert Hämäläinen, Mordvalaisten, tseremissien ja votjakkien kosinta- ja häätavoista. U. T. Sirelius, Kansatieteellisiä kysymyslehtisiä. I. E. N. Setälä, Kansatieteestä ja sen tehtävästä; L’ethnologie et son objet. • Otteita Suomalais-ugrilaisen Seuran keskustelemuksista – Extraits des procès-verbaux de la Société Finno-ougrienne 1911–12: Vuosikertomus – Compte-rendu annuel 1911. Vuosikertomus – Compte-rendu annuel 1912. Liite vuosikertomukseen 1911.

XXX. 1913-18. 932 p. + 27 planches. E. N. Setälä, Mathias Alexander Castrénin satavuotispäivänä – Centenaire de la naissance de Mathias-Alexandre Castrén. J. R. Aspelin, M. A. Castrénin muinaistieteellinen perintö. G. J. Ramstedt, Zwei uigurische Runeninschriften in der Nord-Mongolei. Vilh. Thomsen, Une lettre méconnue des inscriptions de l’Iénissei. E. N. Setälä, Zur Frage nach der Verwandtschaft der finnisch-ugrischen und samojedischen Sprachen. Yrjö Wichmann, Beiträge zur tscheremissischen Nominalbildungslehre. K. B. Wiklund, Frageschema für die Erforschung des Renntiernomadismus. Artturi Kannisto, Ein Wörterverzeichnis eines ausgestorbenen wogulischen Dialekts in den Papieren M. A. Castréns. Heinrich Winkler, Tungusisch und Finnisch-ugrisch. Al. Schachmatov, Eine mordvinische Überlieferung über die Herkunft der Moksha und Erz’a. Ödön Beke, Über den Dativgenetiv in den finnisch-ugrischen Sprachen. Ernst Lewy, Zur finnisch-ugrischen Konjugation. J. M. Salenius, Vanhan Suomen kansan rakennukset, tavat ja sivistys virkamiesten v. 1812 kuvaamina. D. R. Fuchs, Beiträge zur Grammatik der permischen Sprachen. Max Vasmer, Fi. varsa ‘Füllen’ ein iranisches Lehnwort? Nils Keyland, Om renslakten och beredningen af renhudar hos Frostvikens lappar. Heikki Ojansuu, Äännehistoriallista. Lauri Kettunen, Itävatjan geminoitumisilmiöistä. Ludwig Erdélyi, Die ungarische sogenannte Leichenrede als mundartliches Sprachdenkmal. Theodor Korsch, Zur Frage von den finnisch-ugrischen Zahlwörtern für 7-10. V. J. Mansikka, Runo Vellamon neidon onginnasta. H. Paasonen, Fi. pellava ‘Lein’. A. M. Tallgren, Bronzezeitliches im Uralgebirge. K. F. Karjalainen, Beiträge zur Geschichte der finnisch-ugrischen dentalen Nasale. J. W. Juvelius, Eräs “Läävämadon (Käärmeen) synty”. K. R. Donner, A Samoyede epic. A. O. Heikel, Tscheremissische Stickereiornamentik. Konrad Nielsen, Die 3. p. sing. praes.-Form im Lappischen. J. Qvigstad, Über die lappischen Ortsnamen im Amt Tromsø. T. Itkonen ja F. Äimä, Jacob Fellmanin muistiinpanot Sompion ja Kuolajärven lapinmurteista. Artturi Kannisto, Über den Verfasser des wogulischen Wörterverzeichnisses M. A. Castréns. U. T. Sirelius, Über einige Prototype des Schlittens. J. J. Mikkola, Die Chronologie der türkischen Donaubulgaren. T. V. Lehtisalo, Zur Jagd bei den Juraksamojeden. Kaarle Krohn, Kaleva und seine Sippe. Josef Pápay, Die ostjakischen Heldenlieder Regulys. J. N. Reuter, Some Buddhist Fragments from Chinese Turkestan in Sanskrit and “Khotanese”. M. Airila, Nykysuomen ts yhtymän vastineista vanhemmassa kirjakielessä. E. A. Tunkelo, Suomalais-germaanisten kosketusten alalta.

XXXI. 1916. 329 p. + 24 planches. U. T. Sirelius, Suomen kansanpukujen historia.

XXXII. 1916–20. 199 p. Jean Poirot, Sur la quantité en hongrois. G. J. Ramstedt, Ein anlautender stimmloser Labial in der mongolisch-türkischen Ursprache. T. I. Itkonen, Lappalais-suomalaisia sanavertailuja.

XXXIII. 1916-20. 193 p. Harri Holma, Études sur les vocabulaires sumériens-accadiens-hittites de Delitzsch. U. T. Sirelius, Die Zähmung des Renntieres. Y. H. Toivonen, Jacob Fellmanin muistiinpanot lapin, vepsän, karjalan, aunuksen ja suomen kielestä.

XXXIV. 1917–20. 229 p. Antti Aarne, Vertailevia arvoitustutkimuksia. Harri Holma, Mainitseeko arabialainen maantieteen kirjoittaja Idrisi Turun kaupungin nimen? Deutsches Referat. Y. H. Toivonen, Huomioita lainasanatutkimuksemme alalta. H. Paasonen, Sur quelques mots relatifs à l’agriculture empruntés par les langues finno-ougriennes au protoaryen ou à l’aryen ancien.

XXXV. 1918. 232 p. Kaarle Krohn, Kalevalankysymyksiä. I.

XXXVI. 1918. 256 p. Kaarle Krohn, Kalevalankysymyksiä. II.

XXXVII. 1920. 122 p. + 6 planches. Kai Donner, Beiträge zur Frage nach dem Ursprung der Jenissei-ostjaken; Über samojedisches s- und s-; Ornaments de la tête et de la chevelure. Quelques mots sur leur signification. • Otteita Suomalais-ugrilaisen Seuran keskustelemuksista – Extraits des procès-verbaux de la Société Finno-ougrienne 1913–15: Vuosikertomus – Compte-rendu annuel 1913–15.

XXXVIII. 1922–23. 100 p. G. J. Ramstedt, Zur Frage nach der Stellung des Tschuwassischen. • Otteita Suomalais-ugrilaisen Seuran keskustelemuksista – Extraits des procès-verbaux de la Société Finno-ougrienne 1916–18: Vuosikertomus 1916–18 – Compte-rendu annuel 1916–18.

XXXIX. 1923. 129 p. Heinrich Winkler, Tungusisch und Finnisch-ugrisch. II. J. Ahtinen-Karsikko, Die neue Rechtschreibung der Tataren. Otteita Suomalais-ugrilaisen Seuran keskustelemuksista – Extraits des procès-verbaux de la Société Finno-ougrienne 1919–22: Vuosikertomus 1919–22 – Compte-rendu annuel 1919–22.

XL. 1924. 129 p. Kai Donner, Zu den ältesten Berührungen zwischen Samojeden und Türken. V. N. Zlatarski, Die bulgarische Zeitrechnung. W. Barthold, Neuere Forschungen in Turkestan. • Luettelo Suomalais-ugrilaisen Seuran julkaisuissa v:een 1924 ilmestyneistä kirjoituksista. • Suomalais-ugrilainen Seura 1923. • Suomalais-ugrilaisen Seuran säännöt. • Vuosikertomus 1923 – Compte-rendu annuel 1923.

XLI. 1925–26. 134 p. Uno Holmberg, Über die Jagdriten der nördlichen Völker Asiens und Europas. Martti Räsänen, Eine Sammlung von mani-Liedern aus Anatolien. • Vuosikertomus 1924 – Compte-rendu annuel pour 1924. • Suomalais-ugrilaisen Seuran taloudellinen tila 1923.

XLII. 1928. 156 p. Björn Collinder, Über den Begriff der Quantität mit besonderer Rücksicht auf die lappische Sprache. Eliel Lagercrantz, Die Geheimsprache der Lappen. P. Schmidt, Etymologische Beiträge (fi. poro, fi. suksi). Vasilij Lytkin, Zur Datierung der syrjänisch-russischen Lehnbeziehungen. Toivo T. Kaila, Die finnisch-ugrischen Völker in Sovjetrussland. Demographische Daten. Yrjö Wichmann, Suomensukuisten kansain vanhoista pituusmitoista. Les vieilles mesures de longueur des peuples finno-ougriens. F. Äimä, Matkakertomus kielitieteelliseltä matkalta Inarin Lappiin kesällä 1926. • Vuosikertomukset 1925–27. – Comptes-rendus annuels pour 1925–27. • Suomalais-ugrilaisen Seuran taloudellinen tila 1924–26.

