82 20 1683 https://www.sgr.fi/manuscripta/files/original/479d43083f0a0d11024f2fb7db0b5bde.jpg 8c93df65a640fbf4a66323855c9a1d42 https://www.sgr.fi/manuscripta/files/original/bfdfe024d566569a3093fad286ea2c2b.xml 3899d885744cc3eaeaea8f3def5dd70a Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Samoiedskiia pesni Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Samoiedskiia pesni. 5. Page 160 https://www.sgr.fi/manuscripta/files/original/65052a6161a476a55c4b66a0ba362d3e.jpg 71130ccf8ce6b126b48639bf7bc3cec3 https://www.sgr.fi/manuscripta/files/original/6fb9212fd29f6785442194cfda08567d.xml 20e8f10bda95b2d875b5abce8d9f5eea Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Samoiedskiia pesni Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Samoiedskiia pesni. 6. Page 159 https://www.sgr.fi/manuscripta/files/original/2f93bcd5e982b504f4cdc356fa26b9c5.jpg 7d8513125539ad5ef4094ecbab76347e https://www.sgr.fi/manuscripta/files/original/df7d4fddec09b139d8f8c12f2dd09e8f.xml deb47ac3e7583d01704eb7cfd096e653 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Samoiedskiia pesni Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Samoiedskiia pesni. 7. Page 158 https://www.sgr.fi/manuscripta/files/original/45692dd1f67b26742c6deff8feb409b0.jpg 5bf6558e570b1656dfa57ee6852e85bf https://www.sgr.fi/manuscripta/files/original/5fb345d002bdb6f1ee4417b009d51e39.xml 363d38be77b654ec85b2b0a4e41e1a11 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Samoiedskiia pesni Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Samoiedskiia pesni. 8. Page 157 https://www.sgr.fi/manuscripta/files/original/90473fe636d83d244b6f1c02b2852c2d.jpg 5da9f3ab68de63db387781fff1cec980 https://www.sgr.fi/manuscripta/files/original/cc8a07a6ce9c0e22593b3acedaee8f67.xml b66c1cb7ff65dd06b5eeb542543b5640 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Samoiedskiia pesni Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Samoiedskiia pesni. 9. Page 156 https://www.sgr.fi/manuscripta/files/original/d97e5fe7f57d3511739071f1eaee5c61.pdf 1c1b20a6f15d02e7a30a73ad308e92ec PDF Text Text Short Grammatical Description of Khanty Short Grammatical Description of Khanty U l l a -M a i j a Fo r sb e r g Phonology There is a clear tendency in the Khanty dialects, in phonology as well as at the other levels of grammar, for the eastern dialects to show a remarkable complexity compared to the other dialect groups. The northern dialects show a great simplification and the southern dialects fall somewhere in between. The consonant system in Proto-Khanty was, according to Honti (1984: 25), the following: Labial Dental p t Palatal Velar k s m n ṇ ń ŋ č ć l ḷ l´ ʌ w r j ɣ There was also a labial velar consonant (fricative) *ɣ°, which occurred only in one position (function): as the personal marker of the first person plural, as well as in possessive suffixes and in the verbal personal endings. The essential changes from Proto-Khanty to the Surgut, southern (Irtyš and northern (O = Obdorsk) dialects are the following: 1. In front of a velar vowel, word-initial k changed into χ in all the western dialects, i.e. in the southern (Irtyš) and the northern dialects. There is thus a difference between the Irtyš/O and Surgut dialects in the words that begin with χ in Irtyš/O and k in Surgut. 2. The Proto-Khanty lateral fricative ʌ was (and still is) preserved in the Surgut dialects whereas in the Irtyš dialects it merged with t and in O with l. The original palatalized lateral *l ´ changed into a lateral palatalized fricative in Surgut and a palatalized t´ in the South. The Proto-Khanty ḷ lost its cacuminality in the most dialects, taking the place of the unmarked lateral in the consonant system. 11 �Ostiacica 3. The Proto-Khanty č was preserved in all positions in the Surgut dialects, while in the Irtyš dialect it changed into š in when it precedes a consonant. In other positions, it was preserved in the Irtyš dialect, too. The palatalized affricate ć changed into t´ in both the eastern (including Surgut) and southern (Irtyš) dialects. In O, č is represented by s and ć by ś. 4. In the Surgut dialects, the labial vowels o and ö labialized the velar consonant following them, resulting in *k > k°, *ɣ > ɣ°, *ŋ > ŋ°. In Proto-West-Khanty (predecessor of the southern [Irtyš] and northern dialects), the velar fricative *ɣ between vowels changed into w after a labial front vowel, while in other positions both *k and *ɣ became a voiceless fricative χ. When n followed in the next syllable,*ɣ changed into nasal ŋ. In word-final positions in nouns, it disappeared. 5. The marker of the first person plural *ɣ° was preserved in some of the Surgut dialects, whereas in other dialects, including Irtyš, it changed into w. The consonant phonemes in Surgut (Tremjugan, Trj) and Irtyš dialects are thus the following (Honti 1984: 26): Trj p t s t´ k k° Irtyš p t t´ k s š m n ṇ ń ŋ ŋ° č m n ṇ ń ŋ č χ l l´ l ʌ r ʌ´ w j ɣ ɣ° w r j ɣ The phonological system of the northernmost dialects (O) has undergone a remarkable simplification. In the consonant system, the only opposition left is the palatalization of the dental consonants. The cacuminal row has disappeared. 12 �Short Grammatical Description of Khanty O p t s m n t´ k ś χ ń ŋ w l r l´ j The vowel system in Proto-Khanty was the same as in the modern easternmost dialects (Vach and Vasjugan). It consists of 15 phonemes in the first syllable, 11 full vowels and four reduced or short vowels. The full vowels can also be considered to have a lax articulation, whereas the reduced ones have a firm articulation (Honti 1984: 19). Full i̮ Reduced a ă u o ɔ ŏ i e ä ĕ ü ö ɔ̈ ö̆ In Surgut, the number of reduced vowels has increased, while the number of full vowels has decreased. The number of vowel phonemes that occur in the first syllable is 13. In non-initial syllables, Trj has eight vowels and the rest of the Surgut dialects have four. This is because the original (Proto-Khanty) velar/palatal vowel harmony is preserved in the easternmost dialects and the Trj dialect of the Surgut group. The other Surgut dialects, as well as the Irtyš and the northern dialects, have lost it (Honti 1984: 20). Trj 1st syllable i̮ u i o e å ä ŏ ă 2nd syllable (other Surgut dialects) i̮ i i e̮ e e a ä ä ö̆ ɔ̈̆ ĕ ä̆ ǝ̑ ǝ ǝ The southern dialects show a somewhat simplified picture. The number of vowel phonemes in initial syllables is 11 and in non-initial syllables, four (Honti 1984: 21): DN 1st syllable u ü i o e a ä ŏ ă ĕ ä̆ 13 2nd syllable i e ä ǝ �Ostiacica In O, the vowel system is even simpler, consisting of only ten vowels in the initial and four vowels in non-initial syllables. It is, interestingly enough, practically the same as the vowel system of the northern Mansi dialect (despite the two having arrived at the present state through very different historical developments) (Honti 1984: 22): O 1st syllable u i o e a ä ŭ ŏ 2nd syllable i e a ǝ ĭ ă Morphology Khanty has three numbers – singular, dual and plural – in the absolute nominal declension and in all personal categories (possessive suffixes of nouns and verbal personal endings). In the absolute nominal declension, the singular is unmarked, while the dual suffix goes back to Proto-Khanty *kVn and the plural suffix ‑t derives from Proto-Uralic. Dialect sg du pl Trj ∅ ɣən/ɣə̑n t Other Sur ∅ ɣən t DN/DT ∅ ɣən t O ∅ ŋən t In the possessive declension, the dual suffixes represent Proto-Khanty *kVl and the plural marker goes back to Proto-Khanty *l. The dual suffix is likely a combination of the original Uralic dual *k (which appears e.g. in the absolute dual ‑ɣ in Mansi) and a plural *l of obscure origin. (DN/DT = Demjanka, Southern/Irtyš, Ko = Konda, Southern/Irtyš) Dialect sg du pl Trj ∅ ɣəʌ/ɣə̑ʌ ʌ Other Sur ∅ ɣəʌ ʌ 14 DN/DT ∅ ɣǝt t Ko ∅ ŋǝt t O ∅ ŋil l �Short Grammatical Description of Khanty E.g. O Ko Trj ewem ‘my daughter (1)’ ewem ‘my daughter (1)’ wä̆ʌim ‘my reindeer (1)’ eweŋilam ewilam ‘my 2 daughters’ ‘my daughters (pl)’ eweŋǝtam ewitam ‘my 2 daughters’ ‘my daughters (pl)’ wä̆ʌiɣəʌäm wä̆ʌiʌäm ‘my 2 reindeer’ ‘my reindeer (pl)’ Possessive Paradigms Khanty makes use of possessive suffixes indicating the person of the possessor and the number of the possessed (singular, dual or plural). The full possessive paradigm (in the nominative) thus consists of 27 forms. Of these forms, the second and third dual and second plural (2du 3du 2pl) have merged into a single suffix. This is a feature common to all Khanty and Mansi dialects, even if the morphology of the suffixes varies. The possessive forms can further be inflected in the nominal cases. (O = Northern, Ko = Konda, Southern/Irtyš, Trj = Eastern/Surgut) 1Sg 2Sg 3Sg O ewi ‘girl, daughter’ (Honti 1984: 140) sg possessed du possessed pl possessed ewem eweŋilam ewilam ewen ewiŋilan ewilan eweʌ ewiŋilal ewilal 1du 2du 3du ewemən ewan ewan ewiŋilǝmǝn ewiŋilən ewiŋilǝn ewilǝmǝn ewilən ewilǝn 1pl 2pl 3pl ewew ewan eweʌ ewiŋilǝw ewiŋilən ewiŋilal ewilǝw ewilən ewilal 1sg 2sg 3sg Ko ewǝ ‘girl, daughter’ (Honti 1984: 132) sg possessed du possessed pl possessed ewem eweŋǝtam ewitam ewen eweŋǝtan ewitan ewit eweŋǝtat ewitat 1du 2du 3du ewemǝn ewetǝn ewetǝn eweŋǝtǝmǝn eweŋǝtǝn eweŋǝtǝn ewitǝmǝn ewitǝn ewitǝn 1pl 2pl 3pl ewew ewetǝn ewet eweŋǝtǝw eweŋǝtǝn eweŋǝtat ewitǝw ewitǝn ewitat 15 �Ostiacica 1sg 2sg 3sg 1du 2du 3du 1pl 2pl 3pl Trj wä̆ʌi ‘reindeer’ (Honti 1984: 130) sg possessed du possessed pl possessed wä̆ʌim wä̆ʌiɣəʌäm wä̆ʌiʌäm wä̆ʌe wä̆ʌiɣəʌä wä̆ʌiʌä ̆ʌiʌ ̆ʌiɣəʌ wä wä wä̆ʌiʌ wä̆ʌimən wä̆ʌiɣəʌəmən wä̆ʌiʌəmən ̆ʌin ̆ʌiɣəʌən wä wä wä̆ʌiʌən ̆ʌin ̆ʌiɣəʌən wä wä wä̆ʌiʌən wä̆ʌiɣ° wä̆ʌiɣəʌəɣ° wä̆ʌiʌəɣ° ̆ʌin ̆ʌiɣəʌən wä wä wä̆ʌiʌən ̆ʌiʌ ̆ʌiɣəʌäʌ wä wä wä̆ʌiʌäʌ The 1sg suffix *‑m goes back to Proto-Uralic and has cognates in all of the related languages. The same element of the first person is included in the 1du suffix, which additionally has a marker ‑n. The whole suffix *‑mVn can be traced back to Proto-Uralic, as it has cognates in Mansi (N āɣimen ‘the daughter of us two’), Saami (N nieidaime id.) and Samoyedic (Nenets ngønomyih ‘the boat of us two’). The 1pl suffix originates from Proto-Ugric. Honti (1985, 1998) gives a reconstruction consisting of a round vowel and ‑k resulting in the Ob-Ugrian languages in ‑k° and further in something identical to the modern Surgut form ‑əɣ°. In most of the Khanty dialects, as well as in Mansi, the suffix is represented by ‑w (‑ǝw, ‑uw) in possessive suffixes (Mansi N χāpəw ‘our boat’) as well as in the verbal conjugation as a personal suffix (see pp. 24–25). In Hungarian, this Proto-Ugric personal suffix appears in its most original form, round vowel + ‑k, in the verbal conjugation, as the suffix of 1pl in the objective (definite) conjugation (e.g. adjuk ‘we give it’). The form of the 2sg suffix ‑n has its origin in the verbal conjugation. In the conjugation, ‑n has a wider distribution, extending throughout an area where the Ob-Ugrian languages are the core and reaching to Komi in the west and Samoyedic in the east. In Ob-Ugrian, this 2sg ‑n has further occupied the second person pronouns, which did not occur in the neighbouring languages (Kulonen 2001a). The 2du suffix goes back to *‑tVn (shown p. 15 in the southern [Ko] paradigm) and is parallel to the 1du suffix *‑mVn (cf. Saami N nieidade ‘the daughter of you two’). The 2pl suffix originally had only the ‑n element, which refers only to person. The three persons 2du, 3du and 2pl have merged in all of the dialects, but the merging has gone in different directions in different dialects. In Ko (southern), the suffix clearly has its origins in the 2du suffix (as it is exactly the same as in Saami, for instance), while in O and Trj it is not possible to say which is the original function, 3du or 16 �Short Grammatical Description of Khanty 2pl. As ‑n likely originates from verbal inflection and the second person singular, it is more likely that the ‑n (in ~ an) is the original 3du suffix consisting of the dual marker of the possessive suffixes without a personal element, which would be a Proto-Khanty *‑ʌ- (PU *s). This, in turn, appears in the 3sg and 3pl suffixes with its regular sound correspondences (O ‑l, Ko ‑t, Trj ‑ʌ). Nominal Case System The nominal case system in Proto-Finno-Ugrian was the following (Janhunen 1982, Korhonen 1991) Nominative Accusative Genitive ∅ *‑m *‑n Locative *‑nA Ablative *‑tA Lative *‑k, ?*‑n, ?*‑j In the first phase of Proto-Ugric, the locative and the ablative merged into a case, which Korhonen calls the prolocative (Korhonen 1991): Nominative Accusative ∅ *‑m Prolocative Lative *‑nA, *‑tA *‑k, ?*‑n In the next phase (Proto-Ugric II), a new ablative case emerged, probably from a local derivative element. The accusative case (*‑t) comes from the pronominal declension (still occurring in this function in Khanty, see p. 19–); modern Hungarian uses this suffix in the accusative in nominal declension. At this stage, three new local cases were also formed on the basis of a series of postpositions (root *‑nV): Nominative ∅ Accusative *‑m/*‑t Locative *‑nA, *‑tA Ablative *‑l(A) Lative *‑k Locative II *‑nVt(A) Ablative II *‑nVl Lative II *‑nVk In Proto-Khanty (Honti 1984: 40), the old case suffixes were represented as follows: Nominative ∅ Lative (Dative) *‑a/*‑ä Locative *‑na/*‑nä < PFU, PUgric II Lative *‑k < PFU Locative, PUgric II Locative *‑nA Instructive-Final *‑at/*‑ät < PFU Ablative, PUgric II Locative *‑tA Instrumental-Comitative *‑nat/*‑nät < PUgric Locative II *‑nVt Translative *‑ɣa/*‑ɣä < PFU, PUgric II Lative *‑k 17 �Ostiacica Additionally, there was an abessive case (*‑ləɣ/*‑lǝ̑ɣ) of unknown origin. The ablative was expressed, as in most of the modern Khanty dialects, with a postposition. In the eastern dialects, the Proto-Khanty system was expanded with the approximative (*‑pa/*‑pä (VVj) ~ *‑nam/*‑näm (Sur), distributive (*‑tǝltä/*‑tǝ̑lta) and expletive (*‑pti/*‑pti ̮) cases, all of which are still preserved in the Surgut dialects. The ablative postposition was agglutinated into a suffix. In the southern (Irtyš) dialects, the function of the instrumental-comitative was taken over by the instructive-final and locative, while the functions of the translative were replaced by the lative. In addition, the abessive lost its productivity. The same happened to the abessive in the northern dialects: the locative took over the functions of both the instrumental-comitative and the instructive. The translative disappeared in all northern dialects except Obdorsk. All these steps have led to very different case systems depending on the dialect: the Surgut dialects have a diverse system of 11 cases and have thus approximately doubled the number of cases from the earlier phases and proto-languages, whereas the northern Khanty dialects today have the smallest number of nominal cases in the entire Uralic language family. The modern systems are the following (to show the dialectal variation in the case systems, the Kaz = Kazym dialect from the northern area as well as V = Vach dialect from the eastern area are also presented, Kr = Krasnojarsk, Southern/Irtyš): Nominative Lative-Dative-Loc. Translative O (Honti 1984: 139) ewi ‘girl’ eweŋən ‘2 girls’ ewet ‘(pl) girls’ ewina eweŋənna ewetna ewəji (? eweŋənni ? ewetti) Nominative Lative-Dative Locative Kaz (Honti 1984: 136) ewĭ ‘girl’ eweŋən ‘2 girls’ ewet ‘(pl) girls’ ewĭja eweŋəna eweta ewĭjən eweŋənən ewetən Kr (Honti 1984: 133) Nominative ewǝ ‘girl’ eweŋǝn ‘2 girls’ ewit ‘(pl) girls’ Lative-Dative ewǝja eweŋǝna ewita Locative ewǝnǝ eweŋǝnnǝ ewitna Ablative ewiwǝ(t) eweŋǝniwǝ(t) ewitiwǝ Instrum.- ewejat eweŋǝnat ewitat Comitative Abessive ewǝta ? ? 18 �Short Grammatical Description of Khanty Nominative Lative-Dative Locative Ablative Approximative Instructive-Final Instrum.Comitative Translative Abessive Expletive Trj (Honti 1984: 129) imi ‘woman’ imiɣǝn ‘2 women’ imit ‘(pl) women’ imǝjä imiɣǝnä imitä iminǝ imiɣǝnnǝ imitnǝ imǝji imiɣǝni imiti iminäm imiɣǝnnäm imitnäm imǝjät imiɣǝnät imität iminät imiɣǝnnät imitnät imiɣǝ imiɣǝʌ imipti imiɣǝnɣǝ imitɣǝ ? imitǝpti V (Honti 1984: 123) köt ‘hand’ kötkən ‘2 hands’ kötət ‘(pl) hands’ kötä kötkənä kötətä kötnə kötkənä kötətnə kötöɣ kötkənöɣ kötətöɣ kötpä, kötäpä (kötkən(ä)pä) (kötət(ä)pä) kötə kötkənə kötətə kötnä(t) kötkənnä(t) kötətnät Nominative Lative-Dative Locative Ablative Approximative Instructive-Final Instrum.Comitative Translative kötǝɣ Abessive kötlǝɣ Distributive kötəltä Comparative kötniŋi(t) (kötkənǝɣ) kötkənlǝɣ ? kötkənniŋi(t) (kötǝtǝɣ) kötǝtlǝɣ ? kötǝtniŋi(t) Pronominal Case System The personal pronouns have three basic cases: nominative, accusative and dative. The nominative is represented by the personal pronoun stem, the accusative has the ending ‑t and the dative is formed with the possessive suffix added to the stem. This seems to have been the pronominal case system of Proto-Khanty. Many of the related FinnoUgric languages show a similar use of pronoun stem + possessive suffix (or relics of the system) either as accusative (Mansi, Hungarian) or dative (Erzya, Mari, Komi, Udmurt), so it is probably an old feature and might be the first actual inflected form of personal pronouns in the development of PFU (Kulonen 2001b). An accusative case with the ending ‑t is also found in Hungarian (nominal inflection) and Finnish 19 �Ostiacica (personal pronouns), but the historical relationship of these accusative suffixes is not quite clear, essentially because of the two different strategies in personal pronoun declension in the Uralic languages, the other being a series of uninflected pronouns with a round vowel (Singular *mun *tun *sun). Khanty, as well as Mansi, Hungarian, Mari and the Permic and Baltic-Finnic languages represent the first type: a stem with illabial vowel (singular *mi, *ti, ?*si) and declension with possessive suffixes. The three cases in O (northern), DN (southern) and Trj (eastern, Surgut) are the following (Honti 1984: 143, 148, 150): Nominative 1sg 2sg 3sg O mä nä̆ŋ, nĕŋ luw DN mä(n) nŏŋ tĕw Trj mä nö̆ŋ ʌĕɣ° 1du 2du 3du min nin lin min nin tin min nin ʌin 1pl 2pl 3pl muŋ näŋ luw(ǝt) mŏŋ nĕŋ tĕɣ mĕŋ nĕŋ ʌĕɣ Accusative The accusative in the northernmost dialects (incl. O) has merged with the dative. Accusative on its own is present only in the Kazym dialect of the northern group (and therefore presented here). This basic accusative has the ending ‑t (‑at, ‑ät, ‑tĭ): Kaz 1sg mantĭ, manət(tĭ) 2sg naŋət(tĭ) 3sg ʌŭwət(tĭ) DN mänt nŏŋat tĕwat Trj mänt nö̆ŋǝt ʌĕɣ°ät 1du 2du 3du mĭnət(tĭ) nĭnət(tĭ) ʌĭnət(tĭ) minat ninat tinat minät ninät ʌinät 1pl 2pl 3pl mŭŋət(tĭ) naŋət, nĭnət(tĭ) ʌĭwət(tĭ) mŏŋat nĕŋat tĕɣat mĕŋät nĕŋät ʌĕɣät 20 �Short Grammatical Description of Khanty Dative The basic form of the dative is stem + possessive suffix. It appears in its most original form in DN (southern dialects) and some of the northern dialects (Nizjam and Šerkaly). In Kazym, the possessive suffix can take the further lative suffix (‑a). In Surgut, the t-element can show influence from the accusative, while in the easternmost dialects, the dative is formed, analogically to the nominal declension, with the stem + nominal lative ending. 1sg 2sg 3sg O (Acc.-Dat.) mänem nä̆ŋen, nĕŋən luwel Kaz mănem(a) năŋen(a) ʌŭweʌ(a) DN mĕnem nŏŋen tĕwet Trj mäntem nö̆ŋäti ʌĕɣ°äti 1du minemən minemǝn minäti 2du 3du ninan linan mĭnemən mĭnemna nĭnan(a) ʌĭnan(a) ninesǝn tinesǝn ninäti ʌinäti 1pl 2pl muŋew, muŋilǝw näŋilǝn, nĕŋilǝn mŏŋew nĕŋesən mĕŋäti nĕŋäti 3pl luwilal mŭŋew(a) năŋan(a) nĭnan(a) ʌĭweʌa tĕɣet ʌĕɣäti Secondary Cases There are a variable number of secondary cases of pronouns in different dialects. Of these, the locative is the most widespread. A locative form of the 1sg pronoun is also attested in O (Honti 1984: 150): Locative DN mänə nŏŋnə tĕwnə Trj mänə nö̆ŋnə ʌĕɣ°nə 1du 2du 3du minnǝ ninnǝ tinnǝ minnə ninnə ʌinnə 1pl 2pl 3pl mŏŋnə nĕŋnə tĕɣnə mĕŋnə nĕŋnə ʌĕɣnə 1sg 2sg 3sg O mänemna 21 �Ostiacica The eastern dialects, including Trj in the Surgut group, have a complete nominal case paradigm for the pronouns as well (Honti 1984: 143): 1sg 2sg 3sg Ablative Approxim. Comitative Instrumental Translative mäniŋtem mäntemnäm mäntemnät mäntemät mäntemɣə nö̆ŋniŋte nö̆ŋätinäm nö̆ŋätinät nö̆ŋätəjät ʌĕɣ°niŋtiʌ ʌĕɣ°ätinäm ʌĕɣ°ätinät ʌĕɣ°ätəjät 1du minniŋtimən minätinäm 2du ninniŋtin ninätinäm 3du ʌinniŋtin ʌinätinäm minätinät ninätinät ʌinätinät minätəjät ninätəjät ʌinätəjät minätiɣə ninätiɣə ʌinätiɣə 1pl 2pl 3pl mĕŋätinät nĕŋätinät ʌĕɣätinät mĕŋätəjät nĕŋätəjät ʌĕɣätəjät mĕŋätiɣə nĕŋätiɣə ʌĕɣätiɣəö mĕŋniŋtiɣ° nĕŋniŋtin ʌĕɣniŋtiʌ mĕŋätinäm nĕŋätinäm ʌĕɣätinäm Verbal Inflection The structure of inflected verbal forms is stem + (tense +) (genus/object +) person, e.g.: păn-ǝm păn-t-ǝm păn-aj-ǝn păn-t-aj-ǝn păn-t-em păn-t-eŋət-am tu-ʌ-ə̑m tu-s-ə̑m tu-ʌ-oj-ə̑m tu-ʌ-ə̑ɣə̑l-am tu-s-ʌ-a Ko ‘I (did) put (smth)’ [păn- + 1sg] ‘I (do) put (smth)’ [păn- + prs + 1sg] ‘you were being put’ [păn- + pass + 2sg] ‘you are being put’ [păn- + prs + 2sg] ‘I (do) put it’ [păn- + prs + sg<1sg] ‘I (do) put them two’ [păn- + prs + du + 1sg (or păn- + prs + du<1sg)] Trj ‘I bring (smth)’ [tu- + prs + 1sg], ‘I brought (smth)’ [tu- + IMPF + 1sg], ‘I am brought’ [tu- + prs + pass + 1sg], ‘I bring them two’ [tu- + prs + du + 1sg (or: tu- + prs + du<1sg)], ‘you brought them’ [tu- + IMPF + pl + 2sg (tu- + IMPF + pl<2sg)] 22 �Short Grammatical Description of Khanty Tempus The only tense common to all Khanty dialects is the present tense marked with the (Proto-Khanty) suffix *l, the origin of which is unknown. Most of the dialects have a system of two tenses, the other one being either the unmarked perfect (as in the southern dialects) or the imperfect with the marker ‑s-. This imperfect marker also appears in Mansi and has cognates in Nenets and Mari. Originally, it was probably a present/past participle suffix, as can be seen in some Mansi dialects (Kulonen 2007: 184–188). Of the Surgut dialects, Trj has both perfect (unmarked) and imperfect (‑s-). The easternmost dialects (Vach and Vasjugan) make use of two additional narrative past tenses. Dialect PKh VVj Sur Sal Present *l l ʌ t Perfect ∅ ∅ ∅ ∅ Imperfect *s s (s) (s) Hist.perf. – ɣäl – – Hist.imperf. – ɣäs – – Irt t ∅ – – – Ni Sher Kaz Ber t t ʌ l ∅ – – – – s s s – – – – – – – – O l – s – – Genus The passive voice marker in Proto-Khanty was *‑Vj-, where the quality of the vowel cannot be reconstructed on the basis of a large variation in the modern dialects. In absolute final position, i.e. in the 3sg where no personal suffix is attached, the passive form ends with a vowel (except in South). In Trj, it disappears in some other forms, too. The eastern dialects show a labial vowel (‑u, ‑uj- in VVj, ‑o, ‑oj- in Surgut) and most of the northern dialects have ‑a, ‑aj-, as well as Irtyš, where also the 3sg forms (absolute final) include ‑j. Some (middle) dialects show a reduced vowel ‑ǝ, ‑ǝj-, (Kazym) ‑ĭ, ‑ĭj-. As stated on p. 22, the passive marker is placed between the tense suffix and the personal ending, unlike e.g. Mansi, which has a syntactically identical passive voice with an (etymologically) different suffix, which was originally a derivative element and is placed in front of the tense suffix. In the passive forms, the basic personal endings of the verb are also visible. As an introduction to the personal forms, the past passive paradigms from O mä̆- ‘to give’ (‘I was given, you were given’, etc.), Ko păn- ‘to put, to place’ (‘I was placed’, etc.) and Trj ʌåpǝt- ~ ʌipt- ‘to feed’ (‘I was fed’, etc.) are provided (Honti 1984: 113, 115, 122): 23 �Ostiacica 1sg 2sg 3sg O ‘to give’ mä̆sajəm mä̆sajən mä̆sa Ko ‘to place’ Trj ‘to feed’ pänajəm ʌäpǝtsojǝ̑m pänajən ʌäpǝtso pänaj ʌäpǝtsi 1du 2du 3du mä̆sajmən mä̆sajtən mä̆sajŋən pänajmən pänajtən pänajɣən ʌäpǝtsojmǝ̑n ʌäpǝtsotǝ̑n ʌäpǝtsiɣǝn 1pl 2pl 3pl mä̆sajəw mä̆sajti mä̆sajət pänajəw pänajtǝ pänajət ʌäpǝtsojǝ̑ɣ° ʌäpǝtsotǝ̑ɣ ʌäpǝtsät Personal Endings There are two sets of verbal personal endings in Khanty, one of which is used in passive (provided above) and the subjective conjugation (sentences without object or with a focalized object), and the other in the objective conjugation (with a topicalized object often lacking in the overt sentence [as a zero anaphora]). The personal suffix follows the tense suffix except in the unmarked perfect, where it follows the stem. The verbal endings of the subjective conjugation show the basic and original personal elements. In Proto-Khanty, they were the following: 1sg -m 2sg -n 3sg ∅ 1du -mǝn 2du -tǝn 3du -ɣǝn 1pl -ɣ° 2pl -tǝɣ 3pl -t The third person singular has no ending, while the third persons dual and plural represent the absolute dual and plural suffix, respectively. The second person dual shows the areal innovation of ‑n instead of the PU suffix ‑t for the second person (see p. 16), but the old element ‑t- is present in the second persons of dual and plural. In addition to the passive paradigm presented above, the following paradigms of the subjective conjugation illustrate the mechanism. Examples are given from both the present and the perfect tense (Synja [Syn] here representing the northernmost dialects and imperfect instead of perfect). In can be noted that the 3sg form ends in a tense suffix, but when there is no such suffix (as in the southern perfect), a special personal ending ‑ot is added. It is of relatively late origin, and interesting in the sense that it is the only occurrence of a round vowel in non-first syllables in the southern dialects. A similar occurrence is the passive suffix ‑oj- in Surgut. 