|
Suomalais-Ugrilaisen Seuran
Toimituksia 252
Mémoires de la Société Finno-Ougrienne
252
Gesammelt von T. E. Uotila.
Übersetzt und herausgegeben von Paula Kokkonen
Syrjänische Texte. Band V.
Komi-Syrjänisch: Ober-Vyčegda-Dialekt. M. Žikins Texte
Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia
252 on Syrjänische Texte -sarjan viimeinen nide. Sarjaan
kuuluvat muut neljä nidettä ovat SUST/MSFOu 186, 193, 202 ja
221. Syrjänische Texte -sarja on kokoelma saksaksi käännettyjä
foneettisella tarkekirjoituksella muistiinmerkittyjä
komisyrjäänin ja komipermjakin murretekstejä – komilaista
folklorea – jonka dos. T. E. Uotila (1897–1947) keräsi
haastatellen jatkosodan aikana Suomeen joutuneita komilaisia
sotavankeja. Haastattelut on tehty vuosina 1942–43
sotavankileireillä.
Tämä viimeinen nide sisältää yhden
ainoan sotavangin, 32-vuotiaan Mihail Žikinin tekstit. Hän oli
joutunut vangiksi marraskuussa 1941, ja Uotila aloitti
haastattelut kesäkuussa 1942. Mihail Žikinin kaltainen
kielenopas on ollut löytö tutkijalle: miehen perinteentuntemus
on poikkeuksellisen laaja. Žikinin tuntemista perinnelajeista
nousevat erikoisuutena esiin sadut, joille hän on antanut
nimen janegutka (lienee muunnos venäjän sanasta
anekdotka). Niissä eläimet, luonnonilmiöt ja (metsästäjän)
työkalut ovat dialogia käyviä, elollisia toimijoita. Usein
janegutka päättyy Die alten Leute sagen
-opetukseen. janegutkiin mahtuu myös mm.
komilaisvärityksen saaneita Aisopoksen faabeleita. Myös
loitsu(fragmentte)ja sisältävät noitumiseen ja turmeluun ja
niiden torjuntaan liittyvät kertomukset ovat huomionarvoisia.
Varhaisen kuolemansa vuoksi T. E.
Uotilalta itseltään – kuten monelta muultakin kerääjältä –
aineskokoelman julkaisukuntoon saattaminen jäi suorittamatta.
Suomalais-Ugrilaisen Seuran vuosikertomuksessa vuodelta 1929
valitellaan vallalle päässyttä post(h)umus-julkaisemista:
"Selvää on myös, että kerääjän pitäisi itse saada suorittaa
kokoelmansa julkaisutyö. Erityisesti kielellisiä kokoelmia
vieraan henkilön on hyvin vaikea tyydyttävästi toimittaa. – –
tällaiset työt eivät milloinkaan voi toiselta onnistua yhtä
hyvin kuin tutkijalta itseltään." (SUSA XLV:72–73.) T. E.
Uotilan kymmeniä vuosia arkiston uumenissa ollut käsikirjoitus
on nyt "perinteisesti vieraan henkilön toimittamana" päässyt
päivänvaloon ja painettu viitenä niteenä.
|