XLIII. (Suomalainen laitos.) 1929. II + 170 p. E. N. Setälä, Kysymyksiä ja tehtäviä. Esitelmiä Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikokouksissa vv. 1914–1926. Alkulause. Ihmisyys ja kansallisuus ‘ihmisen’ nimityksissä (1914). Sanat ja vaiheet (1915). Itämerensuomalaisten kielten kosketukset slaavilaisten kielten kanssa (1916). Uskonto, myytti ja taikuus (1917). Kosketuksia suomalais-ugrilaisen ja indoeurooppalaisen kantakielen välillä (1918). Keskuslaitos suomalaista ja kansainvälistä kulttuuritutkimusta varten (1919). Tieteen tehtäviä vaikeana aikana (1920). Maailmankielikysymys (1921). Tieteen pulakausi (1922). Suomalais-ugrilainen Seura 40-vuotias (1923). Suomen kielen etymologinen sanakirja ja “Etymologicum magnum fenno-ugricum” (1924). Samojedilainen sanakirja (1925). “Sanastaja” (1926). Asialuettelo. Sanaluettelo. Henkilöluettelo.

XLIII. (Édition française.) 1932. 184 p. Émile Setälä, Problèmes et tâches. Conférences faites aux assemblées annuelles de la Société Finno-ougrienne en 1914–1926. Préface. L’humanité et la nationalité dans les termes désignant “l’homme” (1914). Le “mot” (1915). Les contacts des langues finnoises baltiques avec les langues slaves (1916). Religion, mythe et magie (1917). Contacts entre finno-ougrien et indo-européen (1918). Sur un institut central de recherches de culture finnoise et internationale (1919). Les tâches de la science en un temps difficile (1920). La question de la langue universelle (1921). La crise de la science (1922). Le XLe anniversaire de la Société Finno-ougrienne (1923). Le dictionnaire étymologique de la langue finnoise et “Etymologicum magnum fenno-ugricum” (1924). Un dictionnaire samoyéde (1925). “Le lexicographe” (1926). Index des matières. Index des mots. Index des personnes.

XLIV. 1930. IV + 298 p. Alb. Hämäläinen, Beiträge zur Ethnographie der Ostfinnen. Kai Donner, Über die Jenissei-Ostjaken und ihre Sprache. Olaf Hanssen, Zur soghdischen Inschrift auf dem dreisprachigen Denkmal von Karabalgasun. Yrjö Wichmann, Maailmansodan vaikutuksia suomalais-ugrilaisiin kansoihin ja niiden tieteelliseen tutkimiseen. Wirkungen des Weltkriegs auf die finnisch-ugrischen Völker und ihre wissenschaftliche Erforschung. T. Lehtisalo, Kertomus työskentelystäni jurakkisamojedi Jaadnjen kanssa kesällä 1928. Arvo Sotavalta, Kertomus työskentelystäni lamuutti Nikitinin kanssa kesällä 1928. Lauri Kettunen, Kertomus matkasta Viroon ja liiviläisten maalle v. 1928. Martti Rapola, Kertomus matkastani Viroon kesällä 1928. • Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikertomus 1928 – Compte-rendu annuel de la Société Finno-ougrienne pour 1928. • Suomalais-ugrilaisen Seuran tila 1927.

XLV. 1932. IV + 232 p. Kai Donner, M. A. Castrén’s Memory in Russia. Kai Donner und Martti Räsänen, Zwei neue türkische Runeninschriften. Martti Räsänen, Beiträge zur Frage der türkischen Vokalharmonie. Kuzebai Gerd, Bibliografinen luettelo vuosina 1917–29 painetusta votjakkilaisesta kansanrunouskirjallisuudesta. A. S. Sidorov, Eigentumsmarken (pas) der Syrjänen. Paavo Ravila, Sananalkuisesta ja -loppuisesta konsonantismista Maattivuonon lappalaismurteessa. Yrjö Wichmann, Alkajaispuhe ja esitelmä Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikokouksessa 1929; Über eine Reformbewegung der heidnischen Tscheremissen. Julius Mark, Paavo Ravila, Lauri Kettunen, Elvi Pakarinen, F. Äimä, Y. H. Toivonen, Lauri Posti, Matkakertomuksia vv:lta 1929–31. • Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikertomukset 1929–31 – Comptes rendus annuels pour 1929–31. • Suomalais-ugrilaisen Seuran tila 1929–30.

XLVI. 1933. IV + 277 p. Paavo Ravila, Suomalais-ugrilainen Seura 1883–1933 – La Société Finno-ougrienne 1883–1933. E. N. Setälä, Zur Begrüssung der Teilnehmer an der Tagung der finnisch-ugrischen Sprachforscher in Helsinki; Das finnisch-ugrische Institut “Suomen suku”. Artturi Kannisto, Das Publikationsprogramm der Finnisch-ugrischen Gesellschaft. Julius Mark, Über derzeit in Estland ausgeführte und geplante Arbeiten. Konrad Nielsen, Lappische Lexikographie. Kai Donner, Die Erforschung der finnischen Dialekte. F. Äimä, Vorschläge zu Abänderungen der Transskription der finnisch-ugrischen Sprachen; Einige weitere Vorschläge betreffend die Transkription der finnisch-ugrischen Sprachen. Lauri Kettunen, Paavo Ravila, Lauri Posti, Matkakertomuksia v:lta 1932. • Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikertomus 1932 – Compte-rendu annuel pour 1932. • Suomalais-ugrilaisen Seuran tila 1931. • Suomalais-ugrilainen Seura 1933 (jäsenluettelo).

XLVII. 1933–35. IV + 265 p. Albert Hämäläinen, Beiträge zur Geschichte der primitiven Bienenzucht bei den finnisch-ugrischen Völkern. Karl Bouda, Der Dual des Obugrischen mit einem Exkurs über die Suffix-Lockerheit. Martti Haavio, Über die finnisch-karelischen Klagelieder. J. N. Reuter, “Tocharisch” und “Kutschanisch”. G. J. Ramstedt, Two Mongol dictionaries of the year 1933. • Suomalais-ugrilaisen Seuran viisikymmenvuotispäivä – Le cinquantenaire de la Société Finno-ougrienne. E. N. Setälä, Suomalais-ugrilaisen Seuran 50-vuotispäivänä. Discours au cinquantenaire de la Société Finno-ougrienne. • Juhlassa esitetyt tervehdykset. Lauri Kettunen & Paavo Ravila, Matkakertomuksia v:lta 1933. • Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikertomus 1933. – Compte rendu annuel pour 1933. • Suomalais-ugrilaisen Seuran tila 1932.

XLVIII. 1936–37. IV + 320 p. Albert Hämäläinen, Das kultische Wachsfeuer der Mordwinen und Tscheremissen. T. Lehtisalo, Beobachtungen über die Jodler; Der Tod und die Wiedergeburt des künftigen Schamanen. G. J. Ramstedt, Koreanisch kes ‘Ding, Stück’. Ensimmäisen varaesimiehen professori G. J. Ramstedtin alkajaispuhe Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikokouksessa 1935 – Discours prononcé à la séance annuelle de la Société Finno-ougrienne le 2 décembre 1935 par le professeur G. J. Ramstedt, premier vice-président de la Société. Lauri Kettunen, Kertomus matkasta vepsäläisten luo kesällä 1934. Erkki Itkonen, Kertomus kielentutkimusmatkasta Inarin ja Koltan Lappiin v. 1935. • Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikertomukset 1934–35. – Comptes rendus annuels de la Société Finno-ougrienne pour 1934–35. • Suomalais-ugrilaisen Seuran tila 1933 ja 1934.

XLIX. 1937-38. IV + 237 p. Otto Donnerin muistojuhlassa 1936.III.21. pidetyt esitelmät – Discours prononcés 1936.III.21. à la commémoration du centenaire de la naïssance de Otto Donner. Artturi Kannisto, Otto Donner suomalais-ugrilaisten kielten tutkijana; Otto Donner, spécialiste des langues finno-ougriennes. G. J. Ramstedt, Otto Donner ja Keski Aasian kielitieteellinen tutkiminen; Otto Donner et l’étude linguistique de l’Asie centrale. A. M. Tallgren, Sodanjälkeisistä Pohjois-Aasian muinaislöydöistä; Sur les antiquités trouvées depuis la guerre dans l’Asie septentrionale. • Yrjö Wichmannin hautapatsaan vihkiäiset 1936.X.3. – Inauguration du monument funéraire de Yrjö Wichmann le 3 octobre 1936. Artturi Kannisto, Puhe professori Yrjö Wichmannin hautapatsaan vihkiäisissä Helsingin hautausmaalla lokak. 3. pnä 1936; Discours prononcé à l’inauguration du monument funéraire du professeur Yrjö Wichmann, au cimetière de Helsinki, le 3 octobre 1936. Armas Salonen, Über den syntaktischen Gebrauch der Flexionsendungen der Nomina im Uigurischen (einschliesslich des Oyuz Qagan). Albert Hämäläinen, Nachrichten der nach Sibirien verschickten Offiziere Karl XII. über die finnisch-ugrischen Völker. Ödön Beke, Finnisch-ugrische Sprachstudien in ungarischen Kriegsgefangenenlagern. Artturi Kannisto, Suomalais-ugrilaisen Seuran ainestenjulkaisutyö tällä hetkellä; L’état actuel du travail de publication de matériaux par la Société Finno-ougrienne. • Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikertomus 1936 – Compte rendu annuel de la Société Finno-ougrienne pour 1936. • Suomalais-ugrilaisen Seuran tila 1935.