24 �Short Grammatical Description of Khanty Present tense (Honti 1984: 111, 114, 121) Syn pŏn- ‘to place’ Ko păn- ‘to place’ Trj ʌäpǝt- ‘to feed’ 1sg pŏnləm păntam ʌäpǝtʌǝm 2sg pŏnlən păntan ʌäpǝtʌǝn 3sg pŏnəl pănt ʌäpǝtǝʌ 1du 2du 3du pŏnləmǝn pŏnlətǝn pŏnləŋǝn (‑tǝn) păntǝmǝn păntǝtǝn păntǝŋǝn ʌäpǝtʌǝmǝn ʌäpǝtʌǝtǝn ʌäpǝtʌǝɣǝn 1pl 2pl 3pl pŏnləw pŏnlətĭ pŏnlət pănttǝw păntǝtǝ păntǝt ʌäpǝtʌǝɣ° ʌäpǝtʌǝtǝɣ ʌäpətʌət Perfect (Honti 1984: 112, 115, 121) Syn pŏn- ‘to place’ Ko păn- ‘to place’ Trj ʌäpǝt- ‘to feed’ 1sg pŏtsəm pănǝm ʌiptǝm 2sg pŏtsən pănǝn ʌiptǝn 3sg pŏnəs pănot ʌipǝt 1du 2du 3du pŏtsəmǝn pŏtsətǝn pŏtsəŋǝn pănmǝn păntǝn pănŋǝn ʌipǝtmǝn ʌiptǝtǝn ʌipetɣǝn 1pl 2pl 3pl pŏtsəw pŏtsətĭ pŏtsət pănǝw păntǝ pănǝt ʌiptǝɣ° ʌipǝtǝɣ ʌiptǝt It can further be noted that as the subjective conjugation endings represent the original verbal inflection, there is also no syncretism between the 2du 3du and 2pl forms, as in the case of possessive suffixes. The only exception is Synja, where there is a parallel suffix 3du ‑tǝn adopted from 2du. The objective conjugation suffixes are adapted from the possessive suffix paradigm. In addition, the elements (endings) referring to two (dual) or more (plural) objects are the same as those denoting to du or pl possessed in the possessive paradigm. The only exception to this is the sg<3sg suffix in the easternmost dialects, which use ‑tǝ instead of the expected ‑l. The objective conjugation is essentially used when there is a topicalized non-overt object in the sentence (zero anaphora, or rather the object represented by the objective conjugation suffix in the verb), but it can be used with an overt object as well. The idea of topicality instead of the former analysis based on the definiteness of the object comes from Mansi and the analysis made by Virtanen (2015). 25 �Ostiacica Sample paradigms from the following dialects illustrate the similarity between the objective conjugation and possessive suffixes (Honti 1984: 111–122): 1sg 2sg 3sg O mä̆- ‘to give’ (present) sg object du object mä̆lem mä̆lŋilam mä̆len mä̆lŋilan mä̆lli mä̆lŋili pl object mä̆llam mä̆llan mä̆lli 1du 2du 3du mä̆lemən mä̆llən mä̆llən mä̆lŋilmən mä̆lŋilən mä̆lŋilən mä̆llǝmǝn mä̆llǝn mä̆llǝn 1pl 2pl 3pl mä̆lew mä̆llən mä̆lət mä̆lŋiləw mä̆lŋilən mä̆lŋilal mä̆llǝw mä̆llǝn mä̆llal 1sg 2sg 3sg O mä̆- ‘to give’ (preterite/imperfect) sg object du object pl object ̆sem ̆sŋilam mä mä mä̆slam ̆sen ̆sŋilan mä mä mä̆slan ̆sli ̆sŋili mä mä mä̆sli 1du 2du 3du mä̆semən mä̆slən mä̆slən mä̆sŋilmən mä̆sŋilən mä̆sŋilən mä̆slǝmǝn mä̆slǝn mä̆slǝn 1pl 2pl 3pl mä̆sew mä̆slən mä̆sət mä̆sŋiləw mä̆sŋilən mä̆sŋilal mä̆slǝw mä̆slǝn mä̆slal 1sg 2sg 3sg Syn pŏn- ‘to place’ (present) sg object du/pl object pŏnlem pŏnləl(l)am pŏnlen pŏnləl(l)an pŏnləl(li) pŏnləl(li) 1du 2du 3du pŏnlemǝn pŏnləl(l)ǝn pŏnləl(l)ǝn pŏnləlmǝn pŏnləl(l)ən pŏnləl(l)ən 1pl 2pl 3pl pŏnlew pŏnləl(l)ǝn pŏnlel pŏnləl(l)əw pŏnləl(l)ən pŏnləl(l)at 26 �Short Grammatical Description of Khanty 1sg 2sg 3sg Ko păn- ‘to place’ (present) sg object du object păntem pănteŋǝtam pănten pănteŋǝtan păntǝt ? 1du 2du 3du păntemən păntetən păntetən pănteŋǝtəmən pănteŋǝtən pănteŋǝtən 1pl 2pl 3pl păntew păntetən păntet pănteŋǝtəw pănteŋǝtən pănteŋǝtat 1sg 2sg 3sg Trj ʌäpǝt- ‘to feed’ (present) sg object du object pl object ʌäpǝtʌem ʌäpǝtʌǝɣǝʌäm ʌäpǝtʌǝʌäm ʌäpǝtʌe ʌäpǝtʌǝɣǝʌä ʌäpǝtʌǝʌä ʌäpǝtʌǝɣ ʌäpǝtʌǝɣǝʌ ʌäpǝtʌǝʌ pl object păntemǝt păntenǝt păntewət 1du 2du 3du ʌäpǝtʌǝtǝmǝn ʌäpǝtʌǝtǝn ʌäpǝtʌǝtǝn ʌäpǝtʌǝɣǝʌǝmǝn ʌäpǝtʌǝɣǝʌǝn ʌäpǝtʌǝɣǝʌǝn ʌäpǝtʌǝmǝn ʌäpǝtʌǝʌǝn ʌäpǝtʌǝʌǝn 1pl 2pl 3pl ʌäpǝtʌǝtǝɣ° ʌäpǝtʌǝtǝn ʌäpətʌiʌ ʌäpǝtʌǝɣǝʌǝɣ° ʌäpǝtʌǝɣǝʌǝn ʌäpǝtʌǝɣǝʌäʌ ʌäpǝtʌǝʌǝɣ° ʌäpǝtʌǝʌǝn ʌäpǝtʌǝʌäʌ 1sg 2sg 3sg Trj ʌäpǝt- ‘to feed’ (perfect) sg object du object ʌiptem ʌipǝtɣǝʌäm ʌipte ʌipǝtɣǝʌä ʌipǝttǝɣ ʌipǝtɣǝʌ 1du 2du 3du ʌipǝttǝmən ʌiptǝtǝn ʌiptǝtǝn ʌipǝtɣəʌəmən ʌipǝtɣǝʌən ʌipǝtɣǝʌən ʌipǝtʌəmən ʌipǝtʌən ʌipǝtʌən 1pl 2pl 3pl ʌipǝttǝɣ° ʌiptǝtǝn ʌiptiʌ ʌipǝtɣǝʌəɣ° ʌipǝtɣǝʌən ʌipǝtɣəʌäʌ ʌipǝtʌəɣ° ʌipǝtʌən ʌipǝtʌäʌ 27 pl object ʌipǝtʌäm ʌipǝtʌä ʌipǝtǝʌ �Ostiacica Directives Proto-Khanty had an imperative form for second persons. The imperative suffix was a full vowel (*a/*ä [subjective conjugation], *i ̮/*i [objective conjugation]) and is still represented as a full vowel in different dialects (Honti 1984: 47). 2sg has no personal ending, and in 2du and 2pl forms of the subjective conjugation respective personal endings are attached to the vowel-final imperative form. In the objective conjugation, the personal suffixes and the scope of objective conjugation forms vary between dialects, and the differences are not easily explicable. Some examples of imperatives: jăŋɣ-a DN (Vértes 1975: 10) mĕn-a jŏχ tuw-e! walk-Imp.2Sg go-Imp.2Sg to=home take-Imp.Sg<2Sg ‘come, go and take him home!’ O mä̆-, mij- ‘to give’ (Honti 1984: 122) Subj. Conj. sg Object 2sg mija miji 2du mijatǝn mijalǝn 2pl mijati mijalǝn pl Object mijila mijijalǝn mijijalǝn 2sg 2du 2pl Ko păn- ‘to put’ (Honti 1984: 115) Subj. Conj. sg Object du Object păna păne păneŋǝta pănatǝn pănetǝn păneŋǝtǝn pănatǝ pănetǝn ? pl Object păneta ? ? 2sg 2du 2pl Trj ʌäpǝt- ‘to give to eat’ (Honti 1984: 112) Subj. Conj. sg Object du Object ʌiptä ʌipte ʌiptiɣəʌä ʌiptitǝn ʌiptitǝn ʌiptiɣəʌən ʌiptitəɣ ʌiptitǝn ʌiptiɣəʌən pl Object ʌiptiʌä ʌiptiʌən ʌiptiʌən In many dialects, there are also optative/jussive forms. In the northern dialects, they are lacking. The southern dialects have optative forms for first and third persons. There is no difference between subjective and objective conjugation. The forms seem to be based on the 2sg imperative: 28 �Short Grammatical Description of Khanty DN păn- ‘to put’ (Honti 1984: 115) 1sg pănam 3sg pănaŋ(at) 1du 3du pănamən pănaŋǝn 1pl 3pl pănaw pănat The Trj dialect also shows optative/jussive for first and third persons, and in most of them (excl. 1sg and 1du), there is also a full paradigm for the objective conjugation: 1sg 3sg Trj ʌäpǝt- ‘to give to eat’ (Honti 1984: 112) Subj. Conj. sg Object du Object ʌiptimät ? ? ʌiptǝjät ʌiptität ʌiptiɣəʌät pl Object ? ʌiptiʌät 1du 3du ʌiptimənät ʌiptiɣǝnät ? ʌiptitǝnät ? ʌiptiʌǝnät 1pl 3pl ʌiptiɣ°ät ʌiptität ? ʌiptiɣəʌǝnät ? ʌiptiɣəʌəɣ°ät ʌiptiʌəɣ°ät ʌiptiʌäʌät ʌiptiɣəʌäʌät ʌiptiʌäʌät In the southern and Surgut dialects, the passive voice also has an optative paradigm. The suffix used in these forms in ‑mus-/‑mos- in Surgut and ‑mas- in the South. In the southern (Kr) dialect, the suffix has the function of optative and the structure of the form is stem + mood (‑mas-) + genus (‑ǝj) + person; in Trj, the suffix ‑mus-/‑mos- serves as the passive suffix, as the personal endings come from the optative paradigm where the mood suffix is in fact a kind of clitic. The structure of the Trj forms is stem + genus (‑mus-/‑mos-) + person + mood (‑at): Kr seŋk- ‘to beat’ Trj ʌäpǝt- ‘to give to eat’ seŋkmasǝjǝm seŋkmasǝjǝn seŋkmasǝ(j) ʌäpǝtmusǝ̑mat ʌäpǝtmusǝ̑nat ʌäpǝtmosat 1du 2du 3du seŋkmasǝjmǝn seŋkmasǝjtǝn seŋkmasǝjŋǝn ʌäpǝtmosmǝ̑nat ʌäpǝtmustǝ̑nat ʌäpǝtmusɣǝ̑nat 1pl 2pl 3pl seŋkmasǝjǝw seŋkmasǝjtǝ seŋkmasǝjǝt ʌäpǝtmosǝ̑ɣ°at ʌäpǝtmostǝ̑ɣat ʌäpǝtmosat 1sg 2sg 3sg (Honti 1984: 116) 29 (Honti ibid. 113) �Ostiacica Syntax This very short description of syntactical phenomena is based on Southern Khanty. Word Order The basic word order in Khanty is SOV (and in intransitive constructions, S-Adv-V). The place for Topic is in the beginning of the sentence and the place for Focus in front of the verbal predicate. There are, though, exceptions, meaning that the word order can be seen as a tendency rather than a strict rule: SOV [ – – ] urt [name] hero (S) DN (SüdostjK: 6) täpǝt piš täw=soχ 7 tunt-ot fold horse=pelt (O) put=on-past.3Sg (V) ‘the hero put on a sevenfold horse pelt’ mä 1Sg DN (SüdostjK: 9) jĕɣ-păɣ-em brother-px.Sg<1Sg (O) wet-en kill-past.2Sg (V) ‘you killed my brother’ χutǝm 3 imǝ woman (S) Ko (SüdostjP III: 2) χutǝm χut 3 fish (O) wet-ǝt catch-pret.3pl (V) ‘the three women caught three fishes’ SVO [ – – ] [name] DN (SüdostjK: 1) urt, tĕw hero tăj-ot 3Sg (S) have-pret.3Sg (V) sewǝŋ ewǝ, wetˊ ŋ ewǝ ǝ braided daughter (O) beautiful daughter (O) ‘the hero, he had a braided daughter, a beautiful daughter’ 30 �Short Grammatical Description of Khanty SVAdv DN (SüdostjK: 2) mĕn-t-əmən, jĕɣ-păχ, wit go-prs-1du (V) brother upstream woč-əmen-a town-px.Sg<1du-lat (Adv) ‘brother, we’ll go to our upstream town’ Complex Sentences Temporal subordinate sentences are formed with action converb structures if the sentences refer to the same time: DN (SüdostjK: 3) tˊ w-kemnǝ [ – – ] kimǝtˊ ĕ äŋkǝr-mǝmitat-nǝ, [ – – ] then jeɣǝ χŏr outwards pĕt-ewǝ look-prtc.px.Sg<3pl-loc, enǝ rot tŏt ti kätt-ǝt river bend bottom-abl big boat there ptcl appear-past.3Sg ‘then when they looked out (of the window), a big boat [– –] appeared in the bend of the river If the sentences refer to happenings that follow each other, a particle kemnǝ follows the participle form of the subordinated verb: nŏχ up χănč-atəmet rip-prtc.px.Sg<3Sg nŏχ DN (SüdostjK: 10) kemnə ewəm-ta, up kemnə ti ptcl mostə-ta hug-inf kiss-inf jĕw-ət start-prs.3Sg ‘when she has unpicked [the seams], she starts to hug and kiss him’ When there is any hint of causality in the subordination, a conjunction is used (along with a finite verb): kŏš nŏɣ ätmitt-ət cnj up DN (SüdostjK: 10) weɣ-ət ĕnt tĕrm-ət lift-prs.3Sg strength-px.Sg<3Sg not be=enough-prs.3Sg ‘when (~ even though) she tries to lift him, she has no strength’ 31 �Ostiacica Predicative Structures In present predicative sentences where both NPs represent 3sg, there is no copula: äj-pe DN (SüdostjK: 1) jĕg-păɣ-ət, unt=toŋχ-ta small-cl brother.px.Sg<3Sg forest=devil(‑car) jĕg-păɣ-ət brother.px.Sg<3Sg pelkat χoj, kŏtǝp half man, middle pes=nem-ta without-name-car χoj man ‘his youngest brother is the man-half-forest-devil; his middle brother is the nameless-man’ In other persons and tenses, the verb us- (ut-) ‘to be’ is needed: DN (SüdostjK: 11) tütəŋ nun us-tan fiery cunt be-prs.2Sg ‘you are a fiery cunt’ Possessive Structures The GN structure in Khanty is expressed with a possessor in nominative + possessed with a possessive suffix: DN (SüdostjK: 12) tăɣər-sem kĕŋən-tat armour button-px.pl<3Sg ‘the buttons of the armour’ täw DN (SüdostjK: 10) sŏχ-ət jontəm=jăt-tat horse pelt-px.sg<3Sg seam-px.pl<3Sg ‘the seams of the horse’s pelt’ mŏŋǝ 1pl DN (SüdostjK: 7) jart-ew-a tut-ew fortress-px.Sg<1pl.lat bring-prs.Sg<1pl ‘we’ll take him into our fortress’ 32 �Short Grammatical Description of Khanty mŭŋ Sav (SüdostjK: 141) wet-aj-ǝt tĕw neŋ-ǝt moχ-tew pĕta ˊ 1pl child-px.pl<1pl kill-past.pass-3pl 3Sg wife-px.Sg<3Sg because ‘our children were killed because of his wife’ When the possessor itself is possessed (is marked with px), the possessed can also be left unmarked: Sav (SüdostjK: 143) măńǝk-em kur sămǝrm-ǝt-em nephew-px.Sg<1Sg foot grab-prs-Sg<1Sg ‘I’ll grab my nephew’s foot’ măńǝket nephew-px.Sg<3Sg Sav (SüdostjK: 143) kur tˊ ǝ foot ptcl sămǝrm-ǝt grab-past.Sg<3Sg ‘he grabbed his nephew’s foot’ The predicative possession is expressed with the verb tăj- ‘to have’: [ – – ] urt, tĕw DN (SüdostjK: 1) tăjot sewǝŋ ewǝ, wetˊ ŋ ewǝ ǝ [name] hero, 3Sg have-pret.3Sg braided daughter beautiful daughter ‘the hero, he had a braided daughter, a beautiful daughter’ Dative Shift and Passive All Khanty dialects make use of dative shift to move topical/animate recipients and benefactives from oblique to object position. The object is marked with nominative, or, if it is a personal pronoun, with accusative, and the original object in the new oblique position is marked in the southern dialects with the instrumental-comitative (‑at) case. Other dialects use either locative (‑nə, northern dialects) or instructive-final (‑at/‑ät, eastern dialects), depending on the case system (see pp. 18–19). (One can also observe in these examples that in the case of coordinated parts of speech [marked here with ‿], the inflectionally suffix usually occurs only on the latter one.) 33 �Ostiacica män-t, pĕɣtə ńŏɣǝs, pĕɣtə wăχsar-at măχta 1Sg-acc tŭwetteŋ DN (SüdostjK: 3–4) χŏj, pĕt-ettem tall man black‿sable‿black‿fox-instr ear-px.pl<1Sg along măχta, along täk-at ˊ throw-opt.3pl ‘may they cover me (throw around me), a big man, up to my ears (with) black sables, black foxes’ Similarly, topicalized objects can be moved to subject position by using the passive voice. The new subject is in the nominative and the former subject becomes the agent marked with locative (in all dialects; the locative in the northern dialects has a heavy load because it is used to mark many oblique constituents, even grammatical ones!): äj=pa neŋ-nǝ Ko (SüdostjP III: 14) kŏttǝp=pa neŋ ĕńtˊ st-aj ǝ young=prtc woman-loc middle=prtc woman ask-past.pass. 3Sg ‘the middle woman was asked by the youngest woman’ (< äj=pa neŋ kŏttǝp=pa neŋ ǝ ĕńtˊ st-ǝt young=prtc woman middle=prtc woman ask-past.Sg.3Sg) jĕŋk-a DN (SüdostjK: 9) waɣət-tə ewe-t-nə kŏjənt=otəŋ-at seŋk-t-aj water-lat go-prtc girl-pl-loc yoke=end-instr beat- prs-pass.3Sg ‘he is beaten by the water-carrying girls with the tip of the (water-carrying) yoke’ (< jĕŋk-a waɣət-tə water-lat go-prtc ewe-t kŏjənt=otəŋ-at girl-pl seŋk-t-et yoke=end-instr beat-prs-Sg.3pl ‘the water-carrying girls beat him with the tip of the yoke’) Both the dative shift and the passive can occur in the same sentence, as in the following example. It is to be expected, because an animate, human entity often acts as a recipient in the sentence, and additionally, is the main character in the story and thus has a high degree of topicality: 34 �Short Grammatical Description of Khanty DN (SüdostjK: 4) pĕɣtə ńŏɣǝs, pĕɣtə wăχsar-at weŋ-tat χănǝm-tat-nǝ black‿sable‿black‿fox-instr son-in-law-px.pl<3Sg‿relative-px.pl<3Sg-loc ti kit-aj ptcl send-past.pass.3Sg ‘he was sent black sables and black foxes by his sons-in-law, his relatives’ The agent in a passive sentence is often overt only when it is focalized. Agentless passive sentences are much more common (illustrated here with four sentences in a row from SüdostjK: 7): DN tˊ w-kemnǝ ĕ then tŏt that urttat-nǝ săɣat täpǝt piš tŏt=ti kätt-aj. hero-px.pl<3Sg-loc that=ptcl catch-past.pass.3Sg time nik ti to=shore täw sŏχ waɣǝtt-aj. ptcl walk+caus-past.pass.3Sg sĕmǝ-ja ti jont-aj, seven fold horse pelt inside-lat ptcl sew-past.pass.3Sg rot-a ti păn-aj. boat-lat ptcl put-past.pass.3Sg ‘Then his heroes caught him. After that, he was taken down to the shore. He was put inside the sevenfold horse pelt and laid down in a boat.’ Another type of passive is the impersonal, where both subject and agent are lacking. The impersonal passive describes an action only, without reference to who is the actor (or the target). Here, an example is presented with context: jewəttə-ta ˊˊ tŏt=tə DN (SüdostjK: 6) jĕw-ət i shoot-inf that-ptcl start-past.3pl and čupa only pira around jewəttə-ta jĕw-aj ˊˊ shoot-inf start-past.pass.3Sg ‘they (the heroes) started to shoot, there was shooting all around’ 35 �Ostiacica Negation In the standard negation, a negative particle ĕn(t) is used. It is followed by the finite verb (predicate) in the same form as in affirmative sentences: DN (SüdostjK: 11) tu-tə χăčaχ ĕnt χoj tăj-t-an man carry-inf strength neg have-prs.2Sg ‘you don’t have the strength to carry a man’ (cf. χoj tu-tə χăčaχ tăj-t-an man carry-inf strength have-prs.2Sg ‘you have [enough] strength to carry a man’ [constructed]) Sav (SüdostjK: 150) män=pä ĕn χet-t-am ˊ 1Sg=too neg stay-prs.1Sg ‘I won’t stay either’ (cf. ˊ χet-t-am män=pä 1Sg=too stay-prs.1Sg ‘I will stay, too’ [constructed]) In the negation of predicative structures (existentials), the negative word is ĕntəm. It is used with negative counterparts of affirmative sentences both without a copula and with ut- ‘to be’ (see p. 32). It cannot be called a negative particle because it is inflected in number: tĕɣ tŏtt(ǝ) ĕntam-ǝt DN (KT 58) män tŏtt(ǝ) ĕntam nin tŏtt(ǝ) ĕntam-eɣǝn they are not there’ ‘ ‘I am not there’ ‘you two are not there’ 3pl there neg-pl 1Sg there neg 2du there neg-du The negation of directives has a negative particle of its own in ät. It is followed by the imperative form, which is the same as in affirmative directives: 36 �Short Grammatical Description of Khanty Sav (SüdostjK: 150) ät täwǝtt-atǝn! ˊ ˊˊ neg scold-Imp.2du ‘don’t scold me (, you two)!’ The same negative particle is also used in conjunctive functions (the conjunctive is expressed in the example with the Russian loan word štobi, but the function is stressed by using the imperative/optative variant of the particle): jŏχ home DN (SüdostjK: 11) ti nĕr-ot ptcl χeti-tat-nə run-past.3Sg štobi štobi ät ăjət-taj grandson-px.pl<3Sg-loc neg see-prs.pass.3Sg ‘(she) runs home so that she would not be seen by her grandsons’ 37 � Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Short Grammatical Description of Khanty (Ostiacica) Subject The topic of the resource <em>Ostiacica</em>. Manuscripta Castreniana, Linguistica V. 175 p. ISBN 978-952-7262-00-9 (print/hardcover), ISBN 978-952-7262-01-6 (online/pdf). 50 €. Creator An entity primarily responsible for making the resource Ulla-Maija Forsberg Publisher An entity responsible for making the resource available Finno-Ugrian Society Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2018 Rights Information about rights held in and over the resource © Suomalais-Ugrilainen Seura – Société Finno-Ougrienne – Finno-Ugrian Society & the authors https://www.sgr.fi/manuscripta/files/original/3281cd01d943639975b358f2261859f3.jpg 40212b496ce8a4805e6a2d0974780d82 https://www.sgr.fi/manuscripta/files/original/e5da3e2ba606adb1c190adf839a071e2.xml 2743cc44311f3c2ae0a40448890a62fc Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Simvol very Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Simvol very: 1. Page 153 https://www.sgr.fi/manuscripta/files/original/8883092300816b2b83d95226d65eaa10.jpg bdd43173c8e7eff61415c0ddfddc778c https://www.sgr.fi/manuscripta/files/original/28a0563e01a95c36196c132782bd3478.xml fe0e2026f27313e8c13d39ed0157ae92 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Simvol very Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Simvol very: 2. Page 152 https://www.sgr.fi/manuscripta/files/original/98afa89a74a5dffd453e8f6abac98bd9.jpg 62ec069a4e2fdf75bbece6c41d731ed8 https://www.sgr.fi/manuscripta/files/original/f67513865523e43b35dfba7f80b36db0.xml 12ea57528c6e0ccda38e0a95d8ff1f10 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Simvol very Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Simvol very: 3. Page 151 https://www.sgr.fi/manuscripta/files/original/1763bfceb60f48fb19a55298797a014d.jpg 1f8efa01d2911b060d1329d51c395b71 https://www.sgr.fi/manuscripta/files/original/48cfaed0e5a6a6aeb6bf55a3b98fa031.xml 45ef56b3476f7d8eb5de0148cc2ef8c2 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Simvol very Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Simvol very: 4. Page 150 https://www.sgr.fi/manuscripta/files/original/4c98a22a13f2ffc2422380b882128e27.jpg 1f31d5d336561f62343ff6aa87c93eb2 https://www.sgr.fi/manuscripta/files/original/552f1ff32d1c84b5e72563dfd3444c0f.xml 4573b1d1abd36752921b830879787787 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Simvol very Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Simvol very: 5. Page 149 https://www.sgr.fi/manuscripta/files/original/61f40bca0bf33bf77cc7480031f9fa46.pdf 6c48ca83e8722f887287fe48a27dab47 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sources (Elementa grammatices Syrjaenae, Syrjaenica) Subject The topic of the resource <i>Syrjaenica</i>. Manuscripta Castreniana, Linguistica IV. 277 p. ISBN 978-952-7262-39-9 (print/hardcover), ISBN 978-952-7262-40-5 (online/pdf). 50 €. Creator An entity primarily responsible for making the resource Paula Kokkonen & Jack Rueter Publisher An entity responsible for making the resource available Finno-Ugrian Society Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2022 https://www.sgr.fi/manuscripta/files/original/2147d391ba9a4abef6d2652d5f872249.pdf d2734de45d60a2f2c27b9a2710c4f5e5 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sources (Wedding Laments, Syrjaenica) Subject The topic of the resource <i>Syrjaenica</i>. Manuscripta Castreniana, Linguistica IV. 277 p. ISBN 978-952-7262-39-9 (print/hardcover), ISBN 978-952-7262-40-5 (online/pdf). 50 €. Creator An entity primarily responsible for making the resource Paula Kokkonen & Jack Rueter Publisher An entity responsible for making the resource available Finno-Ugrian Society Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2022 https://www.sgr.fi/manuscripta/files/original/ef6a0f409f51044ce2479e1420246968.pdf a1632024f425a9733fc281fd5073bf5b PDF Text Text Itineraria Sources and Literature Abbreviations Bulletin Bulletin de la classe des sciences historiques, philologiques et politiques de l’Académie Impériale des Sciences de Saint-Pétersbourg Eph. Sjögren, Allmänna Ephemerider Hf. Mbl. Helsingfors Morgonblad Kansallisbiografia Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia biographica 4. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1997 KM БРЭ ИЭС Большая российская энциклопедия. Издательство Большая российская энциклопедия, Москва Брокгауз Энциклопедическiй словарь Ф.А. Брокгауза и И.А. Ефрона. Дѣло, С.-Петербургъ The Finnish Heritage Agency, archaeological collections NRF Nordiska resor och forskningar, Till trycket befordradt af Kejserliga Alexanders-Universitetet, Helsingfors SKS toim. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, Helsinki Историческая энциклопедия Сибири. Российская академия наук, Сибирское отделение, Институт истории, Новосибирск Archival sources National Archives of Finland, Helsinki (KA) Senate Archives, Ecclesiastic Expedition, KD 22/5 1849 See also Internet sources below (Kansallisarkisto, digitaaliarkisto/digital archives) Archives of the Finnish Literature Society, Helsinki (SKSA) A721 Castrén, M.A., Reseanteckningar 1845–1847 A1938 Redogörelse för min resa under sistledne sommar B1611–1612 minutes of the Finnish Literature Society 1838–1846 Castrén M.A. Kerääjäsidokset (S) 1–2. Rabbe, F.J., collection (in this edition, the volume of Castrén’s letters in this series is referred to) Archives of the Society of Swedish Literature in Finland, Helsinki (SLSA) SLSA 1185 Gunnar Castrén’s family archives M.A. Castrén’s travel diary 1842 M.A. Castrén’s travel diary 27 February–25 September 1845 M.A. Castrén’s notebook 1842–1843 Карманный мѣсяцословъ на 1847. Санктпетербургъ, При Императорской Академiи Наукъ. Central Archives of the University of Helsinki (HYKA) Archives of the University Senate (KoA): Minutes of the University Senate (Consistorium academicum) 1842–1846 1554 Itineraria 6osa 1845_49paivak.indd 1554 26.8.2019 9:56:27 �Sources and Literature National Library of Finland, Helsinki (KK) Coll. 37.13 Fabian Collan’s correspondence (in this edition, the volume of Castrén’s letters in this series is referred to) Coll. 209 A.J. Sjögren’s collection Coll. 539 M.A. Castrén’s collection 1.1 Finska runor 1.3 Poemata variae 2.3 Hvarjehanda philologiska, mythologiska historiska m. m. anteckningar i Finskan, gjorda under sommaren 1839 2.4 Hvarjehanda anmärkningar 2.6 Ganander, Ättehögar i Laihela 5.9 Om de Obdorska Ostjakerne 8 Samoiedica 2 (Jurak-Samoiedica 1) 25 Rossica 26.4 Varia 1.4 [fragments] 26.10 Varia 1.10 26.14 Varia 1.14, Мѣсяцословъ на 1846 годъ, въ Санктпетербургѣ, при Императорской Академiи Наукъ 26.19 Varia 1.19, Fragment av tidigare manuskript till några olika ställen till Nordiska Resor och Forskningar 26.22 [Untitled fragments] 27.1 Resa till Lappland år 1838 27.2 Resa till Ryska Karelen år 1839 27.3 Manuskript till Nordiska resor och forskningar I 29.7 Ett Postscriptum 29.12 Hydrographiska anmärkningar öfver den Mesenska kretsen af Archangelska Guvernem[entet] 29.14 Varia 4.14, Manuskript till Nordiska resor och forskningar VI 30.1 Rese-Anteckningar, Obdorsk 24 Dec. 1843 30.2 Varia 5 (Rese-Anteckningar 1846) 30.3 Varia 5.3, Rese-Anteckningar 1847–1848 31.1 Rese-Anteckningar 1838. Lappland. 