Selaa julkaisuja (yhteensä 711)

Олмапу – Olmapu on alkeista lähtevä marin kielen oppikirja suomalaisille. Kirja opettaa niittymarin murteisiin perustuvaa kirjakieltä eli itämaria. Olmapu on tarkoitettu ensisijaisesti apuvälineeksi suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen opintoihin,…

Tataarilais-suomalaisessa sanakirjassa on 11 000 sanaa. Sanakirja on ensisijassa kazanintataarilais-suomalainen, mutta sana-artikkeleissa esitetään kuitenkin Venäjällä puhutun kazanintataarin sanaston lisäksi Suomessa puhutun suomentataarin sanastoa.…

Vepsä on itäisin itämerensuomalainen kieli, yksi suomen lähisukukielistä. Muihin itämerensuomalaisiin kieliin verrattuna vepsää luonnehtivat useat kielensisäiset muutokset, toisaalta lukuisin tavoin ilmenevä venäjän kielen vaikutus. Vepsää…

Suomalais-udmurttilainen sanakirja on rinnakkaisteos vuonna 2008 ilmestyneelle Udmurttilais-suomalaiselle sanakirjalle. Se perustuu normatiiviseen yleiskieleen; puhekielisyyksiä on otettu mukaan vähän (lähinnä sellaisia, jotka esiintyvät…

Kirja on kuvaus kuolleesta kielestä. Itäinen mansin kieli hiljeni taigassa Konda-joen varrella 1900-luvun lopulla. Tämä mansin itämurteen ensimmäinen systemaattinen kielioppi perustuu Artturi Kanniston Kondalta 1900–1905 keräämään tekstiaineistoon ja…

Nimestäjän opas perustuu Terho Itkosen Helsingin yliopistolla pitämiin nimistöntutkimuksen luentoihin. Sen ensimmäinen painos ilmestyi keväällä 1961. Teos on nimistöntutkimuksen kenttätyöopas, jossa käsitellään tutkimuksen ja nimistönhuollon…

Udmurt texts sisältää näytteitä udmurtinkielisistä teksteistä. Kirja sisältää näytteitä sekä vanhoista saduista, sankaritarinoista, runoista ja lauluista että kaunokirjallisuuden novelleista ja romaaneista. Tekstinäytteet on esitetty…

Marin kielen lukemisto sanastoineen sisältää näytteitä niitty- ja vuorimarinkielisestä (kirjassa itä- ja länsimari) arkikeskustelusta, kansanrunoudesta ja kaunokirjallisuudesta. Lukemiston näytteet on translitteroitu kirjakielisistä teksteistä.…

Kieliopin tarkoituksena on antaa lukijalle perustiedot marin äänne- ja muotorakenteesta, ortografisista periaatteista sekä taivutusmuotojen käytöstä. Teos on pyritty laatimaan mahdollisimman konkreettiseksi ja havainnolliseksi sekä oppikirjaksi…

Komisyrjäänin kielioppia ja tekstejä sisältää lyhyen komisyrjäänin kieliopin sekä valikoituja tekstinäytteitä dosentti E. A. Iguševin toimittamasta Komin kielen keskustelusanastosta, Komin runouden antologiasta ja T. E. Uotilan Syrjänische…

Ersämordvan oppikirja on käännös Saranskissa 1979 ilmestyneestä venäjänkielisestä teoksesta, jota kand. M. V. Mosin on täydentänyt suomalaisia varten laatimillaan tai kokoamillaan lisäharjoituksilla.

Pekka Sammallahti, Ehdotus norjanlapin länsimurteiden fonemaattiseksi transkriptioksi. Terho Itkonen, Itä-ruijanlapin foneemianalyysin pulmia Outakosken murteen valossa. Erkki Itkonen, Ehdotus inarinlapin fonemaattiseksi transkriptioksi. Mikko…

Nimistöntutkimuksemme uranuurtaja Viljo Nissilä 70-vuotias. | Viljo Nissilän kirjallinen tuotanto 1934–21.8.1973. | Nimihakemisto. | Johdinten ja johtimenomaisten ainesten hakemisto.

Terho Itkonen, Suomen murteiden transkription yksinkertaistamisesta. Paul Ariste, Vorschlag für die phonetische Transkription des Wotischen und des Izhorischen. Lauri Posti, Alustavia mietteitä viron, vepsän ja vatjan yksinkertaistetusta…

M. N. Vlasova, Privetstvie (Tervehdyssanat). Alho Alhoniemi, Suomalaistutkijoiden volgalaiskieliin kohdistamasta kielimateriaalin keruusta ja tutkimuksesta (Izuchenie volzhsko-finskih jazykov v Finljandii). A. P. Barancev, O nekotoryh aktual'nyh…

Raija Bartens, johdin, tunnus, pääte, liite; képzö, jel, rag. Antal Kiss, Yksikön ensimmäinen persoona unkarissa ja suomessa. Mikko Korhonen, Suomi ja unkari sukulaiskielinä: yhtäläisyyksiä ja eroja. Tamás Márk, Sijajärjestelmän kysymyksiä. Péter…

Tervehdykset (Unkarin suurlähettiläs, Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskus, Unkarin opetusministerin kirje, Suomi–Unkari-seura). István Szathmári, Hungarologian opetus maailmalla. Mikko Korhonen, Hungarologia ja unkarin kieli. Heikki Paunonen,…

Mitä ihmeen nimiä ovat Pala, Peli, Rilla ja Napu tai Temppu, Nabot, Impo ja Nynnä? Sen saa tietää Lapinjoen varrelta -kirjan lukija.Lapinjoen varrelta on Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sekä Tl.…

Mikko Korhonen, Avajaissanat suomalais-virolaisessa Wiedemannin muistoseminaarissa. Paul Alvre, F. J. Wiedemann – silmapaistev soome-ugri keelte uurija. Toomas Help, Akadeemik F. J. Wiedemann eesti ja soome keele erinevuste rõhutajana. Sirkka…