L. 1938-39. IV + 340 p. E. N. Setälän hautapatsaan vihkiäiset 10.X.1937 – Inauguration du monument funéraire de E. N. Setälä le 10 octobre 1937. Artturi Kannisto, Puhe valtioneuvos E. N. Setälän hautapatsaan vihkiäisissä Helsingin hautausmaalla lokak. 10 p:nä 1937; Discours prononcé à l’inauguration du monument funéraire du conseille d’État E. N. Setälä, au cimetière de Helsinki, le 10 octobre 1937; Voguulien karhumenoista; Les fêtes de l’ours chez les Vogouls; August Ahlqvistin ja József Budenzin keskinäistä kirjeenvaihtoa; August Ahlqvists und Josef Budenz’ Briefwechsel. Kaarlo Hildén, Notes on the Physical Anthropology of the Ostyak-Samoyeds; Some notes on the Anthropology of the Kamasses. Boris Vildé, L’ethnologie française et le Musée de l’Homme. Martti Räsänen, Aus der türkischen Formenlehre. • Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikertomukset 1937–38 – Comptes rendus annuels de la Société Finno-ougrienne pour 1937–38. • Suomalais-ugrilaisen Seuran tila 1936 ja 1937. • Luettelo Suomalais-ugrilaisen Seuran julkaisuissa v:een 1939 ilmestyneistä kirjoituksista – Liste des ouvrages et articles publiés dans les collections de la Société Finno-ougrienne 1939. • Suomalais-ugrilaisen Seuran säännöt – Statuts de la Société Finno-ougrienne.

LI. 1941–42. IV + 298 p. Artturi Kannisto, Puhe sotamarsalkka C. G. Mannerheimille 7.IV.1940 – Allocution adressée à M. le Maréchal C. G. Mannerheim le 7 avril 1940; Ein Jahr der Erinnerungen; Heikki Paasosen tutkimusmatkat – Die Forschungsreisen Heikki Paasonens. T. I. Itkonen, Die Spiele, Unterhaltungen und Kraftproben der Lappen. Jorma Partanen, A Description of Buriat Shamanism. Pentti Aalto, Chin. ke-kwan. • Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikertomukset 1939–40 – Comptes rendus annuels de la Société Finno-ougrienne pour 1939–40. • Suomalais-ugrilaisen Seuran tila 1938 ja 1939.

LII. 1943-44. VIII + 157 p. Artturi Kannisto, József Szinnyei unkarilais-suomalaisten kulttuurisuhteiden vaalijana – József Szinnyei als Hüter der ungarisch-finnischen Kulturbeziehungen. A. M. Tallgren, John Abercromby. Aarni Penttilä, Heikki August Ojansuu; Heikki Ojansuun teosten ja kirjoitusten luetteloa. P. Aalto und A. Salonen, Über den Gebrauch der Hilfs- und deskriptiven Verba. T. E. Uotila, Lehnwörter des Permischen. Y. H. Toivonen, Türkische Lehnwörter im Ostjakischen. • Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikertomukset 1941–42 – Comptes rendus annuels de la Société Finno-ougrienne pour 1941–42. • Suomalais-ugrilaisen Seuran tila 1940 ja 1941.

LIII. 1946–47. IV + 243 p. G. J. Ramstedt, Altailaisten kielten suhde muihin kielikuntiin – The Relation of the Altaic Languages to Other Language Groups. Y. H. Toivonen, Ison tammen ongelma; Le gros chene des chants populaires finnois. Martti Haavio, Das Renntierlied des Miihkali Shemeikka. Erkki Itkonen, A. Andelinin utsjoenlappalainen satu- ja sananlaskukeräelmä. • Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikertomukset 1943–44 – Comptes rendus annuels de la Société Finno-ougrienne pour 1943–44. • Suomalais-ugrilaisen Seuran tila 1942 ja 1943.

LIV. 1948–50. IV + 190 p. Péter Hajdú, Die Benennungen der Samojeden. Lauri Posti, On Quantity in Estonian. Eerik Laid, Beiträge zur Trachtengeschichte der Mordwinen. • Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikertomukset 1945–48 – Comptes rendus annuels de la Société Finno-ougrienne pour 1945–48. • Suomalais-ugrilaisen Seuran tila 1944–47.

55. 1951. IV + 204 p. Y. H. Toivonen, Gustaf John Ramstedt. Discours commémoratif. Aufsätze und Vorträge von G. J. Ramstedt. Bearb. und hrsg. von Pentti Aalto: 1) A Comparison of the Altaic Languages with Japanese (1924), 2) Two Words of Korean-Japanese (1926), 3) Kleine altaistische Beiträge (1931), 4) Reste des Nestorianismus unter den Mongolen (1934), 5) Über die Stellung des Koreanischen (1939), 6) Alte türkische und mongolische Titel (1939), 7) Über die Kasusformen des Objekts im Tungusischen (1943), 8) Über die Struktur der altaischen Sprachen (1945), 9) Über die Stämme und Endungen in den altaischen Sprachen (1948), 10) Über onomatopoetische Wörter in den altaischen Sprachen (1948); Zur Geschichte der Yüan-ch’ao-pi-shi-Forschung. Hildegard Must, Vom Ursprung der Personennamen im “Kalevipoeg”. Kaarlo Hildén, Suomen marsalkka Mannerheimin Aasia-teoksen valmistusvaiheita. • Suomalais-ugrilaisen Seuran tila 1948 ja 1949.

56. 1952. 175 p. Y. H. Toivonen, Zur Frage der finnisch-ugrischen Urheimat. The memory of M. A. Castrén. Speeches held on the occasion of the one hundredth anniversary of his death, May 7, 1952 (Y. H. Toivonen, Speeches delivered at the graveside of M. A. Castrén; Kustaa Vilkuna, Opening Address delivered at the commemorative ceremony; Paavo Ravila, M. A. Castrén - Philologist; Martti Rapola, M. A. Castrén as a university teacher; Martti Haavio, M. A. Castrén and Finnish Folklore). Oskar Loorits, Über den sog. Vogelbetrug bei den Esten und Liven. Paul Johansen, Volksetymologie und Ortsnamenkunde, erläutert am Beispiel Livlands. Robert N. Pehrson and Ian R. Whitaker, Naming among the Karesuando Lapps. Kaino Heikkilä, Onko mordvan k’ermas yhdistettävissä suomen kerma-sanaan? • Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikertomus 1951 ja tila 1950.

57. 1953–54. 195 p. M. Liimola, Zur wogulischen Etymologie und Formenlehre. Y. H. Toivonen, Oudohkoja sanoja. G. J. Ramstedt & Pentti Aalto, Additional Korean Etymologies. Pentti Aalto, G. J. Ramstedt’s mongolische Bibliothek; A Second Fragment of the Subhasitaratnanidhi in Mongolian Quadratic Script. Valter Tauli, The Origin of the Quantitative System in Estonian. Gustav Must, Der Äquativ in den ostseefinnischen Sprachen. Oskar Loorits, Neue Beiträge zum Vogelbetrug-Motiv. • Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikertomukset 1952–53. • Suomalais-ugrilaisen Seuran tila 1951 ja 1952.

58. 1955–56. 299 p. A. J. Joki, Kai Donners kleinere Wörterverzeichnisse aus dem Jurak-, Jenissei- u. Tawgysamojedischen, Katschatatarischen und Tungusischen. G. J. Ramstedt & Pentti Aalto, Kalmückische Sprichwörter und Rätsel. Matti Liimola, Zur wogulischen Formenlehre. Terho Itkonen, Outakosken lapinmurteen vokaalisto. István Papp, Die Rhytmusprobleme des Kalevala. Matti Liimola, Ugrische Etymologien. V. Kiparsky, Die ostseefinn. und slav. Ausdrücke für “löten”. • Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikertomukset 1953–54. • Suomalais-ugrilaisen Seuran tila 1953 ja 1954. • Suomalais-ugrilaisen Seuran rahastot.