31.2 Varia 6 (Rese-Anteckningar 1847, Jenisej) 32 Varia 7, Rese-Anteckningar 1847, Minusinska kretsen University of Giessen Library Karl Ernst von Baer’s collection, Mappe 43 Sources of illustrations Archives of the Society of Swedish Literature in Finland The Finnish Heritage Agency, Finno-Ugric and History picture collections National Library of Finland, KK Coll. 539 1555 Itineraria 6osa 1845_49paivak.indd 1555 26.8.2019 9:56:27 �Itineraria Personal communications Jarmo Alatalo, MA, email to Timo Salminen 13 Sept. 2016 Dr. Jurij Esin, emails to Timo Salminen, 21 Nov. 2016, 24 Jan. 2018 Tiina Hyytiäinen, MA, email to Juha Janhunen, 2 March 2017 Arto Kivimäki, MA, pers. comm., 17 Feb. 2017 Ph.D. Oula Seitsonen, MA, pers. comm., 2 March 2017 Docent (Adjunct Professor) Tuukka Talvio, email to Timo Salminen 22 Aug. 2016 Published sources See also Internet (p. 1580–1582) Ahlqvist, August, 1986. Muistelmia matkoilta Wenäjällä 1854–1858. Karisto Oy, Hämeenlinna. Album Academicum der Kaiserlichen Universität Dorpat. Bearbeitet von A. Hasselblatt – G. Otto. C. Mattiesen, Dorpat 1889. Also on the Internet: http://personen.digitale-sammlungen.de/baltlex/Blatt_ bsb00000433,00001.html. Apollodoros 2004. Götter und Helden der Griechen. Griechisch und deutsch. Eingeleitet, herausgegeben und übersetzt von Kai Brodersen. Edition Antike. Wissenschaftliche Buchgesellschaft, s. l. Aspegren, Hans Henric, 1766. Försök Til en Historisk, Geometrisk och Physico-Oeconomisk Beskrifning öfwer Pedersöre Sokn i Österbotn. Andra eller Historiska Delen. Åbo. Aspelin, J.R., 1901. M. A. Castréns Aufzeichnungen über die Altertümer im Kreise Minusinsk. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja XXI:1 (p. 1–54). Baer, K. E. von, 1842. Proposition pour le voyage de M. de Middendorff. Bulletin Scientifique 1842, 9: 282– 283. L’Académie Impériale des Sciences de Saint-Pétersbourg. Baer, K.E. von, 1844. Ueber Labyrinth-förmige Steinsetzungen im Russischen Norden. Bulletin I: 70–79. Baer, K.E. von, 1845. Nachträgliche Instruction für Herrn Magister Castrén. Bulletin de la classe physicomathématique de l’Académie Impériale des Sciences de St. Pétersbourg III: 79. Bulletin de la classe historico-philologiques de l’Académie Imperiale des sciences de St.-Pétersbourg VII. St.-Pétersbourg – Leipzig 1850. Bulletin des séances de la classe 1843. Bulletin I: 333– 336. Castrén, M.A., 1839. Några dagar i Lappland. Hf. Mbl. 2–4, 6–8/1839 (7, 10, 14, 21, 24, 28 Jan. 1839). Castrén, M.A., 1841. Om betydelsen af ordet Lapp. Suomi 2/1841: 3–7. Castrén, M.A., 1842a. Anteckningar under en resa genom Finska och Ryska Lappmarken 1842. Suomi IV: 3–35. Castrén, M.A., 1842b. Några dagar i Lappland. J. Grot (red.), Calender till minne af Kejserliga Alexanders-Universitetets andra secularfest: 205–232. Helsingfors. Castrén, M.A., 1842c. Reseminnen I–VI. Hf. Mbl. 87, 89, 90, 93, 96, 97/1842 (14, 21, 24 Nov., 5, 15, 19 Dec. 1842). Castrén, M.A., 1843a. Reseminnen. Hf. Mbl. 4–5/1843 (12, 16 Jan. 1843). Castrén, M.A., 1843b. Reseminnen II. Hf. Mbl. 38/1843 (15 May 1843). Castrén, M.A., 1843c. Reseminnen. Hf. Mbl. 50–52, 54, 55, 62, 63, 75, 76/1843 (3, 6, 10, 17, 20 July, 14, 17 Aug., 28 Sept., 2 Oct. 1843). Castrén, M.A., 1843d. Utdrag ur Solovetska klosterkrönikan. Suomi 4/1843: 191–212. Castrén, M.A., 1844a. Reseminnen. Hf. Mbl. 6/1844 (22 Jan. 1844). Castrén, M.A., 1844b. Reseminnen. Hf. Mbl. 18– 19/1844 (4, 7 March 1844) Castrén, M.A., 1844c. Rese-anteckningar I–V. Hf. Mbl. 37–41/1844 (20, 23, 30 May, 3, 6 June 1844). Castrén, M.A., 1845a. Lettre de M. Castrén a M. Sjoegren. Bulletin II: 376–380. 1556 Itineraria 6osa 1845_49paivak.indd 1556 26.8.2019 9:56:27 �Sources and Literature Castrén, M.A., 1845b. Reseanteckningar af D:r M. A. Castrén. Morgonbladet 87–89/1845 (Nov. 13, 17, 20, 1845). Castrén, M.A., 1845c. Utdrag ur Reseanteckningar 1845 af Doct. M. A. Castrén. Morgonbladet 59–61/1845 (7, 11, 14 Aug. 1845). Castrén, M.A., 1846a. Anteckningar om Samojediskans förvandtskap med de Finska Språken. Suomi 1845: 177–186. Castrén, M.A., 1846b. Castrens Reise in Sibirien. Das Ausland 55–59/1846 (24–28 Feb. 1846). Castrén, M.A., 1846c. Reseanteckningar af M. A. Castrén. Morgonbladet 29–32/1846 (16, 20, 23, 27 April 1846). Castrén, M.A., 1846d. Reseanteckningar af M. A. Castrén. Morgonbladet 36/1846 (11 May 1846). Castrén, M.A., 1846e. Utdrag ur Reseanteckningar år 1845. Suomi 1845: 1–9. Castrén, M.A., 1847a. Castrens Reise in Sibirien. Das Ausland 67–73/1847 (19, 20, 22–26 March 1847). Castrén, M.A., 1847b. Lettre de M. Castrén à M. Sjoegren. Bulletin III: 266–269. Castrén, M.A., 1847c. Lettre de M. le Dr. Castrén à M. l’Académicien Sjoegren. Bulletin III: 198–203. Castrén, M.A., 1847d. Lettre de M. le Dr. Castrén à M. l’Académicien Sjoegren. Bulletin III: 225–244. Castrén, M.A., 1847e. Rapport de M. Castrén. Bulletin III: 137–152. Castrén, M.A., 1847f. Rapport till Kejserl. Vetenskaps-Akademien i Petersburg från Doctor M. A. Castrén. Morgonbladet 47/1847 (1 July 1847). Castrén, M.A., 1847g. Reseanteckningar af D:r M. A. Castrén. Morgonbladet 25–29/1847 (1, 8, 12, 15, 19 Apr. 1847). Castrén, M.A., 1847h. Reseanteckningar af D:r M. A. Castrén. Morgonbladet 33/1847 (3 May 1847). Castrén, M.A., 1847i. Rese-anteckningar i Sibirien. Suomi 1846: 1–62. Castrén, M.A., 1847j. Sixième rapport de M. Castrén. Septième rapport de M. Castrén. Bulletin III: 289–320. Castrén, M.A., 1848a. Auszug aus einem Briefe des Dr. Castrén. Bulletin V: 106–112. Castrén, M.A., 1848b. Auszüge aus zwei Briefen des Dr. Castrén. Bulletin IV: 316–320. Castrén, M.A., 1848c. Bericht an die Kaiserliche Akademie der Wissenschaften in St. Petersburg. Bulletin IV: 17–42. Castren, M.A., 1848d. Castrens Reise in Sibirien. Das Ausland 81–86/1848 (4–8, 10 Apr. 1848). Castrén, M.A., 1848e. Extrait d’une lettre de M. Castrén. Bulletin IV: 302–304. Castrén, M.A., 1848f. Extraits de quelques lettres et rapports de M. Castrén. Bulletin IV: 257–272. Castrén, M.A., 1848g. Extraits de deux lettres de M. Castrén a M. Sjoegren. Bulletin V: 106–112. Castrén, M.A., 1848h. Lettres de M. Castrén à M. Sjoegren. Bulletin IV: 8–16. Castrén, M.A., 1848i. Rapport de M. A. Castrén. Bulletin V: 302–320. Castrén, M.A., 1848j. Rapports de M. Castrén. Bulletin IV: 209–237. Castrén, M.A., 1848k. Reseanteckningar af D:r M. A. Castrén. Morgonbladet 86–93/1848 (9, 13, 16, 20, 23, 27, 30 Nov., 4 Dec. 1848). Castrén M.A., 1848l. Trois lettres de M. A. Castrén. Bulletin V: 264–272. Castrén, M.A., 1848m. Utdrag ur ett bref till Hr Statsrådet Sjögren, dat. Njertschinska Central-Verket den 18 Maj 1848. Morgonbladet 69/1848 (11 Sept. 1848). Castrén, M.A., 1848n. Zwei Berichte von Dr. A. Castrén. Bulletin V: 180–190, 193–208, 218–224. Castrén, M.A., 1848–1849. Reseanteckningar af D:r M. A. Castrén. Morgonbladet 99/1848, 5, 7, 8/1849 (28 Dec. 1848, 18, 25, 29 Jan. 1849). Castrén, M.A., 1849. An die Kaiserliche Akademie der Wissenschaften. Bulletin VI: 148–156. Castrén, M.A., 1850a. Rapport till Kejserl. VetenskapsAkademien i S:t Petersburg. Suomi 1850: 81–91. Castrén, M.A., 1850b. Schrenk’s Reise durch die Tundren der Samojeden. Suomi 1850: 68–80. Castrén, M.A., 1852a. Resa till Lappland. NRF I: 1–74. Castrén, M.A., 1852b. Resa till Lappland, norra Ryssland och Sibirien år 1841–1844. NRF. Första Bandet. M. A. Castréns reseminnen från åren 1838–1844: 97– 320. Castrén, M.A., 1852c. Resa till Ryska Karelen år 1839. NRF. Första Bandet. M. A. Castréns reseminnen från åren 1838–1844: 75–95. 1557 Itineraria 6osa 1845_49paivak.indd 1557 26.8.2019 9:56:27 �Itineraria Castrén, M.A., 1853a. Föreläsningar i Finsk mytologi. NRF. Tredje Bandet. Castrén, M.A., 1853b. A. Schiefner (Hrsg.), M. Alexander Castrén’s nordische Reisen und Forschungen. Erster Band. Reiseerinnerungen aus den Jahren 1838–1844. Kaiserliche Akademie der Wissenschaften. St. Petersburg. Castrén, M.A., 1855. NRF. Andra Bandet. B.O. Schauman (red.), M. A. Castréns reseberättelser och bref åren 1845–1849. Castrén, M.A., 1856. M. Alexander Castrén’s nordische Reisen und Forschungen. Zweiter Band. Reiseberichte und Briefe aus den Jahren 1845–1849. Hrsg. A. Schiefner. Kaiserliche Akademie der Wissenschaften, St. Petersburg. Castrén, M.A., 1857a. Ethnologische Vorlesungen über die altaischen Völker nebst samojedischen und tatarischen Heldensagen. Nordische Reisen und Forschungen IV. Hrsg. A. Schiefner. Kaiserliche Akademie der Wissenschaften, St. Petersburg. Castrén, M.A., 1857b. Ethnologiska föreläsningar öfver Altaiska folken samt Samojediska och Tatariska sagor. C.G. Borg (red.), NRF. Fjerde Bandet: 1–272. Castrén, M.A., 1857c. Om Jenisej-floden. C.G. Borg (red.), NRF. Fjerde Bandet: 275–284. Castrén, M.A., 1870a. Bidrag till Mesenska kretsens hydrografi. C.G. Borg (red.), NRF. Sjette Bandet. Tillfälliga uppsatser: 120–128. Castrén, M.A., 1870b. Förslag till en undersökning af de i Finland befintlige grafkumlen. C.G. Borg (red.), NRF. Sjette Bandet. Tillfälliga uppsatser: 145–147. Castrén, M.A., 1870c. Några upplysningar om de till Sibirien deporterade Finnarne. Nordiska resor och forskningar VI: 138–144. Castrén, M.A., 1870d. Om kurganer eller s.k. Tschud-kummel i den Minusinska kretsen. C.G. Borg (red.), NRF. Sjette Bandet. Tillfälliga uppsatser: 129–137. Castrén, M.A., 1870e. Postskriptum efter en resa till Tavastland. C.G. Borg (red.), NRF. Sjette Bandet. Tillfälliga uppsatser: 33–42. Castrén, M.A., 1870f. Stycken af år 1841 om våren hållna föreläsningar öfver Kalevala. C.G. Borg (red.), NRF. Sjette Bandet. Tillfälliga uppsatser: 53–97. Castrén, M.A., 1870g. Utdrag ur ett bref, dateradt Kuolajärvi den 3 December 1841. C.G. Borg (red.), NRF. Sjette Bandet. Tillfälliga uppsatser: 43–52. Castrén, M.A., 1953. Tutkimusmatkoilla Pohjolassa. Transl. Aulis J. Joki. Kuuluisia muistelmia. Tammi, Helsinki. Castrén, M.A., 1967. Tutkimusmatkoilla Pohjolassa. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo. Castrén, M.A., 2016. Luentoja suomalaisesta mytologiasta. Suom. ja toim. Joonas Ahola. Tietolipas 252. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Castrén, M.A., 2017a. Archaeologica et historica. Universitaria. T. Salminen (ed.). Manuscripta Castreniana, Realia I. Finno-Ugrian Society, Helsinki. Castrén, M.A., 2017b. Collectiones museorum. I. Lehtinen (ed.). Manuscripta Castreniana, Realia II, Ethnographica 1. Travaux ethnographiques de la Société Finno-Ougrienne XXII. Finno-Ugrian Society, Helsinki. Castrén, M.A., 2018a. Jurak-Samoiedica: Folkloristica. K. Lukin (ed.). Manuscripta Castreniana. Finno-Ugrian Society, Helsinki. https://www.sgr.fi/manuscripta/jsfolkloristica. Castrén, M.A., 2018b. Ostiacica. U.-M. Forsberg (ed.). Manuscripta Castreniana, Linguistica V. Finno-Ugrian Society, Helsinki. Castrén, M.A., 2019. Fennica. K. Häkkinen (ed.). Manuscripta Castreniana, Linguistica I. Finno-Ugrian Society, Helsinki. Egils Saga. Skalla-Grímssonar. Sigurđur Nordal gaf út. Islenzk fornrit II. Hiđ Íslenzka Fornritafélag, Reykjavik 1933. Fellman, Jacob, 2008. Venäjän lappalaisista. Kuolan niemimaalla käyneiden suomalaisten tiedemiesten matkakertomuksia: 3–6. Koonnut ja suomentanut Leif Rantala. Acta Lapponica Fenniae 20. Forsman, Yrjö Sakari, 1862. Tiedot Suomen-suvun muinaisuudesta. Helsinki. Ganander, Christfrid, 1782. Kårt Berättelse om de i Laihela Sockn i Österbotten befinteliga sten- eller ättehögar. Tidningar utgifne af et Sällskap i Åbo 28/1782 (13 July 1782): 221–223. Ganander, Christfrid, 1789. Mythologia fennica eller förklaring öfver de nomina propria deastrorum, idolorum, locorum, virorum &c. eller Afgudar och Afgudinnor, Forntidens Märkelige Personer, Offer och Offer-ställen, Gamla Sedvänjor, Jättar, Troll, Skogs- Sjö- och BergsRån m. m. Som Förekomma i de äldre Finska Troll-Runor, Synnyt, Sanat, Sadut, Arwotuxet &c. samt än brukas och nämnas i dagligt tal. Åbo på egen bekostnad. 1558 Itineraria 6osa 1845_49paivak.indd 1558 26.8.2019 9:56:27 �Sources and Literature Gmelin, Johann Georg, 1999. Expedition ins unbekannte Sibirien. Hrsg., eingeleitet und erläutert von Dittmar Dahlmann. Fremde Kulturen in alten Berichten 7. Jan Thorbecke Verlag, Sigmaringen. Goethe, Johann Wolfgang von. Goethes sämmtliche lyrische, epische und dramatische Werke und seine vorzüglichen Prosaschriften. Karl Prochaska, Teschen und Leipzig s. a. Heinrici Chronicon. Indriķa hronika. Transl. Ā. Feldhūns, praefatio & interpretatus Ē. Mugurēvics. Zinātne, Rīga 1993. Högström, Pehr, 1747. Beskrifning ofwer de till Sweriges Krona lydande Lapmarker, Innehollande kort underrättelse Så wäl om Landets belägenhet och beskaffenhet i gemen, Som Des Inwånares tilstånd och Husholdning, deras Seder, maner och lefnadsart, samt laster och widskepelser m. fl. Lars Salvius, Stockholm. Högström, Peter, 1748. Beschreibung des der Crone Schweden gehörenden Lapplandes. Gabriel Christian Rothe, Copenhagen und Leipzig. Homeros, 1997. Odysseia. Transl. Otto Manninen. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo – Helsinki – Juva. Horatius, 1900. Des Q. Horatius Flaccus sämtliche Werke II, Satiren und Episteln erklärt von Dr. G.T.A. Krüger und Dr. Gustav Krüger. 2. Bändchen, Episteln. 14. Auflage besorgt von Dr. Gustav Krüger. Verlag von B.G. Teubner, Leipzig. Juvelius, J.W., 1889. Muistoja Pohjoisen Venäjän Karjalan Muinaisuudesta. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja X:1 (p. 1–89). Kalevala. Öfversatt af M.A. Castrén. J. Simelii enka, Helsingfors 1841. Kalewala taikka Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinosista ajoista. SKS toim. 2. 1835. Klaproth, Julius, 1823. Asia polyglotta. A. Schubart, Paris. Koeppen, P. v., 1844. Instruction supplémentaire donnée à M. Castrén. Bulletin I: 373–384. Lencqvist, Christian Erici, 1782. De superstitione veterum fennorum theoretica et practica. Pars prior. Aboae. Lönnrot, Elias, 1833. Reseminnen. Hf. Mbl. 44– 47/1833 (17, 21, 28 June, 1 July 1833). Lönnrot, Elias, 1834. Reseminnen. Hf. Mbl. 54, 56– 60/1834 (21, 28 July, 1, 4, 8, 11 Aug. 1834). Lönnrot, Elias, 1835. Reseanteckningar. Hf. Mbl. 56– 60/1835 (24, 27, 31 July, 3, 7 Aug. 1835). Lönnrot, Elias, 1842a. Utdrag ur Bref ifrån D:r Lönnrot I–II. Hf. Mbl. 36, 37/1842 (19, 23 May 1842) Lönnrot, Elias, 1842b. Utdrag af ett Bref från D:r Lönnrot. Hf. Mbl. 57, 59–61/1842 (1, 8, 15 Aug. 1842). Lönnrot, Elias, 1842c. Utdrag ur Bref från D:r Lönnrot I–II. Hf. Mbl. 80, 84/1842 (20 Oct., 3 Nov. 1842). Messersmidt, D.G., 1962. Forschungsreise durch Sibirien 1720–1727. I. Tagebuchaufzeichnungen 1721–1722. Hrsg. E. Winter – N.A. Figurovskij. Quellen und Studien zur Geschichte Osteuropas, Band 8,1. AkademieVerlag, Berlin. Messersmidt, D.G., 1964. Forschungsreise durch Sibirien 1720–1727. II. Tagebuchaufzeichnungen Januar 1723–Mai 1724. Hrsg. E. Winter  – N.A. Figurovskij. Quellen und Studien zur Geschichte Osteuropas, Band 8,2. Akademie-Verlag, Berlin. Messersmidt, D.G., 1966. Forschungsreise durch Sibirien 1720–1727. III. Tagebuchaufzeichnungen Januar Mai 1724–Februar 1725. Hrsg. E. Winter – N.A. Figurovskij. Quellen und Studien zur Geschichte Osteuropas, Band 8,3. Akademie-Verlag, Berlin. Messersmidt, D.G., 1968. Forschungsreise durch Sibirien 1720–1727. IV. Tagebuchaufzeichnungen Januar Februar 1725–November 1725. Hrsg. E. Winter & al. Quellen und Studien zur Geschichte Osteuropas, Band 8,4. Akademie-Verlag, Berlin. Messersmidt, D.G., 1977. Forschungsreise durch Sibirien 1720–1727. V. Tagebuchaufzeichnungen ab November 1725. Hrsg. E. Winter & al. Quellen und Studien zur Geschichte Osteuropas, Band 8,5. AkademieVerlag, Berlin. Middendorff, A. von, 1875. Übersicht der Natur Nord- und Ost-Sibiriens. Dr. A. Th. v. Middendorffs Reise in de äussersten Norden und Osten Sibiriens. Band IV. Kaiserliche Akademie der Wissenschaften, St. Petersburg. Müller, Ferdinand Heinrich, 1837. Der Ugrische Volksstamm, oder Untersuchungen über Ländergebiete am Ural und am Kaukasus in historischer, geographischer und ethnographisher Beziehung. 1. oder geographischer Theil. Erste Abtheilung. Duncker & Humblot, Berlin. Pallas, P. S., 1771. Reise durch verschiedene Provinzen des Russischen Reichs. Erster Theil. Kayserliche Akademie der Wissenschaften, St. Petersburg. 1559 Itineraria 6osa 1845_49paivak.indd 1559 26.8.2019 9:56:27 �Itineraria Pallas, P. S., 1773. Reise durch verschiedene Provinzen des Russischen Reichs. Zweyter Theil. Vom Jahr 1770, und 1771. Kayserliche Akademie der Wissenschaften, St. Petersburg. Pallas, Peter Simon, 1776. Reise durch verschiedene Provinzen des Russischen Reichs. Dritter Theil. Vom Jahr 1772, und 1773. Kayserliche Akademie der Wissenschaften, St. Petersburg. Pallas, Petrus, 1831. Zoographia rosso-asiatica sistens omnium animalium in extenso Imperio Rossico et adjacentibus maribus observatorum recensionem, domicilia, mores et descriptiones, anatomen atque icones plurimorum. Volumen tertium. Petropoli. Pindar, 1997. Olympian Odes. Pythian Odes. Ed. and transl. by William H. Race. Harvard University Press, Cambridge, Mass. – London. Ranen, J. Oskar I., 1884. M. A. Castréns medarbetare Johan Reinhold Bergstadi, biografiskt tecknad, och dennes dagbok öfver resa till östliga länder 1845–1846. Wasa Tryckeribolags förlag, Wasa. Rask, Rasmus, 1834. Samlede tildels forhen utrykte Afhandlinger af R. K. Rask udgivne efter Forfatterens Død af H. K. Rask. I. København. Ritter, Carl, 1832. Die Erdkunde im Verhältniß zur Natur und zur Geschichte des Menschen oder allgemeine vergleichende Geographie als sichere Grundlage des Studiums und Unterrichts in physicalischen und historischen Wissenschaften. Zweiter Theil. Zweites Buch. Asien. Band I. Der Norden und Nord-Osten von HochAsien. Zweite [– –] Ausgabe. G. Reimer, Berlin. Robert, Eugène, 1841. Lettres sur la Russie à Son Excellence Mr de Struve. Arthus Bertrand, Paris. Sahlberg, R.F., 2007. En resa kring jorden 1839–1843. Anteckningar från Sydamerika, Alaska och Sibirien. Utg. av Patricia Berg. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland 701. Helsingfors. Snellman, J.V., 1992. Samlade arbeten I. 1826–1840. Statsrådets kansli, Helsingfors. The Russian Primary Chronicle. Laurentian Text. Transl. and ed. Samuel Hazzard Cross & Olgerd P. Sherbowitz-Wetzor. The Medieval Academy of America, Cambridge, Mass. s. a. [1953]. Sjögren, A.J., 1832a. Ueber die älteren Wohnsitze der Jemen. Ein Beitrag zur Geschichte der Tschudischen Völker in Russland. Mémoires d l’Académie Impériale des sciences de Saint-Pétersbourg. Sixième Série, Tome I: 263–346. Sjögren, A.J., 1832b. Wann und wie wurden Sawolotschje und die Sawolokschen Tschuden russisch? Ein kritischer Versuch zur Aufklärung der Geschichte des Russischen Nordens. Mémoires d l’Académie Impériale des sciences de Saint-Pétersbourg. Sixième Série, Tome I: 491–526. Sjögren, A.J., 1833 Ueber die finnische Bevölkerung des St. Petersburgischen Gouvernements und ueber den Ursprung des Namens Ingermannland. St. Petersburg. Sonderdruck aus Mémoires de l’Académie Impériale des Sciences de St. Pétersbourg. VI. Série, Tome II. Sjoegren[, A.J.], 1844. Instruction générale donnée à M. Castrén, voyageur charge par l’Académie de l’exploration de la Sibérie septentrionale et centrale sous le rapport de l’ethnographie et de la linguistique. Bulletin I: 325–332. Sjögren, A.J., 1955. Tutkijan tieni. Käsikirjoituksesta suom. Aulis J. Joki. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Ssanang Ssetsen Chungtaidschi, 1829. Geschichte der Ostmongolen und ihres Fürstenhauses. Übers. und hrsg. von Isaac Jacob Schmidt. St. Petersburg. Strahlenberg, Philip Johann von, 1730. Das Nordund Ostliche Theil von Europa und Asia in so weit solches Das ganze Russische Reich mit Siberien und der grossen Tataren in sich begreiffet, in einer HistorischGeographischen Beschreibung der alten und neuern Zeiten, und vielen andern unbekannten Nachrichten vorgestellet, Nebst einer noch niemals ans Licht gegebenen TABULA POLYGLOTTA von zwey und dreyssigerley Arten Tatarischer Völcker Sprachen und einem Kalmuckischen Vocabulario, Sonderlich aber Einer grossen richtigen Land-Charte von den benannten Ländern und andern verschiedenen Kupfferstichen, so die AsiatischScythische Antiqvität betreffen; bey Gelegenheit der Schwedischen Kriegs-Gefangenschafft in Russland, aus eigener sorgfältigen Erkundigung, auf denen verstatteten weiten Reisen zusammen gebracht und ausgefertigt von Philipp Johann von Strahlenberg. Stockholm, in Verlegung des Autoris. Stuenberg, J.Ch., 1844. Hydrographie des Russischen Reiches oder Geographisch-statistisch-technische Beschreibung seiner floss- und schiff baren Flüsse und Seen, seiner Küsten, inneren Meere, Häfen und Anfuhrten. Zweyter Band. Das Bassin des Oceanes, von der Norwegischen Gränze bis zur Chinesischen. Kaiserliche Akademie der Wissenschaften, St. Petersburg. 1560 Itineraria 6osa 1845_49paivak.indd 1560 26.8.2019 9:56:27 �Sources and Literature Swenske songer eller wisor nw på nytt prentade, förökade och under en annan skick än tillförenna utsatte. Stockholm MDXXXVj. Internet: http://runeberg.org/ swisornw/. Valerius, Johan David, 1807. Tålamodet. Svenska Academiens handlingar ifrån året 1796. III: 201–208. Stockholm. Wallin, Georg August, 2010–2015. Skrifter. Band 1–6. Бэръ, К.М.  – Гельмерсенъ, Г.П.  – Миддендорфъ, А.Ф.  – Кастрен, М.А., 1850. Разборъ со- Небольсинъ, Павел, 1849. Покоренiе Сибири. чиненiя г-на А. Г. Шренка подъ заглавiемъ „Reise durch Tundren der Samojeden zum arktischen Uralgebirge“. Девятнадцатое присужденiе учрежденныхъ П.Н. Демидовымъ наградъ. 17 апреля 1850: 125–127. Санкт-Петербургъ. Бэръ, К.М.  – Кеппенъ, П., 1848. Разборъ сочиненiя Штукенберга: Hydrographie des Russischen Reiches. Двенадцатое присужденiе учрежденныхъ П.Н. Демидовымъ наградъ: 251–266. Санкт-Петербургъ. Лаврентіївський літопис [Лаврентьевская летопись. Полное собрание русских летописей 1. Издательство Академии Наук СССР, Ленинград 1926.], http://litopys.org.ua/lavrlet/lavr.htm. Летопись Российской Академии Наук. Том II, 1803–1860. От. ред. М.Ф. Хартанович. Наука, Санкт-Петербург 2002. Миллер, Г.Ф., 1999. История Сибири. Издание второе, дополненное. Том I. Восточная литература РАН, Москва. Мѣсяцословъ и общiй штатъ Россiйской имперiи на 1842. Часть первая. Императорская Академiя Наукъ, Санктпетербургъ 1841. Utg. av Kaj Öhrnberg & Patricia Berg under medverkan av Kira Pihlflyckt. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland 730. SLS, Helsingfors  – Bokförlaget Atlantis, Stockholm. Историческое изслѣдованiе. Санктпетербургъ. Новгородський перший лiтопис [Новгородская первая летопись старшего извода. Издательство Академии Наук СССР, Москва – Ленинград 1950], http://litopys.org.ua/novglet/novg.htm. Read 7 Oct. 2016. Спасскiй, Г.И., 1857. О достопримѣчательнѣйшихъ памятникахъ Сибирскихъ древностей и сходствѣ нѣкоторыхъ изъ нихъ съ Великорусскими. Записки Императорскаго Русскаго Географическаго Общества XII: 112–181. Примѣчанiе, служащiя изъ поясненiю наставленiя Профессора Палласа, даннаго Студенту Кашкарову. Сибирскiй Вѣстникъ V: 110–138 (174– 202). Спасскiй, Григорiй, 1818–1819. Древности Сибири. Сибирскiй Вѣстникъ I: 67–85 (p. 1–19); II: 147–177 (p. 20–50); III: 39–94 (p. 52–107); IV: 1–20 (p. 124–143). Спасскiй, Г.И., 1819. Извѣстiе о странствующемъ Ботаникѣ Г. Кашкаровѣ. Сибирскiй Вѣстникъ V: 85–88 (149–152). Статистическiя таблицы о состоянiи городовъ Россiйской имперiи. Санктпетербургъ 1840. Internet, http://dlib.rsl.ru/viewer/01003542943#page2?page=2. Степановъ, А. П., 1835. Енисейская губернiя I–II. S. n., Санктпетербургъ. 1561 Itineraria 6osa 1845_49paivak.indd 1561 26.8.2019 9:56:27 �Itineraria Newspapers See also printed sources. Das Ausland. Ein Tageblatt für Kunde des geistigen und sittlichen Lebens der Völker. J. G. Cotta’sche Buchhandlung, Stuttgart – Tübingen. Jahrg. 1844–1849. Borgå Tidning 38/1844, 15 May 1844. Finlands Allmänna Tidning 82–83/1840 Helsingfors Morgonblad 1838–1839, 1844 Helsingfors Tidningar 39/1844, 18 May 1844 Saima 42/1845 (16 Oct. 1845), 4/1846 (29 Jan. 1846), 27/1846 (11 July 1846) Literature Aalto, Pentti, 1971. Oriental Studies in Finland. The History of Learning and Science in Finland 1828–1918, Vol. 10b. Societas Scientiarum Fennica, Helsinki. Aapala, Kirsti, 2005. Juoŋas. U.-M. Kulonen & al. (ed.), The Saami. A Cultural Encyclopaedia: 154. SKS toim. 925. Ahola, Joonas  – Lukin, Karina, 2016. Matthias Alexander Castrénin suomalaisen mytologian taustoja. Castrén, M.A., Luentoja suomalaisesta mytologiasta: 11–80. Suom. ja toim. Joonas Ahola. Tietolipas 252. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Ahonen, Felix, 1961. Kajaanin kaupungin historia III. Vv. 1810–1905. Kajaani. Äikäs, Tiina, 2011. Rantakiviltä tuntureille  – Pyhät paikat saamelaisten rituaalisessa maisemassa. Studia archaeologica septentrionalia 5. Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, Rovaniemi. Aikio, Samuli, 2007. Lappi. S. Paikkala (ed.), Suomalainen paikannimikirja: 221. Karttakeskus – Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki. Åkerman, Birger, 1941. Finska kadettkårens elever och tjänstemän 1812–1940. Supplement II. Helsingfors. Alkarp, Magnus, 2009. Det Gamla Uppsala. Berättelser och metamorfoser kring en alldeles särskild plats. Occasional Papers in Archaeology 49, Institutionen för arkeologi och antik historia, Uppsala universitet. Allgemeine deutsche Biographie XV. Duncker & Humblot, Leipzig 1882. Anthony, David W., 2007. The Horse, the Wheel and Language. Princeton University Press. Anttila, Aarne, 1931. Elias Lönnrot. Elämä ja toiminta. I. SKS toim. 190. Anttonen, Veikko, 1996. Ihmisen ja maan rajat. ’Pyhä’ kulttuurisena kategoriana. SKS toim. 646. Apo, Satu, 2006. Kansanlaulujen ääni 1700-luvun kirjallisuudessa. S. Ollitervo – K. Immonen (toim.), Herder, Suomi, Eurooppa: 216–264. SKS toim. 1060. Appelgren-Kivalo, Hjalmar, 1931. Alt-Altaische Kunstdenkmäler. Briefe und Bildermaterial von J. R. Aspelin Reisen in Sibirien und der Mongolei 1887–1889. Finnische Altertumsgesellschaft, Helsingfors. Aska, Eero, 2004. Turtola. Tornionlaakson Helmi. Pohjan Väylä, Pello. Attwater, Donald, 1975. The Penguin Dictionary of Saints. Penguin Books. Autio, Veli-Matti, 1981. Yliopiston virkanimitykset 1809–1852. Hallinto- ja oppihistoriallinen tutkimus Turun Akatemian ja Keisarillisen Aleksanterin-yliopiston opettajien nimityksistä Venäjän vallan alkupuolella 1809–1852. Historiallisia tutkimuksia 115. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki. Awebro, Kenneth, 1993. Tornionlaakson ruukkitoiminnasta. Tornionlaakson historia II: 1600-luvulta vuoteen 1809: 361–380. Tornionlaakson kuntien historiakirjatoimikunta. Ballaster, Ros, 2005. Fabulous Orients. Fictions of the East in England 1662–1785. Oxford University Press. Bartens, Hans-Hermann, 2017. Tschuden und andere Feinde in der saamischen Erzähltradition. FF Communications 312. Academia Scientiarum Fennica, Helsinki. Barthes, Roland, 1994. Mytologioita. Transl. Panu Minkkinen. Gaudeamus, Helsinki. Bawden, Charles R., 2004. Stallybrass, Edward. Oxford Dictionary of National Biography 52: 81. University of Oxford Press. 1562 Itineraria 6osa 1845_49paivak.indd 1562 26.8.2019 9:56:27 �Sources and Literature Bawden, Charles R., 2010. Genghis Khan. Encyclopædia Britannica, Macropædia 13: 745–747. Encyclopædia Britannica, Inc., Chicago, London & al. Bergholm, Axel (toim.), 1901. Sukukirja. Suomen aatelittomia sukuja I. Otava, Helsinki. Bergier, Jean-François, 1990. Wilhelm Tell, Realität und Mythos. Aus dem Französischen von Josef Winiger. List Verlag, München – Leipzig. Bjerrum, Marie, 1959. Rasmus Rasks afhandlinger om det danske sprog. Dansk videnskabs forlag, København. Bjørnflaten, Jan Ivar, 2006. Chronologies of the Slavicization of Northern Russia Mirrored by Slavic Loanwords in Finnic and Baltic. J. Nuorluoto (ed.), The Slavicization of the Russian North, Mechanisms and Chronology: 50–77. Slavica Helsingiensia 27. Blomstedt, Yrjö, 1986. Viimeinen mestaus. Suomen historia 5: 158. Weilin + Göös, s. l. Blunt, Wilfried – Stearn, William T., 1971. The Compleat Naturalis. A Life of Linnaeus. Collins, London. Bohman, Nils, 1942. Blanche, August. Svenska män och kvinnor. Biografisk uppslagsbok 1: 356–358. Albert Bonniers förlag, Stockholm. Borsberg, Peter, 2006. The Euro-Asian Trade and Medicinal Usage of Radix Chinae in the Early Modern Period (ca. 1535–1800). Review of Culture 20: 103–115. Borm, Jan, 2014. La Recherche – Ranskalainen tutkimusretkikunta Pohjolassa. T. Kousa (toim.), Ranskan viimeisen kuninkaan retkikunta. La Recherche Lapissa: 15–63. John Nurmisen säätiö, Helsinki. Bran, Michael A., 1968. M. A. Castrénin Siperian matkojen alkuvaiheista. Virittäjä 72: 336–347. Bran, Michael, 1973. A. J. Sjögren. Studies of the North. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 152. Helsinki. Bran, Michael, 1999. The Academy of Sciences in St Petersburg as a centre for the study of nationalities in the North-East Baltic. M. Branch (ed.), National History and Identity. Approaches to the Writing of National History in the North-East Baltic Region. Nineteenth and Twentieth Centuries: 122–137. Studia Fennica/Ethnologica 6. Finnish Literature Society, Helsinki. Bran, Michael A., 2006. Herderin vaikutus Anders Johan Sjögreniin ja sen seuraukset. S. Ollitervo – K. Immonen (toim.), Herder, Suomi, Eurooppa: 312–355. SKS toim. 1060. Brofeldt, Pekka, 1916. Soopeli. Tietosanakirja VIII: 1617. Tietosanakirja-Osakeyhtiö, Helsinki. Brockhaus Enzyklopädie 1. 17. Auflage. F.A. Brockhaus, Wiesbaden 1966. Brockhaus Enzyklopädie 3. 17. Auflage. F.A. Brockhaus, Wiesbaden 1967. Brockhaus Enzyklopädie 6. 17. Auflage. F. A. Brockhaus, Wiesbaden 1968. Brockhaus Enzyklopädie 7. 17. Auflage. F.A. Brockhaus, Wiesbaden 1969. Brockhaus Enzyklopädie 19. 17. Auflage. F.A. Brockhaus, Wiesbaden 1974. Brockhaus Enzyklopädie 20. 17. Auflage. F.A. Brockhaus, Wiesbaden 1974. Broome, J.H., 1963. Rousseau. A study of his thought. Edward Arnold Publishers, London. Bruyn, Günter de, 2006. Jean Paul. Deutsche Biographische Enzyklopädie. Bd. 5: 325–326. 2. Ausgabe. K. G. Saur, München. Buer, Gudrun, 2009. The development of research practices during the eighteenth century and their impact on the study of the Non-Russian peoples of Siberia in the nineteenth century. M. Branch (ed.), Defining Self. Essays on emergent identities in Russia. Seventeenth to Nineteenth Centuries: 47–58. Studia Fennica. Ethnologica 10. Finnish Literature Society, Helsinki. Bulgakova, Tatiana, 2013. Nanai Shamanic Culture in Indigenous Discourse. Studies in Social and Cultural Anthropology. Kultursstiftung Sibirien, Fürstenberg, Havel. Bunzl, Matti, 1996. Franz Boas and the Humboldtian Tradition. From Volksgeist and Nationalcharakter to an Anthropological Concept. G.W. Stocking Jr. (ed.), Volksgeist as Method and Ethic. Essays on Boasian ethnography and the German anthropological tradition: 17–78. History of Anthropology Vol. 8. The University of Wisconsin Press. Burke Leaco, Eleanor, 1967. Introduction to Part I: Growth of intelligence through inventions and discoveries. Morgan, Lewis Henry, Ancient Society or Researches in the Lines of Human Progress from Savagery through Barbarism to Civilization: ii–lxx. Ed. E. Burke Leacock. Meridian Books, The World Publishing Company, Cleveland – New York. 1563 Itineraria 6osa 1845_49paivak.indd 1563 26.8.2019 9:56:27 �Itineraria Byström, Olof, 1942. Bellman, Carl Michael. Svenska män och kvinnor. Biografisk uppslagsbok 1: 201–203. Albert Bonniers förlag, Stockholm. Calamnius, J.W., 1868. Muinais-tiedustuksia pohjanperiltä. Suomi, 2. jakso 7. osa: 191–267. Cannelin, Knut, 1888. Tutkimus Kemin kielenmurteesta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Also in Suomi III:2. Carpelan, Christian, 2003. Inarilaisten arkeologiset vaiheet. Inari – Aanaar. Inarin historia jääkaudesta nykypäivään: 28–95. Inarin kunta. Carpelan, Christian, 2005. Dwellings. U.-M. Kulonen & al. (ed.), The Saami. A Cultural Encyclopaedia: 78–83. SKS toim. 925. Carpelan, Christian  – Linkola, Martti  – Heikkinen, Hannu, 2005. Reindeer husbandry. U.-M. Kulonen & al. (ed.), The Saami. A Cultural Encyclopaedia: 312–322. SKS toim. 925. Cartledge, Paul (ed.), 1998. The Cambridge Illustrated History of Ancient Greece. Cambridge University Press. Christensson, Jakob, 2005. Om Sven Nilsson som arkeolog. J. Goldhahn (red.), Från Worm till Welinder. Åtta essäer om arkeologins disciplinhistoriska praxis: 63–98. Gotarc Serie C. Arkeologiska Skrifter No 60. Clay, Catherine B., 1995. Russian Ethnographers in the Service of Empire, 1856–1862. Slavic Review Vol. 54 No. 1: 45–61. Cunningham, Lawrence, 2005. A Brief history of Saints. Blackwell Publ., Oxford. Dahlmann, Dittmar, 1999. Einleitung. Gmelin, J.G., Expedition ins unbekannte Sibirien: 7–84. Hrsg., eingeleitet und erläutert von Dittmar Dahlmann. Fremde Kulturen in alten Berichten 7. Jan Thorbecke Verlag, Sigmaringen. Dahlmann, Dittmar, 2009. Sibirien vom 16. Jahrhundert bis zur Gegenwart. Ferdinand Schöningh, Paderborn – München – Wien – Zürich. Damros, Leopold, 2005. Jean-Jacques Rousseau. Restless Genius. Houghton Mifflin, Boston. Deutsche biographische Enzyklopädie. Hrsg. Rudolf Vierhaus. Bd. 1. 2. Ausgabe. K.G. Saur, München 2005. Deutsche biographische Enzyklopädie. Hrsg. Rudolf Vierhaus. Bd. 3. 2. Ausgabe. K.G. Saur, München, 2006. Deutsche biographische Enzyklopädie. Hrsg. Rudolf Vierhaus. Bd. 9. 2. Ausgabe. K.G. Saur, München 2008. Donner, Joakim  – Janhunen, Juha (ed.), 2014. Kai Donner, Linguist, ethnographer, photographer. Travaux ethnographiques de la Société Finno-Ougrienne 21 – Exhibition publications of the National Museum of Finland 1. Helsinki. Donner, Jörn, 2006. Isän jalanjäljillä. Otava, Helsinki. Donner, Kai, 1916. Samojedit. Tietosanakirja VIII: 728–739. Tietosanakirja-Osakeyhtiö, Helsinki. Donner, Kai, 1933. Siperia. Elämä ja entisyys. Otava, Helsinki. Dowman, Keith, 1988. The Power-Places of Central Tibet. The Pilgrim’s Guide. Routledge & Paul Kegan, London. Dundes, Alan (ed.), 1988. Flood Myths. University of California Press, Berkeley, Los Angeles, London. Eberhardt, Gisela, 2012. Dig that! How methodology emerged in German barrow excavations. O.W. Jensen (ed.), Histories of archaeological practices. Reflections on methods, strategies and social organisation in past fieldwork. The National Historical Museum, Stockholm, Studies 20. Eesti elulood. Eesti entsüklopeedia 14. Eesti Entsüklopeediakirjastus, Tallinn 2000. Enbuske, Matti, 1997. Raivaajien rantamilla 1721– 1870. Jokivarsien kasvatit ja junantuomat. Rovaniemen historia vuoteen 1990: 10–83. Rovaniemen kaupunki, Rovaniemen maalaiskunta, Rovaniemen seurakunta. Enbuske, Matti, 2008. Vanhan Lapin valtamailla. Asutus ja maankäyttö historiallisen Kemin Lapin ja Enontekiön alueella 1500-luvulta 1900-luvun alkuun. Bibliotheca Historica 113. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Enbuske, Matti, 2013. Saamelaiset Lapin uudisasuttajina. E. Sarivaara & al. (toim.), Kuka on saamelainen ja mitä on saamelaisuus? Identiteetin juurilla: 34–54. Lapin yliopistokustannus, Rovaniemi. Encyclopædia Britannica Micropædia 2. Encyclopædia Britannica, Inc., Chicago, London & al. 2010. Encyclopӕdia Britannica Micropӕdia 8. Encyclopædia Britannica, Inc., Chicago, London & al. 2010. Encyclopædia Britannica Micropædia 10. Encyclopædia Britannica, Inc., Chicago, London & al. 2010. 1564 Itineraria 6osa 1845_49paivak.indd 1564 26.8.2019 9:56:28 �Sources and Literature Encyclopædia Britannica Micropædia 11. Encyclopædia Britannica, Inc., Chicago, London & al. 2010. Engman, Max, 2003. S:t Petersburg och Finland. Migration och influens. Andra upplagan. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 130. Finska Vetenskaps-Societeten, Helsingfors. Engman, Max, 2007. Till ryska Alaska och jorden runt med Reinhold Ferdinand Sahlberg. Sahlberg, R.F., En resa kring jorden 1839–1843. Anteckningar från Sydamerika, Alaska och Sibirien: 10–40. Utg. av Patricia Berg. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland 701. Helsingfors. Esin, Y.N., 2009. Stone stele bearing a “sun-headed” deity on the Tuim River, Khakassia. (In commemoration of the Finnish Antiquarian Society expedition to the Enisej headed by J.R. Aspelin 120 years previously.) Archaeology, Ethnology and Anthropolgy of Eurasia 37/3: 85–94. Esin, Yury  – Gorbatov, Leonid, 2011. Ulug Khurtuyakh Tas. Anhakovsky Museum “Khurtuyakh Tas”, Abakan. Fabian, Johannes, 2014. Time and the other. How anthropology makes its object. Columbia University Press, New York. Fagioli Vercellone, Guido Gregorio, 2001. Giorgi, Agostino Antonio. Dizionario biografico degli italiani 55: 300–304. Istituto della Enciclopedia italiana, Roma. Internet: http://www.treccani.it/enciclopedia/ agostino-antonio-giorgi_(Dizionario-Biografico)/. Fedorova, Elena, 2017. The M.A. Castrén Collections at the Peter the Great Museum of Anthropology and Ethnography (Kunstkamera) of the Russian Academy of Sciences (MAE). Castrén, M.A., Collectiones museorum: 12–95. I. Lehtinen (ed.). Manuscripta Castreniana, Realia II, Ethnographica 1. Travaux ethnographiques de la Société Finno-Ougrienne XXII. Finno-Ugrian Society, Helsinki. Fitzhugh, William W., 2009. The Mongolian deer stone-khirigsuur complex. Dating and organization of a Late Bronze Age menagerie. J. Bemmann & al. (eds.), Current archaeological research in Mongolia: 183–199. Rheinische Friedrich-Wilhelms-Universität, Bonn. Fjellström, Phebe, 1962. Lapskt silver. Studier över en föremålsgrupp och dess ställning inom lapskt kulturliv. I. Textdel. Skrifter utgivna genom Landsmålsoch folkminnesarkivet i Uppsala Ser. C:3. Almqvist & Wiksell, Stockholm – Göteborg – Uppsala. Fjellström, Phebe, 1990. Olaus Petri Niurenius. Svenskt biografiskt lexikon 27: 81. Stockholm. Forsgård, Nils Erik, 1998. I det femte inseglets tecken. En studie i den åldrande Zacharias Topelius livs- och historiefilosofi. Skrifter utg. av Svenska litteratursällskapet i Finland 616. Helsingfors. Forsman, Jaakko – Mikkola, J.J., 1912. Karamzin. 1. Nikolai Mihailovitš K. Tietosanakirja IV: 345–346. Tietosanakirja-Osakeyhtiö, Helsinki. Fought, Carmen, 2006. Language and Ethnicity. Cambridge University Press. Fritser, Bernhard, 2007. Naturforschung im Geiste Alexander von Humboldts. Alexander Keyserling und die Entwicklung der Erdwissenschaften in Russland. M. Schwidtal – J. Undusk (hrsg.), Baltisches Welterlebnis. Die kulturgeschichtliche Bedeutung von Alexander, Eduard und Hermann Graf Keyserling. Beiträge eines internationalen Symposions in Tartu vom 19. bis 21. September 2003: 71–84. Universitätsverlag Winter, Heidelberg. Futaky, István, 1999. Die ”Fürsten” von Obdoria. C. Hasselblatt & P. Jääsalmi-Krüger (Hrsg.), Europa et Sibiria. Beiträge zu Sprache und Kultur der kleinen finnougrischen, samojedischen und paläosibirischen Völker. Gedenkband für Wolfgang Veenker. Veröffentlichungen der Societas Uralo-Altaica 51: 123–127. Garrison, Daniel H., 2015. Translator’s introduction. Vesalius, The China Root Epistle. A New Translation and Critical Edition: xvii–xxvii. Cambridge University Press. Gennep, Arnold van, 1960. Rites of Passage. Transl. M.B. Vizedom – G.L. Caffee. Routledge & Paul Kegan, London. Gorceix, Septime, 1954. Bonneval, Claude-Alexandre de. Dictionnaire du biographie française VI: 1031–1032. Librairie Letouzey et Ané, Paris. Granö, J.G., 1905. Siperian suomalaiset siirtolat. Fennia XXII:4 (p. 1–86). Granö, Paavo, 1926. Siperian suomalaiset. Suomen suku I: 289–293. Otava, Helsinki. Grjasnow, Michail, 1970. Südsibirien. Übers. aus dem Russischen Hans Jürgen Jordan. Nagel Verlag, Stuttgart – München – Genf – Paris. Guttorm, Gunvor, 2005. Cradle. U.-M. Kulonen & al. (ed.), The Saami. A Cultural Encyclopaedia: 56–57. SKS toim. 925. 1565 Itineraria 6osa 1845_49paivak.indd 1565 26.8.2019 9:56:28 �Itineraria Haavio, Martti, 1948. Viimeiset runonlaulajat. Toinen, korjattu painos. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo – Helsinki. Haavio, Martti, 1952. M. A. Castrén ja suomalainen kansanrunous. Kotiseutu 1952: 35–40. Häkkinen, Jaakko, 2010. Jatkuvuusperustelut ja saamelaisen kielen leviäminen (osa 2). Muinaistutkija 2/2010: 51–64. Häkkinen, Kaisa, 1994. Agricolasta nykykieleen. Suomen kirjakielen historia. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo – Helsinki – Juva. Häkkinen, Kaisa, 2006. Suomen kielitieteen nousu 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa. S. Ollitervo & K. Immonen (ed.), Herder, Suomi, Eurooppa: 291–311. SKS toim. 1060. Hakulinen, Lauri, 1979. Suomen kielen rakenne ja kehitys. Neljäs, korjattu ja lisätty painos. Otava, Helsinki. Halén, Harry, 1989. Altain huiput siintelee. M. Löytönen (toim.), Matka-arkku. Suomalaisia tutkimusmatkailijoita: 148–197. SKS toim. 502. Halila, Aimo, 1964. Suuri pohjan sota. Otavan iso tietosanakirja VIII: 723–724. Otava, Helsinki. Halinen, Petri, 2005. Wild reindeer hunting. U.-M. Kulonen & al. (ed.), The Saami. A Cultural Encyclopaedia: 432–433. SKS toim. 925. Halinen, Petri, 2011. Arkeologia ja saamentutkimus. Saamentutkimus tänään: 130–176. Tietolipas 234. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Halinen, Petri, 2015. Kivikausi. Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle. Gaudeamus, Helsinki. Haltsonen, Sulo, 1968. Peter von Köppen suomalaisugrilaisten kansojen tutkijana. Fenno-ugrica. Juhlakirja Lauri Postin kuusikymmenvuotispäiväksi 17.3.1968: 28–38. Suomalais-Ugrilaisen Seuran toimituksia 145. Hanski, Jari, 2006. Juutalaisvastaisuus suomalaisissa aikakauslehdissä ja kirjallisuudessa 1918–1944. Kirja kerrallaan, Helsinki. Internet: https://helda.helsinki. fi/bitstream/handle/10138/21807/juutalai.pdf?sequence=2. Härkönen, Marja, 2011. Jättiläiset. 2. laitos. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Harrauer, Christine – Hunger, Herbert, 2006. Lexikon der griechischen und römischen Mythologie. 9. Auflage. Hollinek, Purkersdorf. Hartmann, Fritz, 2005. Johann Friedrich Blumenbach. Deutsche biographische Enzyklopädie 1: 730–731. 2. Ausgabe. K.G. Saur, München. Heissig, Walther, 1980. The Religions of Mongolia. Transl. Geoffrey Samuel. University of California Press, Berkeley – Los Angeles. Herlin, Ilkka, 2000. Kulttuurintutkimus. P. Tommila (toim.), Suomen tieteen historia 2. Humanistiset ja yhteiskuntatieteet: 140–175. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo – Helsinki – Juva. Hinton, Perry R., 2000. Stereotypes. Cognition and culture. Psychology Focus. Taylor & Francis Group, s.l. Hoffmann, Helmut, 1967. Symbolik der tibetischen Religionen und des Schamanismus. Anton Hiersemann, Stuttgart. Hohti, Paavo, 1978. Kreikan kieli. Otavan suuri ensyklopedia 4: 3228–3229. Otava, Helsinki. Holmberg, Maj-Lis, 1976. Om Finland och övriga finnländer i den isländska fornlitteraturen. Arkiv för nordisk filologi 91: 166–191. Hovdhaugen, Even – Karlsson, Fred – Henriksen, Carol – Sigurd, Bengt, 2000. The History of Linguistics in the Nordic Countries. Societas Scientiarum Fennica, Helsinki. Huuskonen, Marjut, 2011. Näkökulmia saamelaiseen folkloreen. Saamentutkimus tänään: 271–297. Tietolipas 234. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Itä-Karjala. Esitys Itä-Karjalan maasta ja kansasta, sen vapausliikkeen tähänastisista vaiheista, nykyisistä taloudellisista, sivistyksellisistä ja valtiollisista oloista sekä Karjalan kysymyksestä. Toimittanut Akateeminen Karjala-Seura. Helsinki 1934. Itkonen, Erkki, 1969. Zur Wertung der finnischugrischen Lautforschung. Ural-Altaische Jahrbücher 41: 76–111. Itkonen, T.I., 1948. Suomen lappalaiset vuoteen 1945 I– II. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo – Helsinki. Jääts, Indrek, 2009. The birth of Komi nationalism. Prelude, 1800–1850s. M. Branch (ed.), Defining Self. Essays on emergent identities in Russia. Seventeenth to Nineteenth Centuries: 534–558. Studia Fennica. Ethnologica 10. Finnish Literature Society, Helsinki. Janhunen, Juha, 1989. Siperia Suomen tieteessä. M. Löytönen (toim.), Matka-arkku. Suomalaisia tutkimusmatkailijoita: 138–147. SKS toim. 502. 1566 Itineraria 6osa 1845_49paivak.indd 1566 26.8.2019 9:56:28 �Sources and Literature Janhunen, Juha, 2009. Language and the search for identity. M. A. Castrén and the rise of the Uralic concept, 1800–1880. M. Branch (ed.), Defining Self. Essays on emergent identities in Russia. Seventeenth to Nineteenth Centuries: 482–496. Studia Fennica. Ethnologica 10. Finnish Literature Society, Helsinki. Järvinen, Antero, 1991. Linnut liitävi sanoja. Romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä. Otava, Helsinki. Jensen, Ola W., 2009. ”Fornforskningen är att vilja upplyfta nationalespriten.” Om forntidsuppfattning och minnesvård i 1800-talets nationalisering av Sverige. S. Edquist & al. (red.), Tankar om ursprung. Forntiden och medeltiden i nordisk historieanvändning: 159– 178. The Museum of National Antiquities, Stockholm, Studies 13. Johansson, Nore, 1997. Något om språk och dialekt samt säregna ord i finska dialekter. Oknytt 1–2/1997: 67–79. Internet: http://www.johannordlandersallskapet. se/oknytt/1997_3-4.pdf. Joki, Aulis J., 1953. Johdannoksi. Castrén, M.A., Tutkimusmatkoilla Pohjolassa. Transl. Aulis J. Joki. Kuuluisia muistelmia: 5–15. Tammi, Helsinki. Jokisalo, Jouko, 2006. Herder ja 1700-luvun lopun keskustelu rodusta, afrikkalaisista ja ihmisyydestä. S. Ollitervo – K. Immonen (toim.), Herder, Suomi, Eurooppa: 158–166. SKS toim. 1060. Joona, Juha, 2013. Suomen metsäsaamelaisten historiasta. E. Sarivaara & al. (toim.), Kuka on saamelainen ja mitä on saamelaisuus? Identiteetin juurilla: 9–32. Lapin yliopistokustannus, Rovaniemi. Julku, Kyösti, 1986. Kvenland  – Kainuunmaa. Studia historica septentrionalia 11. Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen, Oulu. Juntunen, Alpo 1983. Suomalaisten karkottaminen Siperiaan autonomian aikana ja karkotetut Siperiassa. Siirtolaisuustutkimuksia A 10. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Kaila, E.E., 1914. Nertšinskij zavod. Tietosanakirja VI: 1094. Tietosanakirja-Osakeyhtiö, Helsinki. Kaila, E.E., 1916. Siperia. Tietosanakirja VIII: 1387– 1403. Tietosanakirja-Osakeyhtiö, Helsinki. Kallinen, Maija, s.a. [2003]. Tieteellistä tutkimusta Lapissa. Lappi. Maa, kansat, kulttuurit: 228–242. SKS toim. 924. Kappeler, Andreas, 2009. Russia as a multi-ethnic empire. Classifying people by estate, religion and ethnicity, 1760–1855. M. Branch (ed.), Defining Self. Essays on emergent identities in Russia. Seventeenth to Nineteenth Centuries: 59–74. Studia Fennica. Ethnologica 10. Finnish Literature Society, Helsinki. Karjalainen, K.F., 1900a. Ostjakkeja oppimassa I–III. Journal de la Société Finno-Ougrienne XVII: 1–74. Karjalainen, K.F., 1900b. Ostjakkeja oppimassa IV. Journal de la Société Finno-Ougrienne XVIII: 1–29. Karkama, Pertti, 2001. Kansakunnan asialla. Elias Lönnrot ja ajan aatteet. SKS toim. 843. Karkama, Pertti, 2006. Herderin kieliteoria ja sen jälkiä Suomessa. S. Ollitervo  – K. Immonen (toim.), Herder, Suomi, Eurooppa: 356–393. SKS toim. 1060. Karlsson, Fred – Enkvist, Nils-Erik, 2000. Kielitieteet. P. Tommila (toim.), Suomen tieteen historia 2. Humanistiset ja yhteiskuntatieteet: 224–295. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo – Helsinki – Juva. Karttunen, Klaus, 1992. Itää etsimässä. Eurooppalaisen Aasian-tutkimuksen vaiheita. Yliopistopaino, Helsinki. Karttunen, Klaus, 2013. Finnish Students of Oriental Philology in St Petersburg. T. Hyytiäinen & al. (ed.), Ex oriente lumina. Historiae variae multiethnicae. Studia Orientalia 113: 39–46. Katajala, Kimmo, 2002. Suomalainen kapina. Talonpoikaislevottomuudet ja poliittisen kulttuurin muutos Ruotsin ajalla (n. 1150–1800). Historiallisia tutkimuksia 212. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Keilhauer, Anneliese – Keilhauer, Peter, 1985. Ladakh und Zanskar. Lamaistische Klosterkultur im Land zwischen Indien und Tibet. DuMont Buchverlag, Köln. Kemiläinen, Aira, 1993. Suomalaiset, outo Pohjolan kansa. Rotuteoriat ja kansallinen identiteetti. Historiallisia tutkimuksia 177. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki. Kent, Neil, 2014. The Sámi Peoples of the North. A Social and Cultural History. Hurst and Company, London. Kettunen, Lauri, 1940. Suomen murteet III. A. Murrekartasto. SKS toim. 188. Kissling, Hans-Joachim, 1953. Adelung, Friedrich Georg. Neue deutsche Biographie I: 62. Duncker & Humblot, Berlin. 1567 Itineraria 6osa 1845_49paivak.indd 1567 26.8.2019 9:56:28 �Itineraria Kivikoski, Ella, 1961. Suomen esihistoria. Suomen historia I. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo – Helsinki. Klemettinen, Pasi, 1996. Karjalan mellastavat pirut. Uskomustarinat kulttuurisina ongelmanratkaisumalleina. Hakamies, P. (toim.), Näkökulmia karjalaiseen perinteeseen. Suomi 182. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Klueting, Harm, 1999. Ostermann, Andrej Ivanovič (Heinrich Johann Friedrich) Graf von. Neue Deutsche Biographie 19: 619–620. Duncker & Humblot, Berlin. Knight, Nathaniel, 2009. Seeking the self in the other. Ethnographic Studies of non-Russians in the Russian Geographical Society, 1845–1860. M. Branch (ed.), Defining Self. Essays on emergent identities in Russia. Seventeenth to Nineteenth Centuries: 117–138. Studia Fennica. Ethnologica 10. Finnish Literature Society, Helsinki. Koivunen, Leila, 2015. Eksotisoidut esineet ja avartuva maailma. Euroopan ulkopuoliset kulttuurit näytteillä Suomessa 1870–1920-luvuilla. Historiallisia tutkimuksia 268. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Kolehmainen, Alfred, 1990. Perinteellistä suurriistan pyyntiä Länsi- ja Pohjois-Siperiassa (Suomalais-ugrilaisilla kansoilla). Omakustanne, Helsinki. Koponen, Eino, 2005. Noaidi. U.-M. Kulonen & al. (ed.), The Saami. A Cultural Encyclopaedia: 244–245. SKS toim. 925. Korhonen, Mikko, 1974. Die Konjugation im Lappischen. Morphologisch-historische Untersuchung. II. Die nominalen Formkategorien. Suomalais-Ugrilaisen Seuran toimituksia 155. Helsinki. Korhonen, Mikko, 1986. Finno-Ugrian Language Studies in Finland 1828–1918. The History of Learning and Science in Finland 1828–1918, Vol. 11. Societas Scientiarum Fennica, Helsinki. Korhonen, Mikko, 1989. Uralilaisten kielten ja kansojen tutkijoita. M. Löytönen (toim.), Matka-arkku. Suomalaisia tutkimusmatkailijoita: 216–271. SKS toim. 502. Korhonen, Olavi, 2005. Bark peeling. U.-M. Kulonen & al. (ed.), The Saami. A Cultural Encyclopaedia: 31–32. SKS toim. 925. Kortesalmi, J. Juhani, s.a. [2007]. Poronhoidon synty ja kehitys Suomessa. SKS toim. 1149. Koskela Vasaru, Mervi, 2014. Bjarmaland and Contacts in the Late-Prehistoric and Early-Medieval North. Fibula, Fabula, Fact. The Viking Age in Finland: 195–218. J. Ahola & al. (ed.), Studia fennica, Historica 18. Finnish Literature Society, Helsinki. Kotshkurkina, Svetlana, 2005. Ves ja vepsäläiset  – huomioita muinaiskansan vaiheista. L. Saressalo (toim.), Vepsä, Maa, kansa kulttuuri: 29–47. SKS toim. 1005 (Tampereen museoiden julkaisuja 81). Tampereen museot, Tampere  – Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Kovalev, Roman K., Denga. Encyclopedia of Russian History 1: 380. Thomson, Gale. Kulemzin, Vladislav M. & al., 2006. Khanty Mythology. A.-L. Siikala & al. (ed.), Encyclopaedia of Uralic Mythologies 2. Akadémia Kiadó – Finnish Literature Society, Budapest – Helsinki. Kulonen, Ulla-Maija, 2005. Akkala Saami language. U.-M. Kulonen & al. (ed.), The Saami. A Cultural Encyclopaedia: 10. SKS toim. 925. Kulonen, Ulla-Maija  – Seurujärvi-Kari, Irja  – Pulkkinen, Risto (eds.), 2005. The Saami. A Cultural Encyclopaedia: 10. SKS toim. 925. Kuujo, Erkki, 1971. Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838–1917. S. n. Kuujo, Erkki, 2004. Venäjä uuden ajan alussa. Venäjän historia: 81–106. Otava, Helsinki. Kuusi, Matti  – Anttonen, Pertti, 1985. Kalevala-lipas. SKS toim. 413. Kylli, Ritva, 2012. Saamelaisten kaksi kääntymystä. Uskonnon muuttuminen Utsjoen ja Enontekiön lapinmailla 1602–1905. Historiallisia tutkimuksia 259. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Laaksonen, Pekka, 2008. Elias Lönnrot runojen jäljillä. Kalevalan kulttuurihistoria: 272–295. SKS toim. 1179. Lahtinen, Mikko, 2006. Snellmanin Suomi. Vastapaino, Tampere. Lang, Valter, 2018. Läänemeresoome tulemised – Finnic be-comings. Muinasaja teadus 28. Tartu Ülikooli kirjastus. Lavento, Mika, 2015. Pronssi- ja varhaismetallikausi. Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle: 123–212. Gaudeamus, Helsinki. 1568 Itineraria 6osa 1845_49paivak.indd 1568 26.8.2019 9:56:28 �Sources and Literature Lebedynsky, Iaroslav, 2004. Scythes, sarmates et Lukin, Karina, 2011. Elämän ja entisyyden maisemat. slaves. L’influence des anciens nomades iranophones sur les slaves. L’Harmattan, Paris. Lehtinen, Ildikó, 2017. The M.A. Castrén Collection at the Museum of Cultures / the National Museum of Finland. Castrén, M.A., Collectiones museorum: 96– 148. I. Lehtinen (ed.). Manuscripta Castreniana, Realia II, Ethnographica 1. Travaux ethnographiques de la Société Finno-Ougrienne XXII. Finno-Ugrian Society, Helsinki. Lehtinen, Tapani, 2007. Kielen vuosituhannet. Suomen kielen kehitys kantauralista varhaissuomeen. Tietolipas 215. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Lehtisalo, Toivo, 1924. Entwurf einer Mythologie der Jurak-Samojeden. Mémoires de la Société FinnoOugrienne LIII. Société Finno-Ougrienne, Helsinki. Lehtisalo, Toivo, 1956. Juraksamojedisches Wörterbuch. Lexica Societatis Fenno-Ugricae XIII. Société Finno-Ougrienne, Helsinki. Lehtisalo, Toivo, 1959. Tundralta ja taigasta. Muistelmia puolen vuosisadan takaa. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo – Helsinki. Lehtonen, Juhani U.E., 1994. Ovelat ižmalaiset. Helsingin yliopiston kansatieteen laitoksen julkaisuja 6. 2. painos. Helsinki. Leinonen, Hannes, 1958. Turtola  – Pello. Pitäjänkirja. S. n. & l. Leinonen, Marja, 2009. Perceptions of identity among speakers of Finno-Ugric languages in Russia as recorded by Finnish scholars, 1816–1860. M. Branch (ed.), Defining Self. Essays on emergent identities in Russia. Seventeenth to Nineteenth Centuries: 465–481. Studia Fennica. Ethnologica 10. Finnish Literature Society, Helsinki. Leontˈev, Nikolaj V.  – Kapelˈko, Vladimir F., 2002. Steinstelen der Okunev-Kultur. Archäologie in Eurasien 13. Verlag Philipp von Zabern, Mainz. Leskien, 1878. Gabelentz, Hans Conon von der. Allgemeine Deutsche Biographie VIII:286–288. Duncker & Humblot, Leipzig. Louheranta, Olavi, 2006. Siperiaa sanoiksi – uralilaisuutta teoiksi. Kai Donner poliittisena organisaattorina sekä tiedemiehenä antropologian näkökulmasta. Research Series in Anthropology 9, University of Helsinki. Louheranta, Olavi, 2019. Kai Donner. Tutkimusmatkat ja tieteellinen elämäntyö. SKS toim. 1451. Kolgujev nenetsien arjessa, muistelussa ja kerronnassa. SKS toim. 1339. Lukin, Karina, 2012. Narrating the Last Shaman. Frog & al. (eds.), Mythic Discourses. Studies in Uralic Traditions: 355–379. Studia Fennica Folkloristica 20. Finnish Literature Society, Helsinki. Luukko, Armas, 1954. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin keskiaika sekä 1500-luku. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia III. Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntaliittojen yhteinen historiatoimikunta, Oulu. Maher, Derek F., 2005. Neunter bis 12. Dalai Lama. M. Brauen (Hrsg.), Die Dalai Lamas. Tibets Reinkarnationen des Bodhisattva Avalokiteśvara: 128–135. Arnodsche, Stuttgart. Mallat, Kaija, 2007a. Naiset rajalla. Kyöpeli, Nainen, Naara(s), Neitsyt, Morsian, Akka ja Ämmä Suomen paikannimissä. SKS toim. 1122. Mallat, Kaija, 2007b. Ämmänniemi. Suomalainen paikannimikirja: 530. Karttakeskus – Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki. Mallory, John P., 1997a. Andronovo Culture. Encyclopedia of Indo-European Culture: 20–21. Fitzroy Dearborn Publishers, London. Mallory, John P., 1997b. Karasuk Culture. Encyclopedia of Indo-European Culture: 325–326. Fitzroy Dearborn Publishers, London. Mandelstam Balzer, Marjorie, 1999. The Tenacity of Ethnicity. A Siberian saga in global perspective. Princeton University Press. Mantila, Harri 1992. Ei tääläkhän senthän jokhaishen sanhan hootakhan panna. Jälkitavujen vokaalienvälisen h:n variaatio peräpohjalaisissa murteissa. SKS toim. 572. Marouis, F., 1956. Brosset, Marie-Félicité Xavier. Dictionnaire de biographie française 7: 436–437. Librairie Letouzey et Ané, Paris. Mason, Peter, 1998. Infelicities. Representation of the Exotic. The Johns Hopkins University Press, Baltimore – London. Mielikäinen, Aila, 1994. Etelä-Savon murteiden äännehistoria. II. Vokaalit. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Mikkola, J.J., 1910. Demidov. Tietosanakirja II: 236– 237. Tietosanakirja-Osakeyhtiö, Helsinki. 1569 Itineraria 6osa 1845_49paivak.indd 1569 26.8.2019 9:56:28 �Itineraria Myllyntaus, Timo, 1980. Suomen talouspolitiikka ja valtiontalous 1809–1860. E. Jutikkala & al. (toim.), Suomen taloushistoria 1. Agraarinen Suomi: 333–366. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. Nahkiaisoja, Tarja, 2003. Uudisasuttajien aika 1750– 1876. Inari – Aanaar. Inarin historia jääkaudesta nykypäivään: 164–215. Inarin kunta. Nahkola, Kari 1987. Yleisgeminaatio. Äänteenmuutoksen synty ja vaiheet kielisysteemissä erityisesti Tampereen seudun hämäläismurteiden kannalta. SKS toim. 457. Nenonen, Kaisu-Maija – Teerijoki, Ilkka, 1998. Historian suursanakirja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo – Helsinki – Juva. Niemi, Jarkko, 1998. The Nenets Songs: A Structural Analysis of Text and Melody. Acta Universitatis Tamperensis 591. Tampere University Press, Tampere. Niemi, Jarkko 2003. The musical traditions of the northern peoples of Siberia. Lehtinen, I. (ed.) Siberia. Life on the Taiga and Tundra: 199–217. National Board of Antiquities, Helsinki. Niemi, Jarkko, 2016. Description of Poetic Form as a Tool for Stylistic Analysis of a Traditional Song Performance: A Case of a Western Nenets Narrative Song. RMN Newsletter 11: 17–32. Internet: http:// www.helsinki.fi/folkloristiikka/English/RMN/RMN_11_ Winter_2014-2015_Ecology_of_Metre.pdf. Nikkilä, Osmo, 1994. Loppuheitto ja vanha kirjasuomi. Suomen kielen i:n loppuheiton historiaa. Opera Fennistica & Linguistica 8. Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos, Tampere. Nikolainen, Aimo T., 1962. Herodes. Otavan iso tietosanakirja 3: 670. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki. Nilsson, Nils, 1955. Valerius, Johan David. Svenska män och kvinnor. Biografisk uppslagsbok 8: 162–163. Albert Bonniers förlag, Stockholm. Nirvi, R.E., 1947. Passiivimuotojen aktiivistumisesta. Suomi 104:4. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Nisbet, H.B., 1999. Herder: the nation in history. Branch, M. (ed.), National History and Identity. Approaches to the Writing of National History in the North-East Baltic Region. Nineteenth and Twentieth Centuries: 78–96. Studia fennica, Ethnologica 6. Finnish Literature Society. Nisbet, H.B., 2006. Herder: kansakunta historiassa. S. Ollitervo – K. Immonen (toim.), Herder, Suomi, Eurooppa: 90–113. SKS toim. 1060. Niskanen, Markku, 2005a. Reindeer, semi-domesticated. U.-M. Kulonen & al. (ed.), The Saami. A Cultural Encyclopaedia: 295–299. SKS toim. 925. Niskanen, Markku, 2005b. Reindeer, wild. U.-M. Kulonen & al. (ed.), The Saami. A Cultural Encyclopaedia: 299–304. SKS toim. 925. Nordman, C.A., 1923. Silfverringen från Ukonsaari i Enare. Finskt Museum XXIX (1922): 1–11. Nordman, C.A., 1968. Archaeology in Finland before 1920. The History of Learning and Science in Finland 1828–1918, Vol. 14a. Societas Scientiarum Fennica, Helsinki. Norman, Alexander, 2005. Der 14. Dalai Lama. Brauen, M. (Hrsg.), Die Dalai Lamas. Tibets Reinkarnationen des Bodhisattva Avalokiteśvara: 162–171. Arnodsche, Stuttgart. Nöth, Winfried, 1996. Ökosemiotik. S. Hauser (Hrsg.), Natur, Umwelt, Zeichen. Zeitschrift für Semiotik Bd. 18, Heft 1: 6–18. Oes, Erna, 2006. J. G. Herder ja mielikuvitus. S. Ollitervo – K. Immonen (toim.), Herder, Suomi, Eurooppa: 70–89. SKS toim. 1060. Öhrnberg, Kaj, 2010. Vägen till Arabien – ”det förlofvade landet”. Wallin, Georg August, Skrifter. Band I. Studieåren och resan till Alexandria. Utg. av Kaj Öhrnberg & al. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland 730.1: 15–81. SLS, Helsingfors – Bokförlaget Atlantis, Stockholm. Oittinen, Vesa, 2006. Herder, ekspressiivisyyden filosofi. S. Ollitervo – K. Immonen (toim.), Herder, Suomi, Eurooppa: 24–48. SKS toim. 1060. Ojala, Carl-Gösta, 2009. Sámi Prehistories. The Politics of Archaeology and Identity in Northernmost Europe. Occasional Papers in Archaeology 47. Institutionen för arkeologi och antik historia, Uppsala universitet. Onnela, Samuli, 1995. Sodankylä, Sompio ja Kemikylä osana Kemin Lappia vuoteen 1747. Suur-Sodankylän historia 1: 81–283. Suur-Sodankylän historiatoimikunta. Onnela, Samuli, 2006. Suur-Sodankylän historia 2. Suurpitäjä saamelaisten ja suomalaisten maana vuosina 1747–1916. Suur-Sodankylän historiatoimikunta. 1570 Itineraria 6osa 1845_49paivak.indd 1570 26.8.2019 9:56:28 �Sources and Literature Porsanger, Elena – Pulkkinen, Risto, 2005. Stállu. Otavan iso tietosanakirja 7. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki 1964. Pääkkönen, Matti, 1990. Passiivimuotoja monikon 3. persoonan funktiossa. Laatokan piiri. Juhlakirja Heikki Leskisen 60-vuotispäiväksi 10.10.1990: 131–149. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 60. Vapk-kustannus, Helsinki. Paikkala, Sirkka, 2007. Lappohja. S. Paikkala (toim.), Suomalainen paikannimikirja: 221. Karttakeskus – Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki. Palander, Marjatta 1987. Suomen itämurteiden erikoisgeminaatio. SKS toim. 455. Pekonen, Osmo, 2014. Orléansin herttuan matka Skandinaviassa vuonna 1795. T. Kousa (toim.), Ranskan viimeisen kuninkaan retkikunta. La Recherche Lapissa: 64–101. John Nurmisen säätiö, Helsinki. Pentikäinen, Juha, 1995. Saamelaiset  – pohjoisen kansan mytologia. SKS toim. 596. Pentikäinen, Juha, 1999. What is Old Belief? Who are the Starovery? An Introduction. Pentikäinen, J. (ed.), “Silent as Waters We Live.” Old Believers in Russia and Abroad. Cultural Encounter with the Finno-Ugrians: 11–27. Studia fennica/Folkloristica 6. Finnish Literature Society, Helsinki. Pentikäinen, Juha – Raudalainen, Taisto, 1999. Old Belief among the Uralic Peoples. Pentikäinen, J. (ed.), “Silent as Waters We Live.” Old Believers in Russia and Abroad. Cultural Encounter with the Finno-Ugrians: 40–54. Studia fennica/Folkloristica 6. Finnish Literature Society, Helsinki. Pesonen, Leo A., 1957. Kalliolinna. Kronikka ”Helsingin kaupungin vieressä sijaitsevassa Kaivopuistossa” kohoavan huvilan numero 16 vaiheista. Oy Suomen Ilmoituskeskus, Helsinki. Pietiläinen, Petteri, 1999. GIS-analyysi keskiaikaisen Etelä-Karjalan jatulintarhoista. Muinaistutkija 4/1999: 2–17. Pikkanen, Ilona, 2004. Ensimmäiset kaksitoista. Sulkunen, Irma, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1831– 1893: 34–40. SKS toim. 952. Pimenov, Vladimir  – Strogalštšikova, Zinaida, 1994. Vepsäläisten etnisen kehityksen ongelmista. K. Heikkinen – I. Mullonen, Irma (toim.), Vepsäläiset tutuiksi: 63–72. University of Joensuu, Publications of Karelian Institute 108. Joensuu. U.-M. Kulonen & al. (ed.), The Saami. A Cultural Encyclopaedia: 407–408. SKS toim. 925. Pulkkinen, Risto, 2005a. Dvergs ands Jotuns. U.-M. Kulonen & al. (ed.), The Saami. A Cultural Encyclopaedia: 83–84. SKS toim. 925. Pulkkinen, Risto, 2005b. Lapponia. U.-M. Kulonen & al. (ed.), The Saami. A Cultural Encyclopaedia: 191–192. SKS toim. 925. Pulkkinen, Risto, 2005c. Peaivvas. U.-M. Kulonen & al. (ed.), The Saami. A Cultural Encyclopaedia: 268. SKS toim. 925. Pulkkinen, Risto, 2005d. Sáiva. U.-M. Kulonen & al. (ed.), The Saami. A Cultural Encyclopaedia: 374–375. SKS toim. 925. Pulkkinen, Risto, 2005e. Sieidi. U.-M. Kulonen & al. (ed.), The Saami. A Cultural Encyclopaedia: 389–392. SKS toim. 925. Pulkkinen, Risto, 2005f. Spirits. U.-M. Kulonen & al. (ed.), The Saami. A Cultural Encyclopaedia: 406–407. SKS toim. 925. Pulkkinen, Risto, 2005g. Tornaeus, Johannes Jonae. U.-M. Kulonen & al. (ed.), The Saami. A Cultural Encyclopaedia: 416–417. SKS toim. 925. Pulkkinen, Risto, 2011. Saamelaisten etninen uskonto. Saamentutkimus tänään: 208–270. Tietolipas 234. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Pulkkinen, Risto, 2014. Suomalainen kansanusko. Samaaneista saunatonttuihin. Gaudeamus, Helsinki. Pulkkinen, Risto  – Porsanger, Elena, 2005. PreChristian gods. U.-M. Kulonen & al. (ed.), The Saami. A Cultural Encyclopaedia: 279–282. SKS toim. 925. Ramstedt, G.J., 1917. Turkkilais-tataarilaiset kansat. Tietosanakirja IX: 2036–2038. Tietosanakirja-Osakeyhtiö, Helsinki. Rapola, Martti, 1966. Suomen kielen äännehistorian luennot. SKS toim. 283. Rasila, Viljo, 1982. Väestönkehitys ja sosiaaliset ongelmat. Suomen taloushistoria 2: Teollistuva Suomi: 132–153. Tammi, Helsinki. Rauhala, K.W., 1916. Speranskij, Mihail Mihailovitš. Tietosanakirja VIII: 1723–1724. Tietosanakirja-Osakeyhtiö, Helsinki. 1571 Itineraria 6osa 1845_49paivak.indd 1571 26.8.2019 9:56:28 �Itineraria Relve, Hendrik, 2002. Puiden juurilla. Puut ja pensaat luonnossa ja kansanperinteessä. Atena Kustannus, Jyväskylä. Ridderstad, Marianna, 2013. Knossoksesta Ultima Thuleen  – jatulintarhat aurinkoriittien paikkoina. Muinaistutkija 2/2013: 11–24. Ruotsala, Helena, 2005. Kola Saami: history. U.-M. Kulonen & al. (ed.), The Saami. A Cultural Encyclopaedia: 161–164. SKS toim. 925. Rydving, Håkan, 2005. Drum. U.-M. Kulonen & al. (ed.), The Saami. A Cultural Encyclopaedia: 69–71. SKS toim. 925. Saarikivi, Janne, 2006. Substrata Uralica. Studies on Finno-Ugrian Substrate in Northern Russian Dialects. Tartu University Press. Šahnovič, Mark, 2009. ”Lapps” and ”Lapp” objects in northern and western Karelia. Recent perspectives on Sámi archaeology in Fennoscandia and North-West Russia. Proceedings of the First International Conference on Sámi archaeology, Rovaniemi, 19–22 October 2006. Iskos 17: 85–93. Suomen Muinaismuistoyhdistys, Helsinki. Salminen, Timo, 2003. Suomen tieteelliset voittomaat. Venäjä ja Siperia suomalaisessa arkeologiassa 1870–1935. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 110. Helsinki. Salminen, Timo, 2009. In between research, the ideology of ethnic affinity and foreign policy: The Finno-Ugrian Society and Russia from the 1880s to the 1940s. The Quasquicentennial of the Finno-Ugrian Society: 225–262. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 258. Salminen, Timo, 2016. M. A. Castrén and His Archaeological Research in Russia and Siberia. P. Uino – K. Nordqvist (eds.), New Sites, New Methods. Proceedings of the Finnish-Russian Archaeological Symposium, Helsinki, 19–21 November, 2014. Iskos 21: 285–291. Salminen, Timo, 2017a. M.A. Castrén’s archaeological and historical studies. An introduction. Castrén, M.A., Archaeologica et historica. Universitaria: 12–19. T. Salminen (ed.). Manuscripta Castreniana, Realia I. Finno-Ugrian Society, Helsinki. Salminen, Timo, 2017b. Oscar Montelius’s Om lifvet i Sverige under hednatiden and Johan Reinhold Aspelin’s Suomen asukkaat Pakanuuden aikana – concepts of Us and the Other and explanations of change. Fornvännen 2017/3: 154–165. Salminen, Timo, 2019. Petkulan miekkalöytö ja A. M. Tallgrenin tarkastusmatka Sodankylään 1907. Faravid 47: 33–49. Sammallahti, Pekka, 1998. The Saami Languages. An Introduction. Davvi Girji, Karasjok. Sandström, Raija, 1985. Finska och icke-finska tillnamn i Nedertorneås kyrkböcker på 1800-talet. Anthroponymica Suecana 11. Department of Finnish and Saami, Umeå University. Sarmela, Matti, 1994. Suomen perinneatlas. Suomen kansankulttuurin kartasto 2. Folklore. SKS toim. 587. Sarnowsky, Jürgen, 2015. Die Erkundung der Welt. Die großen Entdeckungsreisen von Marco Polo bis Humboldt. C.H. Beck, München. Safer, Daniel E., 2004. Chuvash. Encyclopedia of Russian History 1: 262. Thomson, Gale. Sönle, Andreas, 2004. Karamzin, Nikolai Mikhailovich. Encyclopedia of Russian History 2: 725. Thomson, Gale. Sröder, L. von, 1891. Schrenk, Alexander v. Allgemeine deutsche Biographie XXXII: 484–485. Duncker & Humblot, Leipzig. Setälä, E.N., 1890. Ein lappisches Wörterverzeichnis von Zacharias Plantinus. Journal de la Société FinnoOugrienne VIII: 85–105. Internet: https://saamilinguistics.files.wordpress.com/2016/05/setala1890a.pdf. Setälä, E.N., 1915. Mathias Alexander Castrénin satavuotispäivänä. Alkajaispuhe Suomalais-ugrilaisen Seuran vuosikokouksessa 2. p. joulukuuta 1913. Suomalais-ugrilaisen Seuran Aikakauskirja XXX,1. The same in French: Centenaire de la naissance de Mathias-Alexandre Castrén. Discours d’ouverture a la séance annuelle de la Société Finno-ougrienne le 2 décembre 1913. Journal de la Société Finno-ougrienne XXX,1 b. Sihvo, Hannes, 2003. Karjalan kuva. Karelianismin taustaa ja vaiheita autonomian aikana. 2. tarkistettu ja täydennetty painos. SKS toim. 940. Sihvo, Pirkko, 1991. Savakoita, äyrämöisiä, inkerikoita. P. Nevalainen  – H. Sihvo (eds.), Inkeri  – historia, kansa, kulttuuri: 179–196. SKS toim. 547. Siikala, Anna-Leena, 1987. The Rite Technique of the Siberian Shaman. FF Communications 220. Academia Scientiarum Fennica, Helsinki. 1572 Itineraria 6osa 1845_49paivak.indd 1572 26.8.2019 9:56:28 �Sources and Literature Siikala, Anna-Leena, 2008. Kalevala myyttisenä his- Staelberg, O.M. von, s.a. [1930]. Genealogisches toriana. Kalevalan kulttuurihistoria: 296–329. SKS toim. 1179. Siikala, Anna-Leena, 2013. Itämerensuomalaisten mytologia. SKS toim. 1388. Siikala, Anna-Leena  – Hoppál, Mihály, 1992. Studies on Shamanism. Ethnologica uralica. Finnish Anthropological Society – Akadémiai Kiadó, Helsinki – Budapest. Siintola, S., 1917. Tulitikut. Tietosanakirja IX: 1931– 1932. Tietosanakirja-Osakeyhtiö, Helsinki. Simola, E.J., 1914. Nankki. Tietosanakirja VI: 998. Tietosanakirja-Osakeyhtiö, Helsinki. Sirelius, U.T., 1906. Über die Sperrfischerei bei den finnisch-ugrischen Völkern. Eine vergleichende ethnographische Untersuchung. Travaux ethnographiques de la Société Finno-ougrienne III. Helsinki. Sirelius, U.T., 1906–1908. Über die primitiven wohnungen der finnischen und obugrischen völker. Finnisch-ugrische forschungen VI: 74–104, 121–154. Sirelius, U.T., 1907–1909. Über die primitiven wohnungen der finnischen und obugrischen völker. Finnisch-ugrische forschungen VII: 8–59. Sirelius, U.T., 1913. Malitsa. Tietosanakirja V: 1692. Tietosanakirja-Osakeyhtiö, Helsinki. Sirelius, U.T., 1914. Nartta. Tietosanakirja VI: 1032– 1033. Tietosanakirja-Osakeyhtiö, Helsinki. Sjöström, William, 1909. Barnaul. Tietosanakirja I: 865. Tietosanakirja-Osakeyhtiö, Helsinki. Snellman, J.V., 1870. M. A. Castréns lefnadsteckning. C.G. Borg (red.), Nordiska resor och forskningar af M.  A. Castrén. Sjette Bandet: IX–LXXVIII. Kejserliga Alexanders-Universitetet i Finland, Helsingfors. Soininen, Arvo M., 1980. Maatalous. E. Jutikkala & al. (toim.), Suomen taloushistoria 1: Agraarinen Suomi: 386–407. Tammi, Helsinki. Solbakk, John Trygve, 2006. The Sámi People  – A Handbook. Davvi Girji OS. Solitander, Axel, 1912. Kartuusipaperi. Tietosanakirja IV: 429. Tietosanakirja-Osakeyhtiö, Helsinki. Sommer, Łukasz, 2016. “Sanskrit has guided me to the Finnish language.” Herman Kellgren’s writings on Finnish or the dilemmas of the Fennoman Humboldtian. Historiographia Linguistica 43:1/2: 145–173. Handbuch der baltischen Ritterschaften. Teil: Estland, Band III. Herausgegeben von den Verbänden des livländischen, estländischen und kurländischen Stammadels. Verlag für Sippenforschung und Wappenkunde S. A. Starke, Görlitz (Schles.). Staelberg, O.M. von, s.a. [1931]. Genealogisches Handbuch der baltischen Ritterschaften. Teil: Estland, Band I. Herausgegeben von den Verbänden des livländischen, estländischen und kurländischen Stammadels. Verlag für Sippenforschung und Wappenkunde S. A. Starke, Görlitz (Schles.). Stipa, Günter Johannes, 1990. Finnisch-ugrische Sprachforschung von der Renaissance bis zum Neupositivismus. Red. Klaas Ph. Ruppel. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 206. Helsinki. Sulkunen, Irma, 2004. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1831–1893. SKS toim. 952. Suomen kartta. Maanmittaushallitus, Helsinki 1927. Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. 1–3. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki 1992, 1995, 2000. Sursillin suku – Genealogia Sursilliana. Täyd. ja toim. Eero Kojonen. Weilin + Göös, Helsinki. Suviranta, Sami, 2007. Pyhäjärvi. S. Paikkala (toim.), Suomalainen paikannimikirja: 357–358. Karttakeskus – Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki. Sverloff, Matti, 2003. Suenjelin saamelaisten perintö. Omakustanne Maa- ja metsätalousministeriön poroja luontaiselinkeinojen tutkimusvarojen tuella, s. l. Takatalo, Marja, 1976. Inarinjärvi. Maat ja kansat 1: 428–429. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki. Tallgren, A.M., 1913. M. A. Castrén. Kansanvalistusseuran elämäkertoja 18. Helsinki. Tallgren, A.M., 1915. Minusinskin arohaudat. Suomen Museo XXII (1915): 91–100. Tallgren, A.M., 1917. Catalogue de la collection de M. Znamenski. Antiquités de la Sibérie occidentale conservées au Musée National de Finlande. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja XXIX:4. Tallgren, A.M., 1918. Collection Zaoussaïlov au Musée National de Finlande a Helsingfors II. Monographie de la section de l’âge du fer et l’époque dite de Bolgary. Commission des collections Antell, Helsingfors. 1573 Itineraria 6osa 1845_49paivak.indd 1573 26.8.2019 9:56:28 �Itineraria Tallgren, A.M., 1921. Trouvailles tombales sibériennes en 1889. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja XXIX: 2 (p. 1–23). Tallgren, A.M., 1937. The South Siberian cemetery of Oglakty from the Han period. Eurasia Septentrionalis Antiqua XI: 69–90. Tallqvist, Knut, 1912. Klaproth, Julius von. Tietosanakirja IV: 1082. Tietosanakirja-Osakeyhtiö, Helsinki. Tammiksaar, Erki, 2007a. Einige Bemerkungen zu Alexander Graf Keyserlings naturwissenschaftlichen Expeditionen und seinem wissenschaftlihen Umfeld. M. Schwidtal – J. Undusk (hrsg.), Baltisches Welterlebnis. Die kulturgeschichtliche Bedeutung von Alexander, Eduard und Hermann Graf Keyserling. Beiträge eines internationalen Symposions in Tartu vom 19. bis 21. September 2003: 61–70. Universitätsverlag Winter, Heidelberg. Tammiksaar, Erki, 2007b. Loodus- ja täppisteadused Tartu Ülikoolis 1802–1918. Universitas Tartuensis 1632– 2007: 187–196. Tartu Ülikooli Kirjastus. Tammiksaar, Erki, 2009. The contribution of Karl Ernst von Baer to the study of ethnic minorities in the Russian Empire, 1819–1878. A case study. M. Branch (ed.), Defining Self. Essays on emergent identities in Russia. Seventeenth to Nineteenth Centuries. Studia Fennica. Ethnologica 10: 139–151. Finnish Literature Society, Helsinki. Teuky Sèngué, 2002. Petite encyclopedie des divinités et symboles du bouddhisme tibétain. Claire Lumière. Tening 1855: Teckning af M. A. Castréns lefnad och verksamhet. Suomi 1854 (XIV): 237–284. Teerijoki, Ilkka, 2007. Tornion historia 2. 1809–1918. Tornion kaupunki. Terrall, Mary, 2002. The man who flattened the earth. Maupertuis and the sciences in the enlightenment. University of Chicago Press. Terras, Victor, 1991. A History of Russian Literature. Yale University Press, New Haven – London. Tietosanakirja III. Tietosanakirja-Osakeyhtiö, Helsinki 1911. Tietosanakirja IV. Tietosanakirja-Osakeyhtiö, Helsinki 1912. Tiitta, Allan, 1994. Harmaakiven maa. Zacharias Topelius ja Suomen maantiede. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 147. Societas Scientiarum Fennica, Helsinki. Tiitta, Allan, 2009. Suomalaisten tutkimusmatkat autonomian aikana. M. Löytönen (toim.), Suomalaiset tutkimusmatkat: 29–79. SKS toim. 1187. Timonen, Senni, 2008. Elias Lönnrot ja runonlaulaja. Kalevalan kulttuurihistoria: 2–27. SKS toim. 1179. Toivanen, Pekka, 2000. Kuopion historia 2. Savon residenssistä valtuusmiesten aikaan. Kuopion kaupunki. Tommila, Päiviö, 1964. Tigerstedt. Otavan iso tietosanakirja 8: 1400–1401. Otava, Helsinki. Tommila, Päiviö, 1982. Helsinki kylpyläkaupunkina 1830–1850-luvuilla. 2. p. Helsinki-Seura, Helsinki. Tommila, Päiviö, 2000. Historia. P. Tommila (toim.), Suomen tieteen historia 2. Humanistiset ja yhteiskuntatieteet: 66–139. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo – Helsinki – Juva. Toratti, Virpi, 1998. Se oli niin noitasta aikaa – kansanuskosta ja magian käytöstä Tornion seudulla 1800-luvulla. Tornionlaakson vuosikirja 1998: 159–220. Trigger, Bruce G., 2006. A History of Archaeological Thought. 2nd edition. Cambridge University Press. Tucci, Giuseppe  – Heissig, Walther, 1970. Die Religionen Tibets und der Mongolei. Die Religionen der Menschheit, Hrsg. v. C.M. Schröder, Bd. 20. Verlag V. Kohlhammer, Stuttgart – Berlin – Köln – Mainz. Turner, Victor, 1977. Variations on a theme of liminality. S.F. Moore – B.G. Myerhoff (eds.), Secular Ritual: 36–52. Van Gorcum, Assen/Amsterdam. Tuulio, Tyyni, 1961. Cervantes Saavedra, Miguel de. Otavan iso tietosanakirja 2: 10–11. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki. Uino, Pirjo, 1997. Ancient Karelia. Archaeological Studies. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 104. Helsinki. Vähäkangas, Kirsi, 2009. Museoaatteen uranuurtaja oli Lönnrotin, Runebergin ja Snellmanin toveri. Raahen Seutu Oct. 21, 2009. Internet: http://raaheguides. org/sites/default/files/files/ehrstrom_rs2009kv.pdf. Vahtola, Anu, 2005. Settlement of Finnish Lapland 1555–1900. U.-M. Kulonen & al. (ed.), The Saami. A Cultural Encyclopaedia: 380–385. SKS toim. 925. Vahtola, Jouko, 1991. Jokilaakson kylät ja yhteiskunta. Tornionlaakson historia I. Jääkaudelta 1600-luvulle: 225–256. Tornionlaakson kuntien historiakirjatoimikunta. 1574 Itineraria 6osa 1845_49paivak.indd 1574 26.8.2019 9:56:28 �Sources and Literature Vahtola, Jouko, 1996. Kiinteän asutuksen synnystä kappeliseurakunnan perustamiseen. Kotatulilta savupirtin suojaan. Rovaniemen historia vuoteen 1721: 126– 207. Rovaniemen kaupunki Rovaniemen maalaiskunta, Rovaniemen seurakunta. Vahtola, Jouko, 2003. Saamelaiset  – Inarin kansa (1550–1660). Inari – Aanaar. Inarin historia jääkaudesta nykypäivään: 114–139. Inarin kunta. Väisänen, A.O., 1931. Die Leier der Ob-ugrischen Völker. Eurasia Septentrionalis Antiqua VI: 15–29. Vallikivi, Laur, 2003. Minority and Mission: Christianization of the European Nenets. Pro Ethnologia 15. Internet: http://www.erm.ee/pdf/pro15/laurp65.pdf Varpio, Yrjö, 2005. Suomi keskustana ja periferiana. Matkakirjallisuuden myyttiset ilmansuunnat. O. Löytty (toim.), Rajanylityksiä. Tutkimusreittejä toiseuden tuolle puolen: 27–45. Gaudeamus, Helsinki. The same in German: Mythische Orten der alten Reiseliteratur. Congressus nonus internationalis Fenno-ugristarum 7.– 13.8.2000 Tartu. Pars I. Tartu 2000: 141–152. Vartiovaara, Klaus, 1965. Utsjoki. Otavan iso tietosanakirja 9: 615–616. Otava, Helsinki Vasilyevskaja, N. – Vasilyevskaja, Ye., 1994. Saint Petersburg. A Guide to the Architecture. Bibliopolis, Saint Petersburg. Vermeulen, Han F., 2015. Before Boas. The Genesis of Ethnography and Ethnology in the German Enlightenment. University of Nebraska Press, Lincoln  – London. Virrankoski, Pentti, 1973. Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi 1600-luvulla. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia III. Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntaliittojen yhteinen historiatoimikunta. Акишин, М.О., 2009. Туруханский Свято-троицкий монастырь. ИЭС II: 321–322. Анисимов, К.В., 2009. Спасский Григорий Иванович. ИЭС III: 163. Арапов, Д.Ю., 2008. Казем-Бек, Мирза Мухаммед Али. БРЭ 12: 446. Атласъ Маркса: Болшой всемирный настольный атласъ Маркса. Ред. Э. Ю. Петри – Ю. М. Шокальскiй. А. Ф. Марксъ, С.-Петербургъ 1910. Virtamo, Keijo, 1962. Kittilä. Otavan iso tietosanakirja 4: 1095–1096. Otava, Helsinki. Vlasov, Andrei N., 1999. On the History of the Old Belief in the Komi Republic. J. Pentikäinen (ed.), “Silent as Waters We Live.” Old Believers in Russia and Abroad. Cultural Encounter with the Finno-Ugrians. Studia fennica/Folkloristica 6: 62–74. Finnish Literature Society, Helsinki. Vuorela, Toivo, 1975. Suomalainen kansankulttuuri. Werner Söderström Oyj, Porvoo – Helsinki – Juva. Wes, Marinus A., 1992. Classics in Russia. Between the two Bronze Horsemen. Brill’s Studies in Intellectual History 33. E. J. Brill, Leiden. Whittaker, Cynthia Hyla, 2004. Uvarov, Sergei Semenovich. Encyclopedia of Russian History 4: 1625– 1626. Thomson, Gale. Wimann, Yrjö, 1913. Lehrberg, Aron Christian. Tietosanakirja V: 739. Tietosanakirja-Osakeyhtiö, Helsinki. Wimann, Yrjö, 1917. Stockfleth, Niels Joachim Christian Vibe. Tietosanakirja IX: 61–62. Tietosanakirja-Osakeyhtiö, Helsinki. Wiklund, K.B., 1896. Om kvänerna och deras nationalitet. Arkiv för nordisk filologi XII, ny följd VIII: 103– 117. Winter, E.  – Figurovskij, N.A., 1962. Einleitung. Messerschmidt, D.G., 1962. Forschungsreise durch Sibirien 1720–1727. I. Tagebuchaufzeichnungen 1721–1722. Hrsg. E. Winter – N.A. Figurovskij. Quellen und Studien zur Geschichte Osteuropas, Band 8,1: 1–20. Akademie-Verlag, Berlin. Wizelius, Ingemar, 1942. Almquist, Carl Jonas Lovis (Love). Svenska män och kvinnor. Biografisk uppslagsbok 1: 63–65. Albert Bonniers förlag, Stockholm. Бакулин, В.В. – Ярков, А.П., 2009. Сургут. ИЭС III: 210. Бардакова, В.В. & al., 2009. Нерчинск. ИЭС II: 471–472. Бахлыков, Петр, 1996. Юганские ханты. История, быт, культура. Софт Дизайн, Тюмень. Белов, А.А. & al., 2005. Архангельск. БРЭ 2: 299– 301. 1575 Itineraria 6osa 1845_49paivak.indd 1575 26.8.2019 9:56:28 �Itineraria Белокобыльский, Ю.Г., 1986. Бронзовый и ран- Громов, Н.М., 1976. Сурки. Большая советская эн- ний железный век южной Сибири. История идей и исследований XVIII–первая треть XX в. Наука, Новосибирск. Богораз, В.Г., 1927. Кастрен – человек и ученый. Памяти М.А. Кастрена к 75-летию дня смерти: 3–35. Издательство Академии Наук СССР, Ленинград. Большая советская энциклопедия 24:1. Изд. Большая советская энциклопедия, Москва 1976. Брокгауз XV. 1897. Брокгауз XXII. 1897. Брокгауз XXIV. 1898. Брокгауз XXXI. 1900–1901. БРЭ 11. Москва 2008. БРЭ 12. Москва 2008. БРЭ 16. Москва 2010. БРЭ 29. Москва 2015. БРЭ 30. Москва 2015. Бучатская, Ю.В., 2013. Немцы. БРЭ 22: 371–375. Быконя, Г.Ф., 2009. Абаканский (Краснотуранский) острог. ИЭС I: 7. Вадецкая, Э.Б., 1986. Археологические памятники в степях среднего Енисея. Наука, Ленинград. Валеев, Ф.Т. – Томилов, Н.А., 1996. Татары Западной Сибири, история и культура. Культура народов России 2. Наука, Новосибирск. Гаврилов, А.М., 1970. Ангара. Большая советская энциклопедия 1: 1715–1716. Изд. Большая советская энциклопедия, Москва. Галданова, Г.Р. & al., 1983. Ламаизм в Бурятии. XVIII–начала XX века. Структура и социальная роль культовой системы. Наука, Сибирское отделение, Новосибирск. Ганин, А.В., 2008. Казачество. БРЭ 12: 441–442. Гемуев, И.Н. & al. (eds.), 2005. Народы Западной Сибири. Ханты. Манси. Селькупы. Ненцы. Энцы. Нганасаны. Кеты. Наука, Москва. Головкин, Б.Н., 2005. Бадан. Пермь. БРЭ 2: 640. Головнёв, А. В., 1995. Говорящие культуры: традиции самодицев и угров. УрО РАН, Екатеринбург. Горячко, М.Д. – Чагин, Т.Н., 2014. Пермь. БРЭ 25: 725–729. циклопедия 25: 259. Изд. Большая советская энциклопедия, Москва. Губернии Российской империи 1708–1917. Объединенная редакция МПД России, Москва 2003. Дамешек, Л.М., 2009. Ясак. ИЭС III: 626–627. Дибирдеев, В.И. & al., 2009. Чита. ИЭС III: 488– 489. Добжанская, О., 2008. Шаманская музыка самодийских народов Красноярского края. «АПЕКС», Норильск. Дулов, А.В. & al., 2008. Иркутск. БРЭ 11: 661–663. Едовин, А.Г., 2007. Емь. БРЭ 9: 671. Есин, Юрий, 2010. Петроглифы древней Сибири. Галарт, Москва. Есин, Ю.Н., 2011. Сулек. Сакральные горы древней Хакасии. Музей Орджоникидзевского района, Абакан. Жамуева, В.С., 2009. Цонгольский дацан. ИЭС III: 467. Жариков, К.А., 2013. Нерпы. БРЭ 22: 499. Жигунова, М.А. – Фурсова, Е.Ф., 2009. Сибиряки. ИЭС III: 101–102. Жуковская, Н.Л., 1987. Бурятская мифология. Мифы народов мира. Энциклопедия 1: 196–198. Советская энциклопедия, Москва. Зеньковский, Сергей, 1995. Русское старообрядчество. Духовные движения семнадцатого века. Церковь, Москва. Facsimile of the original edition, published as Forum Slavicum 2 by Wilhelm Fink Verlag, München 1969. Зиновьев, В.П., 2013. Нарымский край. БРЭ 22: 88–89. Зуев, А.С., 2009a. Долгоруков (Долгорукий) Алексей Григорьевич. ИЭС I: 497. Зуев, А.С., 2009b. Меншиков Александр Данилович. ИЭС II: 349–350. Зуляр, Ю.А. – Снытко, В.А. (отв. ред.), 2014. География Сибири в начале XXI века (гл. ред. В.М. Плюснин). Том. 1. Историческая география. Академическон издательство ГЕО, Новосибирск. Иванов, В.В.  – Топоров, В.Н., 1988. Медведь. Мифы народов мира. Энциклопедия 2: 128–130. Советская энциклопедия, Москва. 1576 Itineraria 6osa 1845_49paivak.indd 1576 26.8.2019 9:56:28 �Sources and Literature Иванов, С.В., 1963. Орнамент народов Сибири как исторический источник (по материалам XIX – начала XX вв.). Народы Севера и Дальнего востока. Изд. Академии наук СССР, Москва – Ленинград. Ильина, М., 1973. Москва. Памятники архитектуры XIV–XVII веков. Moscow. Monuments of architecture of the 14th–17th centuries. Искусство, Москва. Ильинская, В.А. – Тереножкин, А.И., 1983. Скифия VII–IV вв. до н.э. Наукова Думка, Киев. История Коми с древнейших времен до конца ХХ века. Том первый. Коми Книжное Издательство, Сыктывкар 2004. Карпеев, Э.П. & al., 2011. Ломоносов, Михаил Васильевич. БРЭ 18: 5–8. Книповичъ, Н., 1895. Кемь. Брокгауз XIV: 928– 930. Копорина, Н.А., 2005. Болгар. БРЭ 3: 687. Коровин, В.Л., 2014. Плетнёв, Петр Александрович. БРЭ 26: 410. Коротаев, В.Н.  – Кузьминых, С.В., 2007. Енисей. БРЭ 9: 673–675. Котляр, Н.Ф., 2014. Глеб Святославич. Древняя Русь в средневековом мире: 186. Ладомир, Москва. Краснов, Ю., 1932. Минусинская котловина. Сибирская советская энциклопедия: 457–462. Западно-Сибирское отделение ОГИЗ, Сибирское краевое издательство, Новосибирск. Кубарев, Г.В., 2005. Культура древних тюрок Алтая (по материалам погребальных памятников  – The Culture of the Ancient Turks of the Altai (on the basis of burials). Российская академия наук, Сибирское отделение, Институт археологии и этнографии, Новосибирск. Кызласов, И.Л., 2010. Кондуйский дворец. БРЭ 15: 35. Лар, Л.A., 1998. Шаманы и боги. Институт проблем освоения Севера СО РАН, Тюмень. Лар, Л.А., 2003. Культовые памятники Ямала. Хэбида я. ИПОС СО РАН. Тюмень. Лар, Л.А., 2004. Ямал хэбидия я – священные места на Ямале. Вестник археологии, антропологии и этнографии 4. Латкинъ, Н.В., 1894a. Енисей. Брокгауз XI: 634– 640. Латкинъ, Н.В., 1894b. Енисейская губернiя. Брокгауз XI: 640–649. Латкинъ, Н.В., 1901. Тиманская (Малоземельская) тундра. Брокгауз XXXIII: 179. Леонтьев, А.Е., 1996. Археология мери. К предыстории Северо-Восточной Руси. Археология эпохи великого переселения народов и раннего средневековья 4. Российская академия наук, Институт археологии, Москва. Леонтьев, Н.В. – Капелько, В.Ф. – Есин, Ю.Н., 2006. Изваяния и стелы Окуневской культуры. Хакасский научно-исследовательский институт языка, литературы и истории  – Минусинский региональный краеведческий музей им. Н.М. Мартьянова, Абакан. Лепехов, С.Ю., 2009a. Ганчжур. ИЭС I: 369. Лепехов, С.Ю., 2009b. Данчжур. ИЭС I: 460. Лепехов, С.Ю., 2009c. Дацаны. ИЭС I: 460–462. Лешков, В.Г. – Сапоговская, Л.В., 2009. Золотопромышленность. ИЭС I: 601–606. Лисовскiй, Н.М., 1894. Кадеръ-Таскылъ. Брокгауз XIII: 874. Лисовскй, Н.М., 1902. Усть-Цильма. Брокгауз XXXV: 57. Лукьянченко, Т.В., 1971. Материальная культура саамов (лопарей) Кольского полуострова в конце XIX–XX в. Наука, Москва. Лукьянченко, Т.В., 2003a. Матеииальная культура. Прибалтийско-финские народы России: 78– 100. Наука, Москва. Лукьянченко, Т.В., 2003b. Традиционные хозяйственные занятия. Прибалтийско-финские народы России: 66–77. Наука, Москва. Маккавеев, А.Н., 2006. Валдайская возвышенность. БРЭ 4: 527. Мамышева, Е.П., 2009. Степная дума. ИЭС III: 185–187. Мироненко, С.В., 2007. Декабристы. БРЭ 8: 438– 439. Морозов, И.В., 2009. Нерчинский завод. ИЭС II: 473. Музыкальный энциклопедический словарь. Советская энциклопедия, Москва 1990. 1577 Itineraria 6osa 1845_49paivak.indd 1577 26.8.2019 9:56:28 �Itineraria Мялль, Л.Э., 1988a. Майтрея. Мифы народов мира. Энциклопедия 2: 89. Советская энциклопедия, Москва. Мялль, Л.Э., 1988b. Шакьямуни. Мифы народов мира. Энциклопедия 2: 637–638. Советская энциклопедия, Москва. Назаренко, А.В., 2006. Всеслав Брячиславич. БРЭ 6: 62–63. Неклюдов, С.Ю., 1987a. Борте-чино. Мифы народов мира. Энциклопедия 1: 183–184. Советская энциклопедия, Москва. Неклюдов, С.Ю., 1987b. Бурхан. Мифы народов мира. Энциклопедия 1: 196. Советская энциклопедия, Москва. Никонов, С.А., 2009. Кола. БРЭ 14: 457–458. Паликова, Т.В., 2009. Улан-Удэ. ИЭС II: 355–356. Памяти М.А. Кастрена к 75-летию дня смерти. Издательство Академии Наук СССР, Ленинград. Пережогин, А.А., 2009. Нерчинский горный округ. Экономическая история России с древнейших времен до 1917. г. Энциклопедия. Том 2: 60–63. РОССПЕН, Москва. Перевалова, Е.В., 2004. Северные ханты: этническая история. Российская Академии Наук, Уральское отделение, Екатеринбург. Перцева, Т.А., 2009a. Декабристы в Сибири. ИЭС I: 466–470. Перцева, Т.А., 2009b. Завалишин Дмитрий Иринархович. ИЭС I: 566–567. Пряхин, А.Д., 2005. История отечественной археологии I. Русская дореволюционная археология. Воронежский государственный университет, Воронеж. Резун, Д.Я., 2009. Березово. ИЭС I: 195–196. Резун, Д.Я. – Раев, Д.В., 2009. Ирбит. ИЭС I: 645– 647. Резун, Д.Я.  – Хромых, А.С., 2009. Туруханск. ИЭС II: 321. Резун, Д.Я. – Цыкунов, Г.А., 2009. Иркутск. ИЭС I: 645–647. Решетников, Ю.С., 2005a. Белоглазка. БРЭ 3: 228. Решетников, Ю.С., 2005b. Белорыбица. БРЭ 3: 262. Решетников, Ю.С., 2007. Ерши. БРЭ 9: 701. Решетников, Ю.С., 2009. Караси. БРЭ 13: 83. Решетников, Ю.С., 2010a. Кунджа. БРЭ 16: 343. Решетников, Ю.С., 2010b. Линь. БРЭ 17: 528. Решетников, Ю.С., 2013a. Муксун. БРЭ 21: 423. Решетников, Ю.С., 2013b. Налим. БРЭ 21: 717–718. Решетников, Ю.С., 2014a. Омуль. БРЭ 24: 194. Решетников, Ю.С., 2014b. Осетры. БРЭ 24: 527– 528. Решетников, Ю.С., 2014c. Пескари. БРЭ 26: 39. Решетников, Ю.С., 2014d. Плотва. БРЭ 26: 443. Ригер, В.Г., 2009. Кеппен (Кёппен), Пётр Иванович. БРЭ 13: 580. Рихтеръ, Д.И., 1903. Царское Село. Брокгауз XXXVII: 814–818. Рябинин, Е.А., 2014. Меря. Древняя Русь в средневековом мире: 481–482. Ладомир, Москва. Рябинин, Е.А. – Кузнецова, В.Н., 2014. Мурома. Древняя Русь в средневековом мире: 529–530. Ладомир, Москва. Сагнаева, С.К.  – Фраенева, Е.М., 2008. Казаки. БРЭ 12: 385–387. Салахов, М.Х. – Бухараев, В.М., 2008. Казанский государственный университет. БРЭ 12: 397–398. Сапоговская, Л.В.  – Мухин, М.Ю., 2008. Золотодоывающая промышленность. Экономическая история России с древнейших времен до 1917. г. Энциклопедия. Том 1: 849–856. РОССПЕН, Москва. Святая Русь. Большая энциклопедия русского народа. Русское православие 1. Институт русской цивилизации, Москва 2009. Северная энциклопедия. Нвпопейские издания & Северные просторы, Москва 2004. Семенов, Ю.М. – Белов, А.В., 2015. География Сибири в начале XXI века (гл. ред. В.М. Плюснин). Том.  2. Природа. Академическон издательство ГЕО, Новосибирск. Сергеенков, А.П. – Жуковская, Н.Л., 2006. Войлок. БРЭ 5: 600–601. Солодкин, Я.Т., 2007. Ермак Тимофеевич. БРЭ 9: 691–692. Солодкин, Я.Т., 2010. Кучум. БРЭ 16: 485–486. 1578 Itineraria 6osa 1845_49paivak.indd 1578 26.8.2019 9:56:28 �Sources and Literature Соснина, Н Н., 2001. Масленица. Русский праздник. Праздники и обряды народного земледельческого календаря: 325–333. Искусство-СПБ. Санкт-Петербург. Старцев, А.В., 2009. Кяхтинский торг. ИЭС II: 256–257. Сухова, Н.Г., – Таммиксаар, Э., 2005. Александр Федорович Миддендорф 1815–1894. Наука, Москва. Терещенко, Н.М., 1965. Ненецко-русский словарь. Советская Энциклопедия, Москва. Тiандеръ, К.Ф., 1904. Матiасъ Кастренъ – основатель финнологiи. Журналъ Министерства Народнаго Просвещенiя CCCLIII. 1904, май: 1–67. Фасмер, Макс, 1973. Этимологический словарь русского языка IV. Перевод с немецкого и дополнения О.Н. Трубачева. Изд. Прогресс, Москва. Федута, А.И., 2006. Булгарин, Фаддей. БРЭ 4: 330– 331ю Функ, Д.А., 2009. Койбалы. БРЭ 14: 431. Харитонов, В.Д., 2009. Кисломолочные продукты. БРЭ 14: 58–59. Хитров, Д.А., 2009. «Книга большому чертежу». БРЭ 14: 333–334. Хомич, Л.В., 1966. Ненцы. Историко-этнографические очерки. Наука, Москва, Ленинград. Худяков, Ю.С., 1985. Железные наконечники стрел из Монголии. Древние культуры Монголии, 96–114. Изд. Наука, Сибирское отделение, Новосибирск. Цыбиктаров, А.Д., 1998. Культура плиточных могил Монголии и Забайкалья. Издательство Бурятского госуниверситета, Улан-удэ. Чагин, Г.Н., 2014. Пермская земля. БРЭ 25: 706– 707. Чемякин, Ю.П.  – Шатунов, Н.В., 2002. История изучения археологических памятников Барсовой горы. Барсова гора. 110 лет археологических исследований: 40–57. Департамент культуры и искусства Ханты-мансийского автономного округа, Сургут. Чертыков, В.К., 2009. Хакасы. ИЭС III: 430–431. Шагина, И.И., 2001. Николин день. Русский праздник. Праздники и обряды народного земледельческого календаря: 345–349. Искусство-СПБ. Санкт-Петербург. Шегренъ, А.И., 1853. Очеркъ жизни и трудовъ Кастрена. Вѣстникъ Императорскаго Русскаго Географичепскаго Общества VII, отд. V: 100–133. Шиловъ, Ал., 1905. Прейсъ, Петръ Ивановичъ. Русскiй бiографическiй словарь VIII: 752–757. Императорское Русское Историческое Общество, Санкт-Петербургъ. Шумков, А.А., 2007. Дондуков-Корсаковы. БРЭ 9: 263–264. Щипанов, Н.А., 2006. Бурундуки. БРЭ 4: 386–387. Щипанов, Н.А., 2009. Колонок. БРЭ 14: 529. Щипанов, Н.А., 2015. Соболь. БРЭ 30: 529. Яновскiй, А.Е., 1893. Городничiй. Брокгауз IX: 312. Яновскiй, А.Е., 1894. Жандармы. Брокгауз XI: 717– 719. Яновскiй, А.Е., 1895. Картофель. Брокгауз XIV: 628–630. Ясински, М.Э. – Овсянников, О.В., 1998. Взгляд на европейскую Арктику. Архангельский север: проблемы и источники I. РАН ИИМК & Норвежский университет естественных наук и технологии, Институт археологии, С.-Петербург. 1579 Itineraria 6osa 1845_49paivak.indd 1579 26.8.2019 9:56:28 �Itineraria Internet Aesopica: Aesop’s Fables in English, Latin & Greek, http://mythfolklore.net/aesopica/index.htm. Accessed 10 Oct. 2016. Bible: New International Version. Bible Study Tools, http://www.biblestudytools.com. Accessed 14 Sept. 2016. Chinese Buddhist Encyclopedia, http://www.chinabuddhismencyclopedia.com. Accessed 10 May 2019. Classical Texts Library: Theocritus, Idylls 19–25, http://www.theoi.com/Text/TheocritusIdylls4.html. Accessed 24 Feb. 2017. Darugha. Wikipedia, http://en.m.wikipedia.org/wiki/ Darugha. Accessed 3 March 2017. Darughai. Wikipedia, http://en.m.wikipedia.org/ wiki/Darughachi. Accessed 3 March 2017. Den gamla psalmboken. http://docplayer.se/10139542Den-gamla-psalmboken-ett-urval-ur-1695-1819-och1937-ars-psalmbocker-utgivna-av-svenska-akademiensvenska-klassiker.html. Accessed 26 April 2016. Diplomatarium fennicum (DF), http://df.narc.fi/. Accessed 20 March 2017. Eesti Keele Instituut: Place Names Database, http:// www.eki.ee/knab/knab.htm. Accessed 27 May 2016. Elias Lönnrotin kirjeet -verkkojulkaisu. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2017. http://lonnrot.finlit.fi/ omeka. Accessed 13 July 2017. Kansallismuseo, Kuukauden esine, Syyskuu 2005, http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/kokoelmat/kuukauden_esine_2005/kaulakoru. Accessed 20 July 2017. Endangered Languages of Indigenous Peoples of Siberia, http://lingsib.iea.ras.ru/en/. Accessed 24 Oct. 2016. Gamla psalmmelodier från Finland, Sibeliusakatemia, http://www2.siba.fi/cgi-bin/shubin/edi_s.cgi. Accessed 26 April 2016. Google Earth. Accessed 8 Nov. 2017. Google Maps, http://maps.google.com/. Accessed 8 Nov. 2017. Hanski, Jari, 2001. Becker, Renhold von. Kansallisbiografia, http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3128/. Accessed 28 April 2016. Inarin seurakunta. https://inarinseurakunta.fi/index. php/sivu/etusivu. Accessed 29 April 2016. Internet Encyclopedia of Philosophy, http://www. iep.utm.edu/. Accessed Sept. 5, 2016. Jantunen, Tuomo, 2017. Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana. Kiilopään Kiehisiä. Tarinoita ja muistoja Kiilopäältä. http://www.kiilopaa.fi/ blogi/kirjoitus/2017/04/suomun-ruoktu-toimi-jo-lonnrotinaikana-majapaikkana.html. Accessed 1 June 2017. Järviwiki. http://jarviwiki.fi/wiki/etusivu. Accessed 28 April 2016. Jättiläis- ja lappalaistarinoita. Kirjastovirma. http:// www.kirjastovirma.fi/asutusjasotatarinoita/2. Accessed 26 April 2016. Joseph Christian Hamel. Wikipedia, https://de.wikipedia.org/wiki/Joseph_Christian_Hamel. Accessed 17 Nov. 2017. Kansallisarkisto, digitaaliarkisto (digital archives) (KA): parish records of Enontekiö 1826–1834. http:// digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=86729.KA. Accessed 14 Aug. 2017. Kansallisarkisto, digitaaliarkisto (digital archives) (KA): parish records of Inari 1730–1791. http://digi.narc. fi/digi/dosearch.ka?sartun=90822.KA. Accessed 17 Feb. 2017. Kansallisarkisto, digitaaliarkisto (digital archives) (KA): parish records of Salla 1832–1862. http://digi.narc. fi/digi/dosearch.ka?sartun=306451.KA. Accessed 16 May 2016. Kansallisarkisto, digitaaliarkisto (digital archives) (KA): parish records of Sodankylä 1838–1866. http:// digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=99255.KA. Accessed 19 May 2016. Karkotetut suomalaiset Siperiassa autonomian aikana, https://www.genealogia.fi/emi/siperia/siperiaa. htm. Accessed 26 June 2019. Kartsök och ortnamn. Lantmäteriet. https://kso. etjanster.lantmateriet.se. Accessed 27 April 2016. Kauppi, Ulla-Riitta – Klinge, Matti, 2006. Suchtelen, Jan Peter van. Kansallisbiografia, http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3649/. Accessed 6 Oct. 2016. Kittilän seurakunta, http://www.kittilanseurakunta. fi. Accessed 11 May 2016. Louis Eugène Robert. Wikipedia, https://fr.wikipedia. org/wiki/Louis_Eug%C3%A8ne_Robert. Accessed 1 June 2016. Klinge, Matti, 2003. Cygnaeus, Fredrik. Kansallisbiografia, http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3175/. Accessed 19 August 2016. 