59. 1957. 278 p. L. P. Potapov, Zum Problem der Herkunft der Koibalen und Motoren. Koibalisches Wörterverzeichnis. Motorisches Wörterverzeichnis. Jouko Hautala, “Der Kuckuck bringt die Botschaft des Sommers”. Paavo Ravila, Die Wortklassen, mit besonderer Berücksichtigung der uralischen Sprachen; Über die Tempusstammbildung der finnisch-ugrischen Sprachen. • Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikertomus ja tila 1956.

60. 1958. 365 p. P. Aalto, Suomalais-ugrilainen Seura 1933-1958. Jouko Hautala, Die folkloristische Forschung in Finnland. Antal Reguly, Vatjalaismuistiinpanot 1831. Julkaissut Sulo Haltsonen. Rintchen, En marge du culte de Guesser Khan en Mongolie. T. I. Itkonen, Über die skandinavischen Lehnwörter im Kolta- und Kolalappischen. Paavo Ravila, Die Ursprache als Grundbegriff der Sprachgeschichte; Die Einheit der Sprachwissenschaft. Pentti Aalto, Materialien zu den alttürkischen Inschriften der Mongolei, gesammelt von G. J. Ramstedt, J. G. Granö und Pentti Aalto. Lauri Posti, Zur Geschichte des Wandels k > ts im Wotischen.

61. 1959. 365 p. P. Aalto, La Société Finno-ougrienne 1933–1958. Knut Bergsland, The Eskimo-Uralic Hypothesis. Paavo Ravila, Ersämordwinisches Wörterverzeichnis aus Malyj Tolkaj. Mauno Jokipii, Mieromies – der karelische Volksführer. Oskar Loorits, About the Religious Concretism of the Setukesians. Pentti Aalto, Zu den Berliner Turfan-Fragmenten T III D 322. • Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikertomukset 1957–1958. • Suomalais-ugrilaisen Seuran tila 1955, 1957 ja 1958.

62. 1960. 400 p. P. Ravila, Finnische Kulturgeschichte und finnisch-ugrische Forschung. Magda Kövesi-Andrássy, Das Infinitiv-Bildungsuffix ung. -ni im Spiegel der verwandten Sprachen. T. I. Itkonen, Der “Zweikampf” der lappischen Zauberer (noai’di) um eine Wildrentierherde. Ö. Lavotha, Das Passiv in der wogulischen Sprache. • Sitzungsberichte der am 3. Dezember 1958 in Helsinki abgehaltenen Fennougristenkonferenz. • Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikertomus ja tila 1959. • Martti Kahla, Bibliografinen luettelo Neuvostoliitossa vuosina 1918–59 julkaistusta suomalais-ugrilaisesta kielitieteellisestä kirjallisuudesta. I. – Bibliograficheskij ukazatel’ finno-ugorskoj jazykovedcheskoj literatury, izdannoj v SSSR s 1918 po 1959 god. I.

63. 1962. 361 p. G. J. Ramstedt, Sh. Balinov & P. Aalto, Kalmückische Lieder. Nicholas Poppe, The Primary Long Vowels in Mongolian. O. N. Tuna & J. E. Bosson, A Mongolian ‘Phags-pa Text and Its Turkish Translations in the “Collection of Curiosities”. H. Paasonen & I. Kecskeméti, Tatarische Lieder. B. Kálmán, Berichtigung. • Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikertomukset sekä tila 1960–61. • Martti Kahla, Bibliografinen luettelo Neuvostoliitossa vuosina 1918–59 julkaistusta suomalais-ugrilaisesta kielitieteellisestä kirjallisuudesta. II. – Bibliograficheskij ukazatel’ finno-ugorskoj jazykovedcheskoj literatury, izdannoj v SSSR s 1918 po 1959 god. II.

64. 1963. 371 p. Tytti Kannisto, Artturi Kanniston tutkimusmatkat Siperiassa. Paavo Ravila, Die Transformationstheorie. József Erdödi, Zur tscheremissischen Namengebung. • Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikertomus ja tila 1962. • Martti Kahla, Neuvostoliitossa suomalais-ugrilaisilla kielillä julkaistua kirjallisuutta Suomen ja Unkarin kirjastoissa – Finnugor nyelvü szovjet kiadványok Finnország és Magyarország könyvtáraiban.

65. 1964. 214 p. Sitzungsberichte der 6. Arbeitstagung der Permanent International Altaistic Conference in Helsinki 4.–8.6.1963. Ingrid Schellbach, Die Bahuvrihi-Komposita in der alten finnischen Volksdichtung. Edith Vértes, Randbemerkungen zu einem jüngst erschienenen Heldenlied. Gerhard Doerfer, Langvokale im Urmongolischen? • Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikertomus ja tila 1963.

66. 1965. 364 p. Paavo Ravila, Heikki Paasonen und sein Forscherwerk. Edith Vértes, Ostjakische grammatikalische Aufzeichnungen nach den Dialekten an der Konda und am Jugan von H. Paasonen. István Kecskeméti, H. Paasonen’s tatarisches Dialektwörterverzeichnis. Kaino Heikkilä, Paasosen mordvalaiskeräelmät. Martti Kahla, Heikki Paasosen julkaisut – Die Veröffentlichungen von Heikki Paasonen. Nils Erik Hansegård, Sea Lappish and Mountain Lappish. Sulo Haltsonen, Bibliographia Votica – Luettelo vatjalaiskirjallisuudesta. • Otteita Suomalais-ugrilaisen Seuran keskustelemuksista 1964 – Extraits des Procès verbaux de la Société Finno-Ougrienne 1964. • Castrenianum. Forschungszentrum für Fennistik und Fennougristik.

67. 1966. 272 p. Paavo Ravila, Yleisen kielitieteen merkitys ja tehtävät. Pentti Aalto, G. J. Ramstedt’s archäologische Aufzeichnungen und Itinerarkarten aus der Mongolei vom Jahre 1912. G. J. Ramstedt & Pentti Aalto, Torgutische Lieder. Rinchen, The Tsagan Gol Petroglyphs. Heikki Leskinen, Die Konstruktionstypus anna ~ laske + finite Verbform in den osfi. Sprachen und im Lappischen, T. I. Itkonen, Lappalaisia paikannimiä 1500-luvulta. • Otteita Suomalais-ugrilaisen Seuran keskustelemuksista 1965 – Extraits des Procès verbaux de la Société Finno-Ougrienne 1965. • Suomalais-ugrilainen Seura – Société Finno-Ougrienne 1966.

68. 1967. 272 p. Paavo Ravila, Die Philosophie der Transformationsgrammatik. Pentti Aalto et Edward Tryjarski, Dessins rupestres aux environs d’Arvaïkher (d’après les copies de M. Namkhaïdagva). Nicholas Poppe, On Some Mongolian Words in the “Tartar Relation"; On the Long Vowels in Common Mongolian. Talât Tekin, Long Vowels in Atabatu’l Haqa ‘iq. T. I. Itkonen, Gegenstände aus der Blase, Pansen und Balg von Tieren. A. D. Kylstra, Bibliographisches Verzeichnis der in den Jahren 1945 bis 1965 in den Niederlanden erschienenen Literatur auf dem Gebiete der Finnougristik. • Otteita Suomalais-ugrilaisen Seuran keskustelemuksista 1966 – Extraits des Procès verbaux de la Société Finno-ougrienne 1966.

69. 1968. 137 p. Paavo Ravila, Die Stellung der finnisch-ugrischen Forschung. Julius Mägiste, Suffixentlehnung in den finnisch-ugrischen Sprachen, insbesondere aus dem Russischen. Pentti J. Pelto, Martti Linkola and Pekka Sammallahti, The Snowmobile Revolution in Lapland. Gerhard Doerfer, Zwei wichtige Probleme der Altaistik. K. Bouda, Neues ostjaksamojedisches Material. • Otteita Suomalais-ugrilaisen Seuran keskustelemuksista – Extraits des Procès verbaux de la Société Finno-ougrienne 1967. Suomalais-ugrilaisen Seuran säännöt – Statuts de la Société Finno-ougrienne.

70. 1970. 285 p. Gerhard Doerfer, Langvokale im Urmongolischen? II. Eeva Kangasmaa-Minn, Types of Nominal Sentences in Cheremis. Gustav Ränk, Gegorene Milch und Käse bei den Hirtenvölkern Asiens. Jorma Nevalainen, Statistik über die Wogulen, gesammelt von Artturi Kannisto. István Kecskeméti, Suomalais-ugrilaisen Seuran arkisto ja julkaisut vuoteen 1968. – Verzeichnis über das Archiv der Finnisch-ugrischen Gesellschaft und ihre Veröffentlichungen bis zum Jahre 1968. • Otteita Suomalais-ugrilaisen Seuran keskustelemuksista – Extraits des Procès verbaux de la Société Finno-ougrienne 1968.

71. 1971. 226 p. Erkki Itkonen, Spuren der Quantitätskorrelation der Vokale im Syrjänischen. Matti Liimola, Zur Kasuslehre der Vach- und Vasjugan-Mundart der ostjakischen Sprache. Aarni Penttilä, Über den Ursprung des finnischen Imperfekts. Edith Vértes, Genaue Bestimmung der Mundart von fünf südostjakischen Opfergebeten. Terho Itkonen, Uskomus-, tarina- ja satuaineistoa Tenon varresta. Juhani U. E. Lehtonen, Zwei Briefe von János Jankó. Sananlaskuja Aunuksen Prääsästä, kerännyt Anna T. Samsonova, julkaissut ja selityksin varustanut G. N. Makarov. • Otteita Suomalais-ugrilaisen Seuran keskustelemuksista 1969–1970 – Extraits des Procès verbaux de la Société Finno-ougrienne 1969–1970.

72. 1971. 504 p. Juhlakirja Aulis J. Joen kuusikymmenvuotispäiväksi 2.6.1973. Pertti Virtaranta, Aulis J. Joki 60-vuotias. Pentti Aalto, G. J. Ramstedt and the Mongolian Independence Movement. Paul Ariste, Eesti rõhumäärsõna ep. Géza Bárczi, Contribution a l’histoire de l’impératif-subjonctif en hongrois. Michael Branch, British Travellers among the Samoyedes. Hans Fromm, Modaladverb und Seinsverbum im Finnischen. Gerhard Ganschow, Die temporalen Satzmorpheme des Scherkal-Ostjakischen. P. Hajdú, Who was A. Sprogis? Erik v. Hertzen, Itämerensuomen lainasanakerrostumien ikäämisestä. Osmo Ikola, Kieltoa vahvistavat sanat lounaismurteissa. Erkki Itkonen, Phonetische und phonologische Betrachtung der ostlappischen Dialekte. Terho Itkonen, Männyn selvittelyä. László Keresztes, Vogulin Jukondan (Ala-Kondan) murteen konsonanttijärjestelmästä. Mikko Korhonen, Ikivanhan opposition heijastusta vai myöhäistä palautusta? Matti Kuusi, Anna itkeä itikan. Ago Künnap, Über eine samojedische Personalendung. Magda A. Kövesi, Finnisch für Ungarn - Probleme der Zielsprache. Heikki Leskinen, Kaakkoissuomalaisen loppuheiton yleisyydestä ja alkuperästä. Matti Liimola, Zur Etymologie zweier wogulischer Wörter. V. I. Lytkin, Ètimologii. Julius Mägiste, Zum karel.-lüd.-weps. Gerundium auf -hu-, -hü-. Viljo Nissilä, Ortodoksisia henkilönnimiä Aunuksen kylännimistössä. P. Palmeos, Hilistekkinud käänded karjala Djorza murrakus. Heikki Paunonen, On Free Variation. Olga Penavin, Sándoregyháza (Ivanovo) földrajzi nevei. Nikolaus Poppe, Der mongolische schamanistische Ausdruck udga. Matti Pääkkönen, Tilastotietoja suomen yleiskielen grafeemeista. Alo Raun, Concerning the Use of Positive in the Function of a Comparative or Superlative in Finno-Ugric. Paavo Ravila, Adam Schaff kielifilosofina. E. K. Ristinen, Some Remarks on the Function of the Subjective and Objective Conjugations in the Samoyedic Languages. Erhard Schiefer, Zur Konkurrenz zwischen Infinitiv und Partizip Präsens im Ostjakischen. Lieselotte Schiefer, Ein unbekanntes selkupisches Wörterverzeichnis aus dem Jahre 1786. Wolfgang Schlachter, Das erzählende Perfekt im Lappischen. Marie-Elisabeth Schmeidler, Zu finn. omatunto ‘Gewissen’ bei Michael Agricola. Irene N.-Sebestyén, Juraksamojedische Verben mit mue , miè-Stamm. Denis Sinor, “Urine” ~ “star” ~ “nail”. G. J. Stipa, Wörterverzeichnisse uralischer Sprachen aus einem Reisebericht vom Anfang des 19. Jahrhunderts. Seppo Suhonen, Lisiä Vhaelin kieliopin vaiheisiin. N. M. Tereshchenko, Nekotorye osobennosti padezhnoj sistemy nganasanskogo jazyka. Tuomo Tuomi, Älä letolle mene! Aimo Turunen, Vepsän, lyydin ja karjalan du- ~ dü- ja zu- ~ zü- johtimiset intransitiiviverbit. Edith Vértes, Vergleich der Transkriptionsweisen des Ostjakischen bei Karjalainen und Paasonen. Kustaa Vilkuna, Sampi kalan nimenä. Pertti Virtaranta, Havaintoja tverinkarjalaisesta nimistöstä. • Veröffentlichungen von Aulis J. Joki 1932-72. Zusammengestellt von István Kecskeméti. • Otteita Suomalais-ugrilaisen Seuran keskustelemuksista 1971–72 – Extraits des Procès verbaux de la Société Finno-Ougrienne 1971–72.

73. 1974–75. 308 p. Erkki Itkonen, Suomalais-ugrilainen Seura 90-vuotias (Referat: 90 Jahre Finnisch-ugrische Gesellschaft). Matti Liimola und Vuokko Kulmala, Artturi Kannisto und sein Lebenswerk. Gerhard Doerfer, Bemerkungen zum Vokalismus des Monguor (Langvokale im Urmongolischen?, III). Lieselotte Schiefer, Zum Akzent im Ostjakischen, mit besonderer Berücksichtigung des Vach-Dialekts. Raija Bartens, Lapin ablatiivista ja sen taustasta. Raija Bartens, Inarinlapin, merilapin ja luulajanlapin post- ja prepositiorakenteiden käytöstä. Bienenzucht bei den Tscheremissen. Aufzeichnungen von T. J. Jewsewjew, hrsg. von J. Erdödi. István Kecskeméti und Heikki Paunonen, Märchentypen in den Veröffentlichungen der Finnisch-ugrischen Gesellschaft. • Otteita Suomalais-ugrilaisen Seuran keskustelemuksista 1973 – Extraits des Procès verbaux de la Société Finno-ougrienne 1973. • Suomalais-ugrilainen Seura – Société Finno-ougrienne 1974.

74. 1976. 176 p. Erkki Itkonen, Älteste Elemente der lappischen Volksüberlieferung. György Lakó, Behauptungen und Einwendungen bezüglich der charakteristischen Züge der sog. “traditionellen” Sprachwissenschaft. A. K. Mikuschev, Improvisationspoesie der Komi und ihre Beziehungen zur Folklore der finnisch-ugrischen Völker. Komi improvizacionnaja poèzija i eë svjazi s fol’klorom finno-ugorskih narodov. Bertalan Korompay, Die osteuropäische Brettfalle und ihre Aufstellung. Erkki Itkonen, Die sprachwissenschaftliche Lebensarbeit von Frans Äimä. • Otteita Suomalais-ugrilaisen Seuran keskustelemuksista 1974 – Extraits des Procès verbaux de la Société Finno-ougrienne 1974: Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikertomus ja tilinpäätös vuodelta 1974. Anhang für Abbildungen.

75. 1977. 196 p. Erkki Itkonen, Die Umwandlung einiger a- und ä-Stämme zu e- Stämmen im Urfinnischen; Betrachtungen zum lappischen Stufenwechsel. Terho Itkonen, Zur Vereinfachung der FU-Transkription. Ergebnisse der Tätigkeit des internationalen Transkriptionskomitees. Ian Whitaker, Colloquial Naming Among the Lainiovuoma Lapps. A. K. Mikuschew, Historische Kontakte der permischen Völker nach dem Zeugnis der Folklore. Rezjume: Istoricheskie kontakty permskih narodov po dannym fol’klora. Larry V. Clark, Mongol Elements in Old Turkic. Rinchen Yönsiyebü, The Adoration of Jaya Pandita by the Dzakhachins of the Kobdo District. • Otteita Suomalais-ugrilaisen Seuran keskustelemuksista 1975–1976 – Extraits des Procès verbaux de la Société Finno-ougrienne 1975–1976: Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikertomus ja tilinpäätös vuodelta 1975. • Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikertomus ja tilinpäätös vuodelta 1976.

76. 1980. 203 (+ 11) p. Erkki Itkonen, Einige Gesichtspunkte zur Frühgeschichte der Lappen und des Lappischen; Über einige lappische Verbalsuffixe. Béla Kálmán, Semantische und formale Kongruenz. László Honti, Beiträge zu den Vertretungen der urostjakischen Affrikaten. Edith Vértes, Einwände gegen die “Vereinfachung der FU-Trans-skription” vom ostjakischen Standpunkt. Ildikó Lehtinen, Die Meschtscheren-Sammlungen im Finnischen Nationalmuseum. • Otteita Suomalais-ugrilaisen Seuran keskustelemuksista 1977–79 – Extraits des Procès verbaux de la Société Finno-ougrienne 1977–79: Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikertomus ja tilinpäätös vuodelta 1977; Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikertomus ja tilinpäätös vuodelta 1978. • Suomalais-ugrilainen Seura – Société Finno-ougrienne 1979. (ISBN 951-9019-36-7)

77. 1981. 311 p. Lauri Posti, Über einige Bezeichnungen der Gaben der Braut; Über den Ursprung von fi. tili. G. J. Stipa, Suomalaissyntyinen tutkija vanhimman tseremissin kielennäytteen tallentajana; Vom Ostseefinnischen bis zum Samojedischen reichender Lehnwortschatz im “Russian Vocabulary” (1618–1619) des Richard James. M. Adamovic, Das Tatarische des 18. Jahrhunderts. Väinö Kaukonen, Elias Lönnrotin käsikirjoitus Wanhoja lauluja; sen synty ja merkitys. A. K. Mikushev, Istoricheskie kontakty permskih i ugorskih narodov po dannym fol’klora. (A. K. Mikuschev, Die historischen Kontakte der permischen und ugrischen Völker nach den Angaben der Folklore). Juha Janhunen, A Manchu song from Mongolia; Uralilaisen kantakielen sanastosta (Über den Wortschatz des Protouralischen). Jorma Kajava & Jorma Kekäläinen, First- and second-order entropies and redundancies of Finnish language. • Otteita Suomalais-ugrilaisen Seuran keskustelemuksista: Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikertomus ja tilinpäätös vuodelta 1979; Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikertomus ja tilinpäätös vuodelta 1980; Suomalais-ugrilaisen Seuran säännöt – Statuts de la Société Finno-ougrienne. (ISBN 951-9010-51-0)

78. 1983. 314 p. Gerhard Doerfer, Das Birare. Harry Halén, Sakari Pälsin Mongolian-matkan unohdetutut muistiinpanot. Lauri Harvilahti, A two voiced song with no words. László Honti, Passiivi obinugrilaisissa kielissä. Juha Janhunen, Khövsgöl Aimak: development problems of the Mongolian North. Aulis J. Joki, Irina Butanayeva, Juha Janhunen, Material on Shor folklore. Jorma Koivulehto, Suomalaisten maahanmuutto indoeurooppalaisten lainasanojen valossa. Mikko Korhonen, Kolttalaulujen fonologiaa. Helena Lehecková, Algoritmiin perustuva suomen asemoisilmaisujen tekstilingvistinen tulkinta. Tuomo Pekkanen, Vanhin kirjallinen tieto suomalaisista. Ingrid Schellbach, Zwei ostjakische Märchen (aufgezeichnet U. T. Sirelius). G. J. Stipa, Karjalaisten purjehtiminen Vienanmerellä 1600-luvulla. • Keskustelemuksia: Raportteja: IV. Internationaler Mongolistenkongress (Lauri Harvilahti); Siperian-tutkimuksen uudet kansainväliset ulottuvuudet (Juha Janhunen); Humanistic Research in Khakassia (Juha Janhunen); Sovjetlihtu sápmelas galledii Sámeeatnama (Leif Rantala). • Suomalais-ugrilaisen Seuran toiminta: Suomalais-ugrilainen Seura 1959–83 (Seppo Suhonen); Vuosikertomus ja tilinpäätös 1981; Vuosikertomus 1982; Tilinpäätös 1982; Suomalais-ugrilaisen Seuran jäsenet. (ISBN 951-9019-77-4)

79. 1984. 270 p. Alho Alhoniemi, Suomalais-ugrilainen Seura kansainvälisyyden näkökulmasta. Urmas Bereczki, Sukupolvien kuilu nykypäivän obinugrilaisilla. Bernard le Calloc’h, Alexandre Csoma de Körös et la théorie finno-ougrienne (A l’occasion du deux-centième anniversaire de sa naissance). Boris P. Chichlo, Yayïk - Divinité céleste chez les Altaïens. Gerhard Doerfer, Prolegomena zu einer Untersuchung der dem Tungusischen und Mongolischen gemeinsamen Wörter. Hans Fromm, Germanisch-finnische Lehnforschung und germanische Sprachgeschichte. Juha Janhunen, A suit of armour from north-eastern Siberia. Tuomo Pekkanen, Suomen kieltä 500-luvulta. Jukka Pennanen, Miksi Alaskan poronhoidossa tapahtui romahdus 1930-luvulla (Why did a catastrophe happen with reindeer breeding in Alaska in the 1930’s). Nicholas Poppe, Jr., A note on Turkic loan words in the Slovo o polku Igoreve and the Zadonshchina. | Keskustelemuksia: Aineistoa Suomalais-ugrilaisen Seuran 100-vuotisjuhlallisuuksista ja juhlasymposiumista. • Raportteja. • Suomalais-ugrilaisen Seuran toiminta: Vuosikertomus 1983. (ISBN 951-9019-83-9)

80. 1986. 313 p. Juri Anduganov, Yhdyssanojen ja sanaliittojen erottamisen syntaktiset kriteerit marin kielessä. Raimo Anttila, Deepened joys of etymology, grade A (and Ä). Raija Bartens, Die sprachlichen Bilder in den Bärenliedern der Ostjaken und Wogulen. Knut Bergsland, Comparative Eskimo-Aleut phonology and lexicon. Aleksandr Feoktistov, Arkaismit ja innovaatiot mordvalaismurteiden rakenteessa. Mikko Korhonen, On the reconstruction of Proto-Uralic and Proto-Finno-Ugrian consonant clusters. Jukka Pennanen, Entwicklungslinien der Rentierzucht in Eurasien und Alaska. John C. Street, The particle ele in early Middle Mongolian. | Keskustelemuksia: Aineistoa Suomalais-ugrilaisen Seuran 100-vuotisjuhlallisuuksista ja juhlasymposiumista. • Raportteja. • Suomalais-ugrilaisen Seuran toiminta: Vuosikertomus ja tilinpäätös 1984. (ISBN 951-9019-95-2)

81. 1987. 322 p. Bernard le Calloc’h, Charles de Ujfalvy - pionnier des études finno-ougriennes en France, explorateur de l’Asie centrale. Harry Halén (ed.), The collection of Khakas tös figures in the National Museum of Finland. Eugene Helimski, Two Mator-Taigi-Karagas vocabularies from the 18th century. László Honti, Uralilaisten kardinaalilukusanojen rakenteista. Juha Janhunen, Towards a unified phonological transcription of the Siberian languages. Mikko Korhonen, Kalevalamitan varhaishistoriaa; József Budenz ja hänen aikansa fennougristiikka. Ago Künnap, Põhjasamojeedi predestinatiivsest deklinatsioonist. Jukka Pennanen, Jäänalainen kalastus maapallon pohjoisella vyöhykkeellä (Outline of ice fishing in the northern zone of the globe). Ingvar Svanberg & Leif Lindin & Sture Packalén, Nicolaus Örn – Prinz von Lappland. • Keskustelemuksia. Raportteja. • Suomalais-ugrilaisen Seuran toiminta: Vuosikertomus ja tilinpäätös 1985. (ISBN 951-9403-14-0)

82. 1989. 312 p. Knut Bergsland, Comparative aspects of Aleut syntax. Bernard le Calloc’h, Isaac-Jacob Schmidt, fondateur des études mongoles. Harry Halén, From Siberia to Finland. The story of M. F. Kornilov, a Yakut convict. Juha Janhunen & Hou Yucheng & Xu Jingxue, The Orochen of Xinsheng. Jorma Koivulehto, ehkä ja ehto, yskä ja ystävä. Károly Rédei, Über die finnougrische Konjugation unter besonderer Berücksichtigung der ungarischen Personalaffixe. Seppo Suhonen, Baltische und slavische Etymologien. Jevgenij Helimskij, Glubinno-fonologicheskij izosillabizm neneckogo stiha. | Keskustelemuksia: Raportteja. • Keskustelua. • Suomalais-ugrilaisen Seuran toiminta: Vuosikertomukset ja tilinpäätökset 1986. (ISBN 951-9403-14-0)

83. 1991. 280 p. Pentti Aalto, Old Turkic epigraphic materials, gathered by J. G. Granö. Harry Halén, Tuvan (Soyot) folk-religious implements in the National Museum of Finland, collected by A. O. Heikel. Juha Janhunen, Ethnic death and survival in the Soviet North. Eino Koponen, Itämerensuomen marjannimistön kehityksen päälinjoja ja kantasuomen historiallista dialektologiaa. Mikko Korhonen, Remarks on the structure and history of the Uralic case system. Ulla-Maija Kulonen, Über die ergativischen Konstruktionen im Ostostjakischen. Junko Miyawaki, A Volga-Kalmyk family tree in the Ramstedt collection. | Chronique. Communications. • Discussion. • Suomalais-Ugrilaisen Seuran toiminta: Vuosikertomukset ja tilinpäätökset 1988 ja 1989. (ISBN 951-9403-47-7)

84. 1992. 306 p. A. R. Artemjev, The Gantimurov Princes in Russian service. V. Ya. Butanajev, Hakassko-ketskie leksicheskie paralleli. Bernard Le Calloc’h, Franz Anton Schiefner, maître des études finno-ougriennes, caucasiennes et tibétaines. A. Ch. Chalikow, Vom Einfluß der Aselino-Ananjino-Kultur auf die Ethnogenese der Mari. Gianni Coati, I prestiti cinesi nelle lingue tunguse dell’Amur. Georg F. Heyne, Tauschhandel und Akkulturation bei Chinas Rentier-Ewenken. Juha Janhunen, On the position of Khamnigan Mongol; Das Japanische in vergleichender Sicht. Jorma Koivulehto, Der Typus palje ‘(Blase)balg’, turve ‘Torf’ unter den Lehnwörtern des Ostseefinnischen. M. S. Kuropjatnik, K harakteristike brachnoj sistemy kol’skih saamov (po materialam metricheskih knig XIX - nachala XX vv.). Tapani Salminen, Russian vocabulary in Tundra Nenets. | Chronique. Communications. • Matériaux. • Activités: Suomalais-Ugrilaisen Seuran vuosikertomukset ja tilinpäätökset 1990 ja 1991. (ISBN 951-9403-48-5)

85. 1994. 280 p. Jarmo Alatalo, De sölkupska dialekterna på övre Ob. E. N. Chernyh & S. V. Kuz’minych, Die älteste Metallurgie Nordeurasiens. Appendix: V. V. Napol’skih, O vremeni i istoricheskih uslovijah uralo-toharskih kontaktov. T. M. Filippova, Leksicheskie zaimstvovanija iz tjurkskih jazykov v sel’kupskih dialektah. Arthur T. Hatto, On some Siberian and other copper-crones. Juha Janhunen, On the formation of Sinitic scripts in mediaeval northern China. A. M. Pevnov, Refleksy vibranta v negidal’skom na fone rodstvennyh emu jazykov. Volker Rybatzky, Xinjiang im 19. und 20. Jahrhundert. Marek Stachowski, Das jakutische Futursuffix ya(x) | Chronique. Communications. • Discussion. • Activités: Suomalais-Ugrilaisen Seuran vuosikertomus ja tilinpäätös 1992 ja 1993; Suomalais-Ugrilaisen Seuran säännöt – Statuts de la Société Finno-Ougrienne. (ISBN 951-9403-73-6)

86. 1995. 255 p. Arja Ahlqvist, Sinie kamni, kamennye baby. Raija Bartens, Suomalais-ugrilaisten kielten meteorologisista ja muita luonnonolosuhteita merkitsevistä ilmauksista. Michael Branch, The Academy of Sciences in St. Petersburg as a centre of Finno-Ugrian studies, 1725-1860. Riho Grünthal, Sananmuodostus ja johtimien merkitys eräiden marin sanojen etymologiassa. Jevgeni Igushev, Komi on nyt virallinen kieli. V. V. Napol’skih, Uralic ‘seven’. Jarkko Niemi, Transcriptions of Nenets songs in A. O. Väisänen’s Samojedische Melodien re-evaluated. Appendix 1: Jarkko Niemi & Anastasia Lapsui, Note transcriptions of Nenets songs in A. O. Väisänen’s Samojedische Melodien. Appendix 2: Anastasia Lapsui, Texts of Nenets songs in A. O. Väisänen’s Samojedische Melodien. A. M. Reshetov, Pavel Ivanovich Vorob’ev: sud’ba cheloveka i uchenogo. Marek Stachowski, Über jakutische Etymologien im Werk von W. Sieroszewski. | Chronique. Communications: Merja Salo, Matka diasporan mordvalaisiin kesällä 1995. Activités: Suomalais-Ugrilaisen Seuran vuosikertomus ja tilinpäätös 1994; Suomalais-Ugrilaisen Seuran jäsenet. (ISBN 951-9403-89-2)

87. 1997. 384 p. Robin Baker, The Csángós in the first half of the seventeenth century: reflections on Codex Bandinus. Hans-Hermann Bartens, Vom Sammeln und Publizieren saamischer Märchen. Raija Bartens, Permiläisten kielten ns. refleksiivipronominista. Gerhard Doerfer & Semih Tezcan, Zwei neue Texte aus Chaladschistan. Ekaterina Gruzdeva, Aspects of Nivkh morphophonology: initial consonant alternation after sonants. F. Georg Heyne, Die Bedeutung des Schamanen in der Gesellschaft der Rentier-Ewenken im Großen Hinggan (Nordost-China). Kaarlo Huotari, Mehiläismetsät. Petri Kallio, Uralic substrate features in Germanic? L. R. Kyzlasov, Zagadka Grustiny i Serponova, torgovyh gorodov srednevekovoj Sibiri. Alexis Manaster Ramer & Paul Sidwell, The truth about Strahlenberg’s classification of the languages of Northeastern Eurasia. Jarkko Niemi, Music transcriptions in Z. N. Kupriyanova’s collection of Nenets epic songs. Matti Pöllä, Changes in the ethnic composition of the population of Viena Karelia in the 17th-19th centuries. Marek Stachowski, Notizen zur Etymologie der tschulymischen Gerätenamen. Anikó Vettermann & Karl-Heinz Best, Wortlängen im Finnischen. Alexander Vovin, Voiceless velars in Manchu. Eberhard Winkler, Zum Göttinger Vocabularium Sibiricum. | Chronique. Communications: Arja Ahlqvist, Kertomuksia Keski-Venäjältä I: Kalastaja Kozlov. Tarmo Hakkarainen, Sylva-joen marien historiasta ja elämästä Permin läänissä. Ildikó Lehtinen, Kertomus matkasta itäisimpien marien luokse. Merja Salo, Hantilaisen folkloren tallennusta viisi vuotta. Activités: Suomalais-Ugrilaisen Seuran vuosikertomus ja tilinpäätös 1995, 1996. Suomalais-Ugrilaisen Seuran toimimiehet. (ISBN 952-5150-06-2)

88. 1999. 288 p. Tosang Chung, Varhaiskantasuomen distinktiivisten etuvokaalien asema vokaalisoinnun kannalta. Juha Janhunen, Tonogenesis in Northeast Asia: Udeghe as a tone language. Alpo Juntunen, SOFIN kansainvälisessä yhteydessä. Leonid Kulikov, Remarks on double causatives in Tuvan and other Turkic languages. Johanna Laakso, Language contact hypotheses and the history of Uralic morphosyntax. Jorma Luutonen, The history of Permian, Mari and Chuvash plural suffixes in the light of Indo-Aryan parallels. Junko Miyawaki-Okada, Was Galdan Boshoqtu Khan’s mother a Khoshuud or a Torghuud? Carsten Näher, Der urtungusische stimmlose velare Plosiv im Mandschu. Irina Nikolaeva, The semantics of Northern Khanty evidentials. Matti Pöllä, Migration from Finland to Viena Karelia ca. 1600-1720 and preservation of the Kalevala poetry. V. A. Terent’ev, Drevnejshie tjurksko-samodijskie kontakty. Gábor Tolcsvai Nagy, The Hungarian language community in the period of the Árpád dynasty (895–1301): a socio-historical sketch. | Chronique. Communications: Arja Ahlqvist, Kertomuksia Keski-Venäjältä II: Tsaari ja Ruhtinatar ynnä muita Neron rantojen asukkaita. Elena Boikova, On the development of a computer database on Russian expeditions to Mongolia. Sophie Capdeville, Fellmanin Lapponica-kokoelman luetteloinnista. Fu Yuguang & Guo Shuyun & Juha Janhunen, The Kyakala in China: history and present situation. Tarmo Hakkarainen, Poimintoja kenttämuistiinpanoista Uralin marien pariin tehdystä matkasta. Juha Janhunen, Mongolian studies in China. Limusishiden & Kevin Stuart, Huzhu Mongghul language materials. S. G. Luzianin, Russian archival documents on the Sino-Russo-Mongolian relations. Elena Remilev, The Don Kalmyk emigration. Activités: Suomalais-Ugrilaisen Seuran vuosikertomus ja tilinpäätös 1997. Suomalais-Ugrilaisen Seuran vuosikertomus ja tilinpäätös 1998. (ISBN 952-5150-37-2)

89. 2001. 304 p. Vuokko Eiras, Mansin murresanakirjatyön leksikografisia ongelmia. Paul Fryer, Revival, invention or re-invention of traditions? The Mari diaspora. Arja Hamari, Komin kielteinen eksistentiaali abu. Jan Henrik Holst, Die Herkunft des estnischen Vokals õ. M. F. Kosarev, S. V. Kuz’minych, K probleme poiskov ural’skoj prarodiny. Marja Leinonen, Valentina Lydykova, Konechnoe slovo da v komi jazyke s areal’no-tipologicheskoj tochki zrenija. S. A. Maksimov, Pohjoisudmurtin murteiden ja komin kielen areaalisia leksikaalisia yhtäläisyyksiä. Peter A. Michalove, The treatment of initial *l- in Proto-Samoyed. Viljo Tervonen (toim.), Täydennystä József Szinnyein ja Antti Jalavan kirjeenvaihtoon. Jussi Ylikoski, Havaintoja komin konverbeistä. | Chronique. Communications: Arja Ahlqvist, Kertomuksia Keski-Venäjältä III: Unžan jokivarrella. Olga Glebova, Kertomus tutkimusmatkasta Itä-Vepsään. Tarmo Hakkarainen, Belaja-joen marit Baškirian etnisessä mosaiikissa. Paula Kokkonen, I. A. Kuratovin juhlavuosi — konferenssi ja runouden juhla Komissa 2.–4.7.1999. M. Ljublinskaja, T. Sherstinova, E. Kuznetsova, The Sounded Vocabulary of Nenets. E. Schmidt, Arxetip “Arxiva”: razmyshlenija o novom tipe uchrezhdenija i ego aktual’nyx problemax. Prilozhenie: E. Schmidt, E. A. Nemysova, Z. S. Rjabchikova, Proekt sozdanija central’nogo jazykovogo fonda xantyjskogo i mansijskogo jazykov dlja dialektologicheskix slovarej. Activités: Suomalais-Ugrilaisen Seuran vuosikertomus ja tilinpäätös 1999. Suomalais-Ugrilaisen Seuran vuosikertomus ja tilinpäätös 2000. (ISBN 952-5150-62-3)

90. 2004. 407 p. Raija Bartens, Näkökulma kominkieliseen vuosituhannen vaihteen lyriikkaan. György Kara, A Western Khalkha benediction for a new round tent. Ruth I. Meserve, A Mongolian medicinal plant list. Tatsuo Nakami, On the daily life of the Mongol Prince Güngsüngnorbu in the Late Qing as seen in Wang Guojin’s Neimenggu Jiwen (Inner Mongolia: a Memoir). Volker Rybatzki, The personal names and titles of the “Forest-folk”. Janne Saarikivi, Is there Palaeo-European substratum interference in western branches of Uralic? Eva Toulouze, The beginning of literacy and literature among the Tundra Nenets. Jussi Ylikoski, Remarks on Veps purposive non-finites. | Chronique. Fennougristin monta polkua: Paavo Ravilan 100-vuotisjuhlaseminaari 2. joulukuuta 2002: Alho Alhoniemi, Paavo Ravila volgalaiskielten tutkijana. Seikko Eskola, Paavo Ravila yhteiskunnallisena vaikuttajana. Esa Itkonen, Paavo Ravila yleisen kielitieteen edustajana. Lars-Gunnar Larsson, Lappologiasta saamentutkimukseksi. Communications: Raija Bartens, Yrjö Wichmann: Syrjääniläinen sanaluettelo vuodelta 1722. Juha Janhunen, Castrénin kootut teokset: kansainvälisen huippututkijan elämäntyön uudelleenarviointi. Juha Janhunen, G. J. Ramstedt i A. D. Rudnev — osnovateli sovremennoj mongolistiki. Juha Janhunen, Sampling the Mongols of Gansu and Qinghai. Paula Kokkonen, Kuolan niemimaan komilaiset. Activités: Suomalais-Ugrilaisen Seuran vuosikertomus ja tilinpäätös 2001. Suomalais-Ugrilaisen Seuran vuosikertomus ja tilinpäätös 2002. Suomalais-Ugrilaisen Seuran vuosikertomus ja tilinpäätös 2003. Suomalais-Ugrilaisen Seuran toimimiehet. (ISBN 952-5150-81-X)

91. 2006. 222 p. Ante Aikio, On Germanic-Saami contacts and Saami prehistory. Vuokko Eiras, Matti Liimola ja mansilaisaineistot. Dennis Estill, Some observations on Zyryan word stress, past and present. László Honti, Eräästä ugrilaisten kielten postpositioperäisestä kaasussuffiksien perheestä. Marja Leinonen, Omistussuhteen ulokkeita: komin possessiivisuffiksin ei-possessiivisista funktioista. Annika Pasanen, Karjalan kielen nykytila ja tulevaisuus. Sabira Ståhlberg & Ingvar Svanberg, Sarana in Eurasian folk botany. | Chronique. Communications: Mari Immonen, Mari weddings as an object of research. Ildikó Lehtinen, T-shirt or folk costume – choice of clothing by context. Tatjana Minnijahmetova, Рефлексивность символов в ритуальное время (на примере святых мест закамских удмуртов). Aleksey Zagrebin, Some aspects of modernization in Udmurt rural society. Activités: Suomalais-Ugrilaisen Seuran vuosikertomus ja tilinpäätös 2004. Suomalais-Ugrilaisen Seuran vuosikertomus ja tilinpäätös 2005. (ISBN-10 952-5150-93-3, ISBN-13 978-952-5150-93-3)

92. 2009. 339 p. Jaakko Häkkinen, Kantauralin ajoitus ja paikannus: perustelut puntarissa. Santeri Junttila, Kantasuomalais-balttilaisten kontaktien tutkimuksen alkuvaiheita. Jorma Koivulehto, Etymologisesti hämäriä -(is)tA-johdosverbejä, lainoja ja omapohjaisia. Marja Leinonen, Kuolan niemimaan filman-saamelaiset. Evar Saar, Die häufigsten Namenelemente der Toponymie von Võrumaa im südestnischen Sprachgebiet. | Chronique. Communications: Márta Csepregi & Sachiko Sosa, Comparable sample texts of Surgut Khanty in 1996 and 2008. Riho Grünthal, Erzya chastushka – vanishing or changing oral tradition? Marina Ivanova, Larisa Ponomarjova & Esa-Jussi Salminen, Konferensseja komipermjakkien mailla. Paula Kokkonen, V. I. Lytkin käänsi J. H. Erkkoa komiksi. Ranus Sadikov & Kirsi Mäkelä, Yrjö Wichmannin muistiinpanot Kaman-takaisten udmurttien uskonnollisista käsityksistä ja tavoista. (Yrjö Wichmann, Tietoja Birskin votjaakkien/Ufan kuv., tavoista, uskonn. menoista y.m. Kirjoitettuja Boljshoi Katshakin kylässä kesällä 1894.) Merja Salo, Katoava mordvalainen identiteetti – karatait ja Saratovin alueen ersäläiset. Sachiko Sosa, Korliki – erään Vahin hantin nykytilanne. Activités: Suomalais-Ugrilaisen Seuran vuosikertomus ja tilinpäätös 2006. Suomalais-Ugrilaisen Seuran vuosikertomus ja tilinpäätös 2007. Suomalais-Ugrilaisen Seuran vuosikertomus ja tilinpäätös 2008. Suomalais-Ugrilaisen Seuran säännöt. Rules and Regulations of the Finno-Ugrian Society. (ISBN 978-952-5667-09-7 [print], ISBN 978-952-5667-10-3 [online])

ylös