1580 Itineraria 6osa 1845_49paivak.indd 1580 26.8.2019 9:56:28 �Sources and Literature Klinge, Matti, 2006. Schefferus, Johannes. Kansallisbiografia, http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/8972/. Accessed 27 June 2016. Kouvola, Karoliina, 2012. Taisteluraivoiset soturit – katsaus berserkkien tutkimushistoriaan. Uskonnontutkija-religionsforskaren 1–2/2012, http://uskonnontutkija.fi/2012/11/15/taisteluraivoiset-soturit-katsaus-berserkkien-tutkimushistoriaan/. Accessed 19 August 2016. Laasonen, Pentti, 2000. Lencqvist, Erik, Kansallisbiografia, http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2473/. Accessed 6 July 2016. Leikola, Anto, 2001. Nordmann, Alexander von. Kansallisbiografia. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3571/. Accessed 16 March 2016. Luontoportti, Suomi, http://www.luontoportti.com/ suomi/en. Accessed 24 Oct. 2016. Luther, Georg, 2001a. Akiander, Matthias. Kansallisbiografia, http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3107/. Accessed 8 Dec. 2016. Luther, Georg, 2001b. Rabbe, Frans Johan. Kansallisbiografia, http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3591/. Accessed 8 Dec. 2016. Luukkanen, Tarja-Liisa, 2000. Collan, Fabian. Kansallisbiografia, http://www.kansallisbiografia.fi/kb/ artikkeli/4448/. Accessed 8 Dec. 2016. Majamaa, Raija, 1997. Lönnrot. Elias. Kansallisbiografia, http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2836/. Accessed 1 Nov. 2016. Mapcarta Interactive map, https://mapcarta.com. Accessed 8 Nov. 2017. MML karttapaikka. Maanmittauslaitos, https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/. Accessed 29 Sept. 2017. Museovirasto: Kulttuuriympäristön palveluikkuna, https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/portti/read/asp/default.aspx. Accessed 7 April 2017. Museovirasto: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Inarinsaamelaisten vuotuismuuton talvi- ja kesäpaikat, http://www.rky.fi/ read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5216. Accessed 29 April 2016. National Library of Russia: Dutch Manuscript Material in the NLR, http://expositions.nlr.ru/eng/ex_ manus/netherlands/suhtelen.php. Accessed 1 March 2017. No Fear Shakespeare, http://nfs.sparknotes.com/. Accessed 1 Nov. 2016. Norgeskart, http://www.norgeskart.no. Accessed 23 June 2016. O Fader vår, barmhärtig, god. Wikipedia, https:// sv.wiki pedia.org/wiki/O_Fader_v%C3%A5r,_barmh%C3%A4rtig,_god. Accessed 26 April 2016. Pandita (Buddhism). Wikipedia, https.//en.m.wikipedia. org/wiki/Pandita_(Buddhism). Accessed 6 March 2017. Parka. Wikipedia, https://en.m.wikipedia.org/wiki/Parka. Accessed 24 Feb. 2017. Project Runeberg, http://runeberg.org/. Accessed 15 March 2017. Ruisniemi, Elina, 1969. Svansteins äldre historia. http://www.svanstein.be/byn/elina.html. June 2016. Accessed 17 Ruotsin valtakunnan vuoden 1734 laki, http:// agricola.utu.fi/julkaisut/julkaisusarja/kktk/lait/1734/. Accessed 3 Oct. 2016. Salminen, Tapani, 2002. Castrén, Matthias Alexander. Kansallisbiografia, http://www.kansallisbiografia.fi/ kb/artikkeli/3164/. Accessed 2 Nov. 2016. Savolainen, Raimo, 2001. Willebrand, Knut Felix von. Kansallisbiografia, http://www.kansallisbiografia. fi/kb/artikkeli/3689/. Accessed 8 Dec. 2016. Seppänen, Arto, 2003. Elämää Utsjoen kirkon ja pappilan vaiheilla näiden rakentamisen aikoina. Esitelmä Utsjoen kirkon 150-vuotisjuhlassa 6.7.2003. Utsjoen seurakunta, http://utsjoensrk.nettisivu.org/utsjoenseurakunnan-toimitilat/utsjoki-kirkko/utsjoen-kirkonhistoriaa/. Accessed 4 May 2016. Suomen kansan vanhat runot, http://www.skvr.fi. Accessed 27 May 2016. Suomen sammakkoeläimet ja matelijat, http:// www.sammakkolampi.fi. Accessed 6 May 2016. Talonen, Jouko, 2000/2012. Laestadius, Lars Levi. Kansallisbiografia, http://www.kansallisbiografia.fi/kb/ artikkeli/2490/. Accessed 4 May 2016. Tietoja Saijan historiasta, http://www.saija.net/historiikki2.html. Accessed 24 May 2016. Tornion kaupunginarkisto: Tornion aikajana, https://www.tornio.fi/index.php?p=Tornionaikajana. Accessed 14 March 2017. Unesco Red Book: Janhunen, Juha  – Salminen, Tapani, 1993–1999. Unesco Red Book on Endangered Languages, http://www.helsinki.fi/~tasalmin/endangered. html. Accessed 24 Oct. 2016. Unesco World Heritage Centre: Historic Ensemble of the Potala Palace, Lhasa, http://whc.unesco.org/en/ list/707. Accessed March 3, 2017. 1581 Itineraria 6osa 1845_49paivak.indd 1581 26.8.2019 9:56:28 �Itineraria Utrecht University Library: Collectie Ackersdijck, http://repertorium.library.uu.nl/node/2704. Accessed 20 March 2017. Vahtola, Jouko, 2003/2007. Fellman-suku. Kansallisbiografia, http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2645/. Accessed 5 May 2016. Vahtola, Jouko, 2004. Ganander, Christfrid. Kansallisbiografia, http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2649/. Accessed 10 May 2016. Vahtola, Jouko, 2007, Tornaeus, Johannes. Kansallisbiografia, http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/467/. Accessed 25 April 2016. Väisänen, Maija, 2000/2008. Geitlin, Gabriel. Kansallisbiografia, http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3196/. Accessed 20 Oct. 2016. Väisänen, Maija, 2006/2009. Renvall, Gustaf. Kansallisbiografia, http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3599/. Accessed 18 August 2016. Valokki-nettikasvio, http://kasvio.avoin.jyu.fi/index. php. Accessed 9 May 2016. WorldCat Identities, http://www.worldcat.org/identities/lccn-nr88-5725. Accessed 20 July 2017. Ylioppilasmatrikkeli –: Kotivuori, Yrjö, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Verkkojulkaisu 2005. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/. Accessed 15 March 2017. Александровский район, Официальный сайт, http://www.als.tomskinvest.ru/. Accessed 5 Sept. 2016. Амосова, С.Н., 2005. Представления, связанные с понедельником. Фольклор и постфольклор: структура, типология, семиотика. http://www.ruthenia. ru/folklore/amosova3.htm. Accessed 10 Oct. 2016. Аникиев, Большой и Малый. Кольский север, Энциклопедический лексикон, http://lexicon.dobrohot. org/index.php/АНИКИЕВ,_Большой_и_Малый. Accessed 23 March 2017. Балаган. Wikipedia, https://ru.wikipedia.org/wiki/ Балаган. Accessed 9 July 2016. Всероссийская перепись населения 2002 года, http://www.perepis2002.ru/index.html?id=87. Accessed 11 Oct. 2016. Государственный водный реестр, http://textual.ru/ gvr/index. Accessed 23 Sept. 2016. Пушкин, А.С., Собранные сочинения в 10 томах, т. 3: Братья разбойники, http://rvb.ru/pushkin/01text/ 02poems/01poems/0787.htm. Accessed 28 Aug. 2017. Русские путешественники и мореплаватели: Лепехин, Иван Иванович, http://rus-travelers.ru/ lepehin-ovan-ivanovich. Accessed 20 July 2017. Табель о рангах. Русская государственность, http://gosudarstvo.voskres.ru/army/range-table.htm. Accessed 12 August 2016. Тарантас. Wikipedia, https://ru.wikipedia.org/wiki/ Тарантас. Accessed 1 March 2017. Топографические карты, http://topmap.narod.ru/. Accessed 6 July 2016. Трехкарточный покер. Wikipedia, https://ru.wikipedia.org/wiki/Трёхкарточный_покер. Accessed 21 Feb. 2017. Фусс, Павел Николаевич. Wikipedia, https://ru.wikipedia.org/wiki/Фусс_Павел_Николаевич. Accessed 17 Дурак (Карточная игра). Wikipedia, https://ru.wikipedia.org/wiki/Дурак_(карточная_игра). Accessed 21 Nov. 2017. Feb. 2017. Хамбо-лама. Елисеева, Л. А., 2001–2016. Мифологические статьи по алфавиту, http://mifolog.ru/mythology/index. shtml. Accessed 29 Sept. 2016. История Ижмы, http://www.old.izhma.ru/history/. Accessed 21 Oct. 2016. История: какой была Привокзальная площадь Казани в конце  века, Аргументы и факты Казань 17, April 27, 2011, http://www.kazan.aif.ru/realty/ details/82214. Accessed 12 Oct. 2016. История судоходства на Байкале. Wikipedia, Wikipedia, https://ru.wikipedia.org/ wiki/Хамбо-лама. Accessed 2 Dec. 2016. Хлеб-соль. Wikipedia, https://ru.wikipedia.org/wiki/ Хлеб-соль. Accessed 9 March 2017. Цаган Сар. Wikipedia, https://ru.wikipedia.org/wiki/ Цаган_Сар. Accessed 2 Dec. 2016. Энциклопедия Забайкаля, http://ez.chita.ru/encycl/ concepts/index.php. Accessed 9 March 2017. Чудь белоглазая. Wikipedia, https://ru.wikipedia.org/ wiki/Чудь_белоглазая. Accessed 28 Feb. 2017. https://ru.wikipedia.org/wiki/История_судоходства_ на_Байкале. Accessed 1 March 2017. 1582 Itineraria 6osa 1845_49paivak.indd 1582 26.8.2019 9:56:28 � Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sources and Literature (Itineraria) Subject The topic of the resource <i>Itineraria</i>&nbsp;1. Manuscripta Castreniana, Personalia II,1. Pp. 1–691. <br /><i>Itineraria</i>&nbsp;2. Manuscripta Castreniana, Personalia II,2. Pp. 692–1647.<br />ISBN 978-952-7262-12-2 (1–2, print/hardcover), <br />ISBN 978-952-7262-13-9 (1, print/hardcover),&nbsp;<br />ISBN 978-952-7262-14-6 (2, print/hardcover), <br />ISBN 978-952-7262-15-3 (online).<br />80 € (1–2). Creator An entity primarily responsible for making the resource Timo Salminen Publisher An entity responsible for making the resource available Finno-Ugrian Society Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2019 Rights Information about rights held in and over the resource © Suomalais-Ugrilainen Seura – Société Finno-Ougrienne – Finno-Ugrian Society & the authors https://www.sgr.fi/manuscripta/files/original/86aa3123321c81c45bf06ae2f1f50404.pdf d99d6b122154fc957ae372070b02c2c5 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sources and Literature (Tscheremissica) Subject The topic of the resource <i>Tscheremissica</i>. Manuscripta Castreniana, Linguistica III. 135 p. ISBN 978-952-7262-31-3 (print/hardcover), ISBN 978-952-7262-32-0 (online/pdf). 50 €. Creator An entity primarily responsible for making the resource Sirkka Saarinen Publisher An entity responsible for making the resource available Finno-Ugrian Society Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2022 https://www.sgr.fi/manuscripta/files/original/4c66f5506813ee21a2a1931aad5568c9.pdf 440766200bcdacbcebc73f36161ac4bf PDF Text Text Archaeologica et historica Sources and Literature to Araeologica et historica Archival Sources National Library of Finland, Helsinki (KK) Coll. 539 M.A. Castrén’s collection 2.5 Utdrag ur Solovetska kloster-krönikan 26.22 [Untitled fragment] 29.13 [Om kurganer eller s. k. Tschud-kummel i den Minusinska kretsen] 29.15 Förslag till en undersökning af de i Finland befintlige grafkumlen National Museum of Finland, Helsinki (KM): catalogues of archaeological collections Newspapers Suometar 17/1848 (28.4.1848) Published Sources and Literature Used as an Original Source Abbreviation: NRF: Nordiska resor och forskningar af M. A. Castrén. Till trycket befordradt af Kejserliga Alexanders-Universitetet i Finland. Aspelin, J.R., 1875. Suomalais-ugrilaisen muinaistutkinnon alkeita. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 51. Helsinki. Aspelin, J.R., 1877. Vertailevasta muinaistutkinnosta. Suomen Muinaismuisto-Yhtiön Aikakauskirja II: 137– 154. Aspelin, J.R., 1877–1884. Muinaisjäännöksiä Suomen suvun asuma-alueilta  – Antiquités du nord finno-ougrien I–V. G. W. Edlund, Helsinki. Aspelin, J.R., 1885. Suomen asukkaat pakanuuden aikana. K. E. Holm, Helsinki. Aspelin, J.R., 1901. M. A. Castréns Aufzeichnungen über die Altertümer im Kreise Minusinsk. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja XXI:1 (p. 1–54). 126 Bähr, Johann Karl, 1850. Die Gräber der Liven. Ein Beitrag zur nordischen Alterthumskunde und Geschichte. Rudolf Kuntze, Dresden. Castrén, M.A., 1843. Utdrag ur Solovetska klosterkrönikan. Suomi 4/1843: 191–212. Castrén, M.A., 1844. Anteckningar om Savolotschesskaja Tschud. Suomi 1844: 1–22. Castrén, M.A., 1849. Hvar låg det Finska folkets vagga? Litterära soiréer i Helsingfors under hösten 1849. Andra soiréen: 1–21. Castrén, M.A., 1858a. Anmärkningar om Savolotschesskaja Tschud. NRF V: 40–61. Castrén, M.A., 1858b. Hvar låg det Finska folkets vagga? NRF V: 126–142. �Sources and Literature Castrén, M.A., 1858c. Utdrag ur Solovetska klosterkrönikan. NRF V: 18–39. Castrén, M.A., 1870a. Förslag till en undersökning af de i Finland befintlige grafkumlen. NRF VI: 145–147. Castrén, M.A., 1870b. Om kurganer eller s. k. Tschudkummel i den Minusinska kretsen. NRF VI: 129–137. Cross, Samuel Hazzard – Sherbowi-Weor, Olgerd P., 1953. The Russian Primary Chronicle. Laurentian Text. Translated and edited by Samuel Hazzard Cross and Olgerd P. Sherbowitz-Wetzor. The Mediaeval Academy of America, Cambridge, Mass. Gmelin, Johann Georg, 1752. Reise durch Sibirien von dem Jahr 1738 bis zu Ende 1740. Sammlung neuer und merkwürdiger Reisen zu Wasser und zu Lande. Sechster Theil. Abram Vandenhoecks seel. Wittwe, Göttingen. Itä-Karjala. Uusimpien karjalaisten, venäläisten ja suomalaisten lähteiden perusteella toimittanut Akateeminen Karjala-Seura. 1:1.000.000. 2. p. Helsinki 1934. Kalewala taikka Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinosista ajoista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 2. Helsinki 1835. Kanteletar taikka Suomen Kansan wanhoja Lauluja ja Wirsiä. Koonnut Elias Lönnrot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 3. Helsinki 1840. Kivikoski, Ella, 1961. Suomen esihistoria. Suomen historia I. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo – Helsinki. Klaproth, Julius, 1823. Asia polyglotta. A. Schubart, Paris. Lehrberg, A.C., 1816. Untersuchungen zur Erläuterung der älteren Geschichte Russlands. Hrsg. Ph. Krug. Kaiserliche Akademie der Wissenschaften, St. Petersburg. Müller, Ferdinand Heinrich, 1837. Der Ugrische Volksstamm, oder Untersuchungen über Ländergebiete am Ural und am Kaukasus in historischer, geographischer und ethnographisher Beziehung. 1. oder geographischer Theil. Erste Abtheilung. Duncker und Humblot, Berlin. Nilsson, Sven, 1838–1843. Skandinaviska Nordens urinvånare. Ett försök i komparativa ethnografien och ett bidrag till menniskoslägtets utvecklings-historia. Första delen. S. n., Lund. Pallas, Peter Simon, 1773. Reise durch verschiedene Provinzen des Russischen Reichs, Zweyter Theil. Vom Jahr 1770 und 1771. Kayserliche Akademie der Wissenschaften, St. Petersburg. Pallas, Peter Simon, 1776. Reise durch verschiedene Provinzen des Russischen Reichs, Dritter Theil. Vom Jahr 1772 und 1773. Kayserliche Akademie der Wissenschaften, St. Petersburg. Porthan, Henricus Gabriel, 1799. M. Pauli Juusten Episcopi quond. Aboënsis Chronicon episcoporum Finlandensium, annotationibus et apparatu monumentorum illustratum. Frenckell, Aboæ. Priard, James Cowles, 1844. Researches into the History of Asiatic Nations. Research into the Physical History of Mankind, 3rd ed., Vol. IV. Sherwood, Gilbert & Piper, London. Rein, Gabriel, 1831. Finlands forntid i Chronologisk öfversigt, åtföljd af de förnämsta händelser ur Rysslands och Sveriges Historia. Helsingfors. Ritter, Carl, 1832. Die Erdkunde im Verhältniß zur Natur und zur Geschichte des Menschen oder allgemeine vergleichende Geographie als sichere Grundlage des Studiums und Unterrichts in physicalischen und historischen Wissenschaften. Zweiter Theil. Zweites Buch. Asien. Band I. Der Norden und Nord-Osten von Hoch-Asien. Zweite [– –] Ausgabe. G. Reimer, Berlin. Slözer, August Ludwig von, 1771. Allgemeine nordische Geschichte. Aus den neuesten und besten nordischen Schriftstellern und nach eigenen Untersuchungen beschrieben, und als eine geographische und historische Einleitung zur richtigern Kenntniß aller skandinavischen, finnischen, slavischen, lettischen und sibirischen Völker, besonders in alten und mittleren Zeiten. Johann Justinus Gebauer, Halle. Slözer, August Ludwig von, 1802a. Handbuch der Geschichte des Kaisertums Rußland vom Anfange des Stats, bis zum Tode Katharina der II. Philipp Georg Schröder, Göttingen. Slözer, August Ludwig von, 1802b. Несторъ. Russische Annalen in ihrer Slawonischen GrundSprache. Zweiter Theil. Heinrich Dietrich, Göttingen. Slözer, August Ludwig von, 1807. Handbok i Ryska Historien ifrån Statens början intill närwarande tid. Öfvers. af J. F. Lundblad. Lund. Setälä, E.N., 1923. Suomen kieli. Suomi. Maa, kansa, valtakunta I: 156–166. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki. 127 �Archaeologica et historica Sjögren, A.J., 1832a. Ueber die älteren Wohnsitze der Jemen. Ein Beitrag zur Geschichte der Tschudischen Völker in Russland. Mémoires de l’Académie Impériale des sciences de Saint-Pétersbourg. Sixième Série, Tome I: 263–346. Sjögren, A.J., 1832b. Wann und wie wurden Sawolotschje und die Sawolokschen Tschuden russisch? Ein kritischer Versuch zur Aufklärung der Geschichte des Russischen Nordens. Mémoires de l’Académie Impériale des sciences de Saint-Pétersbourg. Sixième Série, Tome I: 491–526. Strahlenberg, Philip Johann von, 1730. Das Nordund Ostliche Theil von Europa und Asia in so weit solches Das ganze Russische Reich mit Siberien und der grossen Tataren in sich begreiffet, in einer HistorischGeographischen Beschreibung der alten und neuern Zeiten, und vielen andern unbekannten Nachrichten vorgestellet, Nebst einer noch niemals ans Licht gegebenen TABULA POLYGLOTTA von zwey und dreyssigerley Arten Tatarischer Völcker Sprachen und einem Kalmuckischen Vocabulario, Sonderlich aber Einer grossen richtigen Land-Charte von den benannten Ländern und andern verschiedenen Kupfferstichen, so die AsiatischScythische Antiqvität betreffen; bey Gelegenheit der Schwedischen Kriegs-Gefangenschafft in Russland, aus eigener sorgfältigen Erkundigung, auf denen verstatteten weiten Reisen zusammen gebracht und ausgefertigt von Philipp Johann von Strahlenberg. Stockholm, in Verlegung des Autoris. Tallgren, A.M., 1931. Suomen muinaisuus. Suomen historia I. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo – Helsinki. Временный уставъ Русскаго географическаго общества. Записки Русскаго географическаго общества. Книжка I и II, изданiе второе: 1–8. Санктпетербургъ 1849. Досиѳей 1833: Летописецъ Соловецкiй на четыре столѣтiя отъ основанiя Соловецкаго монастыря до настоящаго времени то естъ съ 1429 до 1833й годъ. Изданiе третiе, вновъ исправленное и поплненное изъ архивныхъ монастырскихъ дѣлъ и старинныхъ документовъ, трудами настоятеля сего монастыря, Архимандрита и Каваллера Досиѳея. Москва 1833. Досиѳей 1836/1853 I: Географическое, историческое и статистическое описанiе ставропигiальнаго первокласнаго Соловецкаго монастыря […] составленное трудами Соловецкаго Монастыря Архимандрита Досиѳея. I–III. Москва 1836/1853. Лаврентіївський літопис [Лаврентьевская летопись. Полное собрание русских летописей 1. Издательство Академии Наук СССР, Ленинград 1926.]. http://litopys.org.ua/lavrlet/lavr.htm. Read 31 March 2016. Спасо-Преображенский Соловецкий ставропигиальный мужской монастырь. http://solovkimonastyr.ru/. Read March 18, 2016. Миллер, Г.Ф., 1999. История Сибири I. Восточная литература, Москва. Спасскiй, Г.И., 1818. Древности Сибири. Отдѣленiе второе: О сибирскихъ древнихъ курганахъ. Сибирскiй вѣстникъ 1818, ч. 2: 147–177 (parallelly with page numbering of Spasskij’s text: 20–50). 128 �Sources and Literature Literature Ahola, Joonas – Lukin, Karina, 2016. Matthias Alexander Castrénin suomalaisen mytologian taustoja. Castrén, M.A., Luentoja suomalaisesta mytologiasta. Suom. ja toim. Joonas Ahola. Tietolipas 252. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Aikio, Ante 2015: The Finnic secondary e-stems and Proto-Uralic vocalism. Journal de la Société Finno-Ougrienne 95: 25–66. Alkarp, Magnus, 2009. Det Gamla Uppsala. Berättelser och metamorfiser kring en alldeles särskild plats. Occasional Papers in Archaeology 49. Institutionen för arkeologi och antik historia, Uppsala universitet. Anthony, David W., 2007. The Horse, the Wheel and Language. Princeton University Press. Bjørnflaten, Jan Ivar, 2006. Chronologies of the Slavicization of Northern Russia Mirrored by Slavic Loanwords in Finnic and Baltic. Nuorluoto, J. (ed.), The Slavicization of the Russian North, Mechanisms and Chronology: 50–77. Slavica Helsingiensia 27. Department of Slavonic and Baltic Languages, University of Helsinki. Bran, Michael, 1973. A. J. Sjögren, Studies of the North. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 152. Helsinki. Campbell, Gordon, 2003. The Oxford Dictionary of the Renaissance. Oxford University Press. Carpelan, Christian, 2002. Arkeologiset löydöt aikaportaina. Ennen, muinoin. Miten menneisyyttämme tutkitaan: 188–212. Tietolipas 180. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Davidson, H.R. Ellis, 1994. Scandinavian Mythology. Hamlyn, s. l. Deutsche biographische Enzyklopädie. 2. Ausg. Bd. 1. K. G. Saur, München 2005. Dundes, Alan (ed.), 1988. Flood Myths. University of California Press, Berkeley – Los Angeles – London. Edgren, Torsten, 1988. Europaeus ja muinaistiede. D. E. D. Europaeus. Suurmies vai kummajainen. Kalevalaseuran vuosikirja 67: 127–138. Eesti kohanimeraamat. Koost. Marja Kallasmaa  & al. Eesti Keele Sihtasutus, Tallinn 2016. Esin, Y.N., 2009. Stone stele bearing a “sun-headed” deity on the Tuim River, Khakassia. (In commemoration of the Finnish Antiquarian Society expedition to the Yenisei headed by J.R. Aspelin 120 years previously.) Archaeology, Ethnology and Anthropolgy of Eurasia 37/3: 85–94. Europaeus, D.E.D., 1847. Tutkistelemuksia suomalaisten esi-isistä ja niiden asumapaikoista. Suometar 3/1847. Fabian, Johannes, 2014. Time and the Other. How anthropology makes its object. Columbia University Press, New York. Fewster, Derek, 2006. Visions of Past Glory. Nationalism and the Construction of Early Finnish History. Studia fennica, Historica 11. Finnish Literature Society, Helsinki. Forsman, Jaakko – Mikkola, J. J., 1912. Karamzin. 1. Nikolai Mihailovitš K. Tietosanakirja IV: 345–346. Tietosanakirja-Osakeyhtiö, Helsinki. Fox, Edward, 2001. The Hungarian who walked to Heaven: Alexander Csoma de Koros, 1784–1842. Short, London. Gmelin, Johann Georg, 1999. Expedition ins unbekannte Sibirien. Hrsg., eingeleitet und erläutert von Dittmar Dahlmann. Fremde Kulturen in alten Berichten 7. Jan Thorbecke Verlag, Sigmaringen. Grjasnow, Michail, 1970. Südsibirien. Übers. aus dem Russischen Hans Jürgen Jordan. Nagel Verlag, Stuttgart – München – Genf – Paris. Grünthal, Riho, 1997. Livvistä liiviin. Itämerensuomalaiset etnonyymit. Castrenianiumin toimitteita 51. Suomalais-Ugrilainen Seura, Helsinki. Haggrén, Georg, 2015. Keskiajan arkeologia. Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle: 369–597. Gaudeamus, Helsinki. Häkkinen, Jaakko, 2010. Jatkuvuusperustelut ja saamelaisen kielen leviäminen (osa 2). Muinaistutkija 2/2010: 51–64. Häkkinen, Kaisa, 1996. Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa. Tietolipas 147. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Häkkinen, Kaisa, 2006. Suomen kielitieteen nousu 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa. Ollitervo, S. & Immonen, K. (eds.), Herder, Suomi, Eurooppa: 291–311. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia. 1060. Helsinki. Halila, Aimo, 1985. Suomi suurvalta-aikana. Suomen historia 3: 8–219. Weilin + Göös. 129 �Archaeologica et historica Halinen, Petri, 2015. Suomalaisten kielihistoria. Muinaisuutemme jäljet: 211–212. Gaudeamus, Helsinki. Heikkinen, Reijo, 2004. Kajaanin linna. Västinki vuosisatojen virrassa. Kainuun museo & Lönnrot-instituutti, Kajaani. Huovila, Marja, 1995. Käkisalmen läänin vaiheita esihistoriasta vuoteen 1811. S. n. & l. Itkonen, Erkki – Joki, Aulis J., 1983. Suomen kielen etymologinen sanakirja IV. Lexica Societatis FennoUgricae XII,4. Helsinki. Itkonen, Terho, 1982. Suvannosta tyveneen. Språkhistoria och Språkkontakt i Finland och Nordskandinavien. Studier tillägnade Tryggve Sköld den 2. november 1982. Kungliga Skytteanska Samfundets Handlingar 26: 157–165. Julku, Kyösti, 1987. Suomen itärajan synty. Studia historica septentrionalia 10. Societas historica Finlandiae septentrionalis, Rovaniemi. Juškova, M.A., 2006. North-Western Russia before its Settling by Slavs (8th Century BC – 8th Century AD). Nuorluoto, J. (ed.), The Slavicization of the Russian North, Mechanisms and Chronology: 140–153. Slavica Helsingiensia 27. Department of Slavonic and Baltic Languages, University of Helsinki. Jussila, Osmo, 1983. Venäjän keisarikunnan historiankirjoitus. Historiankirjoituksen historia: 126–141. Gaudeamus, Helsinki. Jutikkala, Eino, 1980. Suurten sotien ja uuden asutusekspansion kaudet. Suomen taloushistoria 1. Agraarinen Suomi: 147–239. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. Kaila, E.E., 1910. Fedor. Tietosanakirja II: 1013. Tietosanakirja-Osakeyhtiö, Helsinki. Kalima, Jalo, 1919. Die Ostseefinnischen Lehnwörter in der Russischen Sprache. Mémoires de la Société FinnoOugrienne XLIV. Helsinki. Kemiläinen, Aira, 1983. Valistuksen historiankirjoitus. Historiankirjoituksen historia: 49–60. Gaudeamus, Helsinki. Kemiläinen, Aira, 1993. Suomalaiset, outo Pohjolan kansa. Rotuteoriat ja kansallinen identiteetti. Historiallisia tutkimuksia 177. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki. Keyser, Christine & al., 2009. Ancient DNA provides new insights into the history of South Siberian Kurgan people. Human Genetics 126: 395–410. 130 Kilpeläinen, Jouko, 1985. Rotuteoriat läntisistä suomalais-ugrilaisista kansoista Keski-Euroopan antropologiassa 1800-luvulla ja suomalaisten reaktiot niihin. Mongoleja vai germaaneja? Rotuteorioiden suomalaiset. Historiallinen Arkisto 86: 163–193. Kirkinen, Heikki, 1970. Karjala idän ja lännen välissä. Historiallisia tutkimuksia 80. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki. Kirkinen, Heikki, 1994. Karjalan historia juurista Uudenkaupungin rauhaan. Kirkinen, Heikki & al., Karjalan kansan historia. WSOY, Porvoo – Helsinki – Juva. Klinge, Matti, 1989. Mikä mies Porthan oli? Tietolipas 116. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Klinge, Matti, 2012. A History both Finnish and European. History and the culture of historical writing in Finland during the Imperial period. The History of Learning and Science in Finland 1828–1918 Vol. 16. Societas Scientiarum Fennica, Helsinki. Koivulehto, Jorma 1997. Were the Finns clubmen. Pitkänen, R.L. – Mallat, K. (eds.), You name it. Perspectives on onomastic research: 151–169. Studia Fennica/ Linguistica 7. Finnish Literature Society, Helsinki. Korhonen, Mikko, 1986. Finno-Ugrian Lnguage Studies in Finland 1828–1918. The History of Learning and Science in Finland 1828–1918, Vol. 11. Societas Scientiarum Fennica, Helsinki. Korhonen, Mikko – Kulonen, Ulla-Maija, 1991. Samojedit. Laakso, J. (ed.), Uralilaiset kansat. Tietoa suomen sukukielistä ja niiden puhujista: 302–317. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo – Helsinki – Juva. Koskela Vasaru, Mervi, 2014. Bjarmaland and Contacts in the Late-Prehistoric and Early-Medieval North. Fibula, Fabula, Fact. The Viking Age in Finland: 195–218. Ed. by Joonas Ahola & al. Studia fennica, Historica 18. Finnish Literature Society, Helsinki. Kotshkurkina, Svetlana, 1994. Vepsäläisten arkeologiasta ja vanhasta historiasta. Heikkinen, K. – Mullonen, I. (toim.), Vepsäläiset tutuiksi. Kirjoituksia vepsäläisten kulttuurista: 41–50. Karjalan tutkimuslaitokosen julkaisuja 108. Joensuun yliopisto, Joensuu. Kulonen, Ulla-Maija, 2002. Kielitiede ja Suomen väestön juuret. Ennen, muinoin. Miten menneisyyttämme tutkitaan: 102–116. Tietolipas 180. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Lavento, Mika, 2015. Pronssi- ja varhaismetallikausi. Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle: 125–212. Gaudeamus, Helsinki. �Sources and Literature Lehikoinen, Laila, 1988. Europaeus kielimiehenä. D. E. D. Europaeus. Suurmies vai kummajainen. Kalevalaseuran vuosikirja 67: 108–116. Leo, metropoliitta, 1999. Petsamon ortodoksinen luostari ja seurakunta. Vahtola, J. – Onnela, S. (toim.), Turjanmeren maa. Petsamon historia 1920–1944: 433– 464. Petsamo-Seura r.y., Rovaniemi. Ligi, Priit, 1993. National romanticism in archaeology: The paradigm of Slavonic colonization in NorthWest Russia. Fennoscandia archaeologica X: 31–40. Lien, Veikko, 1983. Keskiajan historiankirjoitus läntisessä Euroopassa. Historiankirjoituksen historia: 24– 33. Gaudeamus, Helsinki. Luukko, Armas, 1954. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin keskiaika sekä 1500-luku. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia III. Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntaliittojen yhteinen historiatoimikunta, Oulu. Mallory, John P., 1997a. Afanaseva Culture. Encyclopedia of Indo-European Culture: 4–6. Fitzroy Dearborn Publishers, London. Mallory, John P., 1997b. Andronovo Culture. Encyclopedia of Indo-European Culture: 20–21. Fitzroy Dearborn Publishers, London. Mallory, John P., 1997c. Karasuk Culture. Encyclopedia of Indo-European Culture: 325–326. Fitzroy Dearborn Publishers, London. Morvan, Michel, 1996. Les origines linguistiques du basque. Presses universitaires de Bordeaux. Mugurēvičs, Ēvalds, 1974. Lībieši. Latvijas PSR arheoloģija: 191–204. Zinātne, Rīga. Nenonen, Kaisu-Maija – Teerijoki, Ilkka, 1998. Historian suursanakirja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo – Helsinki – Juva. (The) New Encyclopædia Britannica. Vol. 1. Encyclopædia Britannica, Chicago 2010. Nisbet, H.C., 1999. Herder: the nation in history. Branch, Michael (ed.), National History and Identity. Approaches to the Writing of National History in the North-East Baltic Region. Nineteenth and Twentieth Centuries: 78–96. Studia fennica, Ethnologica 6. Finnish Literature Society, Helsinki. Nordman, C.A., 1968. Archaeology in Finland before 1920. History of Learning and Science in Finland 1828– 1918 Vol. 14a. Societas Scientiarum Fennica, Helsinki. Norio, Reijo, 2002. Suomalaisten mutkalliset geenijuuret. Ennen, muinoin. Miten menneisyyttämme tutkitaan: 174–187. Tietolipas 180. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Raninen, Sami – Wessman Anna, 2015. Rautakausi. Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle: 215–365. Gaudeamus, Helsinki. Rizvi, Janet, 2012. Ladakh – Crossroads of High Asia. 3rd ed. Oxford University Press. Ross, Margaret Clunies, 2010. Cambridge Introduction to old Norse-Icelandic Saga. Cambridge Univesity Press. Rundt, Olav, 1989. Kamreraren Sigfrid Sigfridsson och hans släktkrets. Genos 60: 63–70. Internet: http:// www.genealogia.fi/genos-old/60/60_63.htm. Rytkönen, Seppo, 1983. Saksalainen historiankirjoitus 1800-luvun alkupuolella. Historiankirjoituksen historia: 64–69. Gaudeamus, Helsinki. Saarikivi, Janne, 2004. Über die Saamische substrat. Finnisch-Ugrische Forschungen 56: 162–234. Saarikivi, Janne, 2006. Substrata Uralica. Studies on Finno-Ugrian Substrate in Northern Russian Dialects. Tartu University Press. Saarikivi, Janne, 2007. Arkangelsk region. Onomastica Uralica 4: 87–150. Saarikivi, Janne 2009. Itämerensuomalais-slaavilaisten kontaktien tutkimuksen nykytilasta. Ylikoski, J. (ed.). The Quasquicentennial of the Finno-Ugrian Society: 109–160. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 258. Helsinki. Saarikivi, Janne (forthcoming): Finnic borrowings in Permian. Holopainen – Saarikivi (eds.), Peri orthotetoon ton etymoon. Uusiutuva uralilainen etymologia. 60 pp. Salminen, Timo, 2003a. National and International Influences in the Finnish Archaeological Research in Russia and Siberia. Fennoscandia Archaeologica XX: 101–114. Salminen, Timo, 2003b. Suomen tieteelliset voittomaat. Venäjän- ja Siperian-tutkimus suomalaisessa arkeologiassa 1870–1935. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 110. Helsinki. Salminen, Timo, 2006. Searching for the Finnish roots  – archaeological cultures and ethnic groups in works of Aspelin and Tallgren. Herva, V.-P. (ed.), People, material culture and environment in the north. Proceedings of the 22nd Nordic Archaeology Conference, University of Oulu, 18–23 August 2004. Studia humaniora ouluensia 1: 26–32. S. l. 131 �Archaeologica et historica Salminen, Timo, 2007. The Ural-Altaic Bronze Age as seen by J.  R. Aspelin and A.  M. Tallgren. Fennoscandia Archaeologica XXIV: 39–51. Salminen, Timo, 2009. In between research, the ideology of ethnic affinity and foreign policy. The FinnoUgrian Society and Russia from the 1880s to the 1940s. The quasquicentennial of the Finno-Ugrian Society: 225–262. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 258. Helsinki. Salo, Unto, 1984. Pronssikausi ja rautakauden alku. Suomen historia 1: 98–149. Weilin + Göös, s. l. Sauer, Bruno, 1953. Bähr, Johann Karl Ullrich. Neue deutsche Biographie 1: 519. Duncker  & Humblot, Berlin. Internet: http://www.deutsche-biographie.de/ pnd116033908.html. Sihvo, Hannes, 2003. Karjalan kuva. Karelianismin taustaa ja vaiheita autonomian aikana. 2. tarkistettu ja täydennetty painos. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 940. Helsinki. Siikala, Anna-Leena, 2013. Itämerensuomalaisten mytologia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1388. Helsinki. Soininen, Arvo M., 1980a. Kaskiviljely. Suomen taloushistoria 1. Agraarinen Suomi: 202–210. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. Soininen, Arvo M., 1980b. Maatalous. Suomen taloushistoria 1. Agraarinen Suomi: 386–407. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. Sommer, Łukasz, 2012. A Step Away from Herder: Turku Romantics and the Question of National Language. Slavonic and East European Review 90,1: 1–32. Sommer, Łukasz, 2016. ”Sanskrit has guided me to the Finnish language.” Herman Kellgren’s writings on Finnish or the dilemmas of the Fennoman Humboldtian. Historiographia Linguistica 43:1/2: 145–173. Stipa, Günter Johannes, 1990. Finnish-ugrische Sprachforschung von der Renaissance bis zum Neupositivismus. Red. Klaas Ph. Ruppel. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 206. Helsinki. Tallgren, A. M., 1914. Nilsson, Sven. Tietosanakirja VI: 1200. Tietosanakirja-Osakeyhtiö, Helsinki. Tallqvist, Knut, 1912. Klaproth, Julius von. Tietosanakirja IV: 1082. Tietosanakirja-Osakeyhtiö, Helsinki. Tiitta, Allan, 1994. Harmaakiven maa. Zacharias Topelius ja Suomen maantiede. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 147. Societas Scientiarum Fennica, Helsinki. Trigger, Bruce G., 2006. A History of Archaeological Thought. Second Edition. Cambridge University Press. Upton, Anthony F., 1999. History and national identity: some Finnish examples. National History and Identity. Approaches to the Writing of National History in the North-East Baltic Region. Nineteenth and Twentieth Centuries: 153–165. Studia fennica, Ethnologica 6. Finnish Literature Society, Helsinki. Vahtola, Jouko, 1991. Oulujokilaakson historia keskiajalta 1860-luvulle. Huurre, Matti – Vahtola, Jouko, Oulujokilaakson historia. Kivikaudelta vuoteen 1865: 71–543. Oulu. Vermeulen, Han F., 2015. Before Boas. The Genesis of Ethnography and Ethnology in the German Enlightenment. University of Nebraska Press, Lincoln  – London. Vuorela, Toivo, 1998 (1975). Suomalainen kansankulttuuri. Werner Söderström Oyj, Porvoo  – Helsinki  – Juva. Welinder, Stig, 2009. Sveriges historia 1. 13000 f. Kr.– 600 e.Kr. Norstedts, Stockholm. Werbart, Bozena, 2002. De osynliga identiteterna. Kulturell identitet och arkeologi. Institutionen för arkeologi och samiska studier, Umeå universitet. Wimann, Yrjö. Lehrberg, Aron Christian. Tietosanakirja V: 739. Tietosanakirja-Osakeyhtiö, Helsinki. Белокобыльский, Ю.Г., 1986. Бронзовый и ран- Большая советская энциклопедия 29: 1291–1294 (Шлиссельбургская крепость). Изд. Большая советская энциклопедия, Москва 1978. Булатов, Владимир, 1993. Русский Север. Книга первая. Заволочье. (IX– XVI вв.). Издательство Поморского государственного университета имени М.В. Ломоносова, Архангельск. ний железный век южной Сибири. История идей и исследований XVIII–первая треть XX в. Наука, Новосибирск. Большая российская энциклопедия 5: 671–672 (Волость). Изд. Большая российская энциклопедия, Москва 2006. 132 �Sources and Literature Вадецкая, Э.Б., 1999. Таштыкская эпоха в древней Назаров, В.Д., 2014. Окольничий. Большая рос- истории Сибири. Archaeologia Petropolitana VII. Петербургское востоковедение, Санкт-Петербург. Голубева, Л.А. – Кочкуркина, С.И., 1991. Белозерская весь (по материалам поселения Крутик IX–X вв.). Карельский научный центр АН СССР, Институту языка, литературы и истории, Петрозаводск. Есин, Ю.Н. 2010. Петрогифы древней Сибири. Галарт, Москва. Зенченко, М.Ю, 2006. Воевода. Большая российская энциклопедия 5: 515–516. Изд. Большая российская энциклопедия, Москва. Зимина, Т.А., 2001. Купальский костер. Русский праздник. Праздники и обряды народного земледельческого календаря. Искусство-СПБ, Санкт-Петербург. Кожеватова, О.А., 1997. Финноугорский лексический пласт. Кандидатская диссертация. Уральский государственный университет. Кожин, П.М., 2013. Древнейший портрет на Енисее. Научное обозрение Свяно-Алтая 1(5)/2013: 28– 34. Королев, К.С.  – Мурыгин, А.М.  – Савельева, Э.А., 1997. Ванвиздинская культура (VI–X вв. н. э.) Лисов, В. А. (ред.), Археология Республики Коми. Изд. ДиК, Москва. Леонтьев, Н.В. – Капелько, В.Ф. – Есин, Ю.Н., 2006. Изваяния и стелы Окуневской культуры. Хакасский научно-исследовательский институт языка, литературы и истории – Минусинский региональный краеведческий музей им. Н.М. Мартьянова, Абакан. Макаров, Н.А. – Федорина, А.Н., 2015. Феномен «больших поселении» северо-восточной Руси X– XI вв. Краткие сообщения Института археологии 238: 115–131 Матвеев, А.К., 2001. Субстратная топонимия Русского Севера. Екатеринбург Издательство УрГУ. Мызников, С.А., 2003. Атлас субстpатной и заимствованной лексики русских говоров Северо-Запада. Наука, Санкт-Петербург. Мызников, С.А., 2004. Лексика финно-угорского происхождения русских говоров Северо–Запада. Этимологический и лингвогеографический анализ. Наука, Санкт-Петербург. сийская энциклопедия 24: 32–33. Изд. Большая российская энциклопедия, Москва. Пушкарёва, Е.Т., 2000. Ненецкие песни-хынабцы. Сюжетика, семантика и поэтика. Восточная литература, РАН, Москва. Рабинович, М.Д., 1976. Стрельцы. Большая советская энциклопедия 24.1: 1685–1686. Изд. Большая советская энциклопедия, Москва. Ригер, В.Г., 2009. Кеппен (Кёппен), Пётр Иванович. Большая российская энциклопедия 13: 580. Изд. Большая российская энциклопедия, Москва. Рудаковъ, В.Е., 1901. Стольники. Энциклопедическiй словарь Ф. А. Брокгауза и И. А. Ефрона XXXI: 686–687. Дѣло, С.-Петербургъ. Рябинин, Е.А., 1997. Финно-угорские племена в составе древней Руси. К истории славяно-финских этнокультурных связей. Историко-археологические очерки. Издательство Санкт-Петенбургского университета. Саарикиви, Я., 2002. Саамская субстратная топонимия с точки зрения сравнительной финноугристики. Матвеев, А.К., Финноугорское наследие в русском языке: 94–113. Издательство УрГУ. Екатеринбург. Саарикиви, Я., 2003. Прибалтийско-финская антропонимия в субстратных топонимах Русского Севера. Перспективы изучения. Этимологические исследования 8: 136–148. Издательство УрГУ. Екатеринбург. Энциклопедическiй словарь Ф.А. Брокгауза и И.А. Ефрона XXXI: 594–595 [Степановъ, (Александр Петрович).]. Дѣло, С.-Петербургъ 1901. Степановъ, А.П., 1835. Енисейская губернiя I–II. S. n., Санктпетербургъ. Членова, Н.Л., 1972. Хронология памятников карасукской эпохи. Материалы и исследования по археологии СССР 182. Академия Наук СССР, Институт археологии, Москва. Ясински, М.Э. – Овсянников, О.В., 1998. Взгляд на европейскую Арктику. Архангельский север: проблемы и источники I. РАН ИИМК & Норвежский университет естественных наук и технологии, Институт археологии, С.-Петербург. 133 �Archaeologica et historica Internet Kansallisbiografia: Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Suomalaisen Kirjalllisuuden Seura, Helsinki 1997. Bible. Bible Study Tools. http://www.biblestudytools. Luukko, Armas, 2001. Behm, Isak. Kansallisbiografia. com. Read 26 April 2016. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2299/. Read 21 March 2016. MML karttapaikka. Maanmittauslaitos. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/. Read 27 Sept. 2017. Russian Geographical Society. http://www.rgo.ru/en. Read 6 April 2016. Catholic Encyclopedia. http://www.newadvent.org/ cathen/. Read 24 March 2016. Eesti Keele Instituut: Place Names Database. http://www.eki.ee/knab/knab.htm. Read 30 May 2016. Gabrielsen, Trond, 2007. Riksombudsmenn i NordNorge 850–1350. Institutt for arkeologi, konservering og historiske studier, Universitetet i Oslo. https:// Syrjö, Veli-Matti, 1997. De la Gardie, Jacob. Kansallisbiografia. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/527/. www.duo.uio.no/bitstream/handle/10852/23657/Gabrielsen_ Masterxtrykkeri.pdf?sequence=1. Read 22 March 2016. Read 21 March 2016. Grankvist, Rolf, 2009. Gerhard Schøning. Norsk bio- Syrjö, Veli-Matti, 1998. Boije, Göran. Kansallisbiografia. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/522/. grafisk leksikon. https://nbl.snl.no/Gerhard_Sch%C3%B8ning. Read 31 March 2016. Haggrén, Georg, 2002. Boije (1400–). Kansallisbiografia. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/6577/. Syrjö, Veli-Matti, 2001. Kurck, Axel. Kansallisbiografia. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/539/. Read 21 March 2016. Tarkiainen, Kari, 2000/2012. Porthan, Henrik Gab- Hanson, Hertha, 1998. Anders A Retzius. Svenskt biografiskt lexikon. https://sok.riksarkivet.se/SBL/artikel/6598. Read 11 April 2016. Jättiläis- ja lappalaistarinoita. Kirjastovirma. http://www. kirjastovirma.fi/asutusjasotatarinoita/2. Read 18 April 2016. Joaim Fryderyk von Mansfeld. Wikipedia. https:// pl.wikipedia.org/wiki/Joachim_Fryderyk_von_Mansfeld. Read 21 March 2016. Laakso, Johanna, Brave New Linguistics. Hungarian Spectrum. https://hungarianspectrum.wordpress.com/ category/finno-ugric-linguistics/. Read 13 April 2016. Read 21 March 2016. Read 21 March 2016. riel. Kansallisbiografia. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/ artikkeli/2599/. Read 7 April 2016. Teerijoki, Ilkka, 2001. Brahe, Per. Kansallisbiografia. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2547/. Read 7 April 2016. Unesco Red Book on Endangered Languages: Northeast Asia. http://www.helsinki.fi/~tasalmin/nasia_ report.html. Read 31 March 2016. Virrankoski, Pentti, 1998. Hare, Erik. Kansallisbiografia. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2326/. Read 21 March 2016. Lukin, Karina, 2015. Matka ja liike nenetsien epiikassa ja šamanistisessa runoudessa. Elore 22 (1): 1–31. http://www.elore.fi/arkisto/1_15/lukin.pdf. Кондаков, Н.Д., 1999. Подсечно-огневая. Традиционная культура народов европейского северо-востова России. Этнографическая элэктронная энциклопедия Коми. http://www.komi.com/Folk/komi/87. htm. Read 29 April 2016. Список населенных мест Карельской АССР (По материалам переписи 1926 года. Karjalan A.S.N.T:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väenlaskun ainehiston mukaan). Статистическое управление АКССР. K.A.S.N.T:n tilastohallinto. http://home.onego. ru/~vahti/p1926_RUS.pdf. Read 20 May 2016. 134 Стряпчий. Wikipedia. https://ru.wikipedia.org/wiki/ Стряпчий. Read 21 March 2016. Терещенко, А.В., 1999 (1848). Быт русского народа, ч. 5. Русская книга. http://www.booksite.ru/ fulltext/4by/tru/ssk/ogo/index.htm. Read 29 April 2016. Троекуров, Иван Фёдорович. Wikipedia. https:// ru.wikipedia.org/wiki/Троекуров,_Иван_Фёдорович. Read 21 March 2016. Щекатов, Афанасий Михайлович. Wikipedia. https://ru.wikipedia.org/wiki/Щекатов,_Афанасий_Михайлович. Read 23 March 2016. � Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sources and Literature to Archaeologica et historica Subject The topic of the resource <em>Archaeologica et historica</em>; <em>Universitaria</em>. Manuscripta Castreniana, Realia I. 187 p. ISBN 978-952-5667-92-9 (print/hardcover), ISBN 978-952-5667-93-6 (online/pdf). 50 €. Creator An entity primarily responsible for making the resource Timo Salminen Publisher An entity responsible for making the resource available Finno-Ugrian Society Rights Information about rights held in and over the resource Archaeologica et historica; Universitaria. Manuscripta Castreniana, Realia I. 187 p. ISBN 978-952-5667-92-9 (print/hardcover), ISBN 978-952-5667-93-6 (online/pdf). 50 €. https://www.sgr.fi/manuscripta/files/original/bc27aa91cc493ec8c078dd1cc81f2bb2.pdf 5332b44be4b8df545f8fdf6154463cbb PDF Text Text Universitaria Sources and Literature to Universitaria Archival sources Helsinki University Central Archives, Helsinki (HYKA) University Senate (Consistorium academicum) minutes 1851–1852 National Library of Finland, Helsinki (KK) Coll. 539 M.A. Castrén’s collection 2.7 Föreläsningar om Finsk Grammatik 26.16 Tre vota i Consistorium Academicum 26.18 Första föreläsningen om Finska språket 29.10 Tvenne föredrag vid år 1844 om hösten hållna föreläsningar öfwer Finska grammatiken Published sources Castrén, M.A., 1857. Ethnologiska foreläsningar öfver Altaiska folken. Nordiska resor och forskningar IV: 1–164. Ed. C.G. Borg. Kejserliga Alexanders-Universitetet i Finland, Helsingfors. Castrén, M.A., 1870. Tvenne föredrag vid år 1844 om hösten hållna föreläsningar öfwer Finska grammatiken. Nordiska resor och forskningar VI: 98–108. Till trycket befordradt af Kejserliga Alexanders-Universitetet i Finland, Helsingfors. Literature Andersson, E.S., 1954. Thorild, Thomas. Svenska män och kvinnor. Biografisk uppslagsbok 7: 521–523. Albert Bonniers förlag, Stockholm. Autio, Veli-Matti, 1981. Yliopiston virkanimitykset 1809–1852. Hallinto- ja oppihistoriallinen tutkimus Turun Akatemian ja Keisarillisen Aleksanterin-yliopiston opettajien nimityksistä Venäjän vallan alkupuolella 1809–1852. Historiallisia tutkimuksia 115. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki. Bran, Michael, 1973. A. J. Sjögren, Studies of the North. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 152. Helsinki. Bran, Michael, 2006. Herderin vaikutus Anders Johan Sjögreniin ja sen seuraukset. Ollitervo, S. – Immonen, K. (eds.), Herder, Suomi, Eurooppa: 312–355. 182 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1060. Helsinki. Davidson, H.R. Ellis, 1994. Scandinavian Mythology. Hamlyn, s.l. Erler, Michael, 1994. Epikur. Die Philosophie der Antike, Band 4. Die hellenistische Philosophie: 29–202. Hrsg. Hellmut Flashar. Schwabe & Co. AG, Basel. Goethe, Johann Wolfgang von. Goethes sämmtliche lyrische, epische und dramatische Werke und seine vorzüglichen Prosaschriften. Karl Prochaska, Teschen und Leipzig s.a. Grotenfelt, Kustavi, 1915. Rehbinder, Robert Henrik. Tietosanakirja VII: 1669–1670. Tietosanakirja-Osakeyhtiö, Helsinki. �Sources and Literature Häkkinen, Kaisa, 2006. Suomen kielitieteen nousu 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa. Ollitervo, S.  – Immonen, K. (eds.), Herder, Suomi, Eurooppa: 291–311. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1060. Helsinki. Halila, Aimo, 1949. Suomen kansakoululaitoksen historia 1. Kansanopetus ennen kansakoulua ja kansakoululaitoksen synty. Suomen tiedettä 3,1. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo – Helsinki. Hausen, Hans, 1968. The History of Geology and Mineralogy in Finland 1828–1918. The History of Learning and Science in Finland 1828–1918, Vol. 7a. Societas Scientiarum Fennica, Helsinki. Hedman, Claudius. Tietosanakirja III: 203. Tietosanakirja-Osakeyhtiö, Helsinki 1911. Iisalo, Taimo, 1979. The Science of Education in Finland 1828–1918. The History of Learning and Science in Finland 1828–1918, Vol. 18. Societas Scientiarum Fennica, Helsinki. Jaeske, Walter, 2010. Hegel-Handbuch. Leben  – Werk  – Schule. 2. Auflage. J. B. Metzler, Stuttgart  – Weimar. Klinge, Matti, 1978. Ylioppilaskunnan historia 1. 1828– 1852. Turun ajoista 1840-luvun aktivismiin. Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta. Klinge, Matti, 1989a. Murroksen vuosikymmen. Helsingin yliopisto 1640–1990. Keisarillinen Aleksanterin yliopisto 1808–1917: 140–215. Helsingin yliopisto. Klinge, Matti, 1989b. Professoreita ja dosentteja. Helsingin yliopisto 1640–1990. Keisarillinen Aleksanterin yliopisto 1808–1917: 418–482. Helsingin yliopisto. Klinge, Matti, 1989c. Yliopisto ja virkamieskoulu. Helsingin yliopisto 1640–1990. Keisarillinen Aleksanterin yliopisto 1808–1917: 333–417. Helsingin yliopisto. Korhonen, Mikko, 1986. Finno-Ugrian Language Studies in Finland 1828–1918. The History of Learning and Science in Finland 1828–1918, Vol. 11. Societas Scientiarum Fennica, Helsinki. Kotkavirta, Jussi, 2006. Herder ja Hegel. Ollitervo, S. – Immonen, K. (eds.), Herder, Suomi, Eurooppa: 167– 187. SKS toim. 1060. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Manninen, Juha, 1981. J. V. Snellman  – aatteet ja elämä. J. V. Snellman ja nykyaika. Kirjoituksia ja esitelmiä J. V. Snellmanin ajallemme jättämästä henkisestä perinnöstä: 15–26. Suomalaisuuden liitto, Helsinki. Nenonen, Kaisu-Maija – Teerijoki, Ilkka, 1998. Historian suursanakirja. WSOY, Porvoo – Helsinki – Juva. Nisbet, H.C., 1999. Herder: the nation in history. Branch, Michael (ed.), National History and Identity. Approaches to the Writing of National History in the North-East Baltic Region. Nineteenth and Twentieth Centuries: 78–96. Studia fennica, Ethnologica 6. Finnish Literature Society, Helsinki. Öhrnberg, Kaj, 2009. Wallin, Georg August. Biografiskt lexkikon för Finland 2. Ryska tiden: 944–946. Svenska Litteratursällskapet i Finland  – Atlantis, Helsingfors – Stockholm. Ojala, Carl-Gösta, 2009. Sámi Prehistories. The Politics of Archaeology and Identity in Northernmost Europe. Occasional Papers in Archaeology 47. Institutionen för arkeologi och antik historia, Uppsala universitet. Pinkard, Terry, 2010. G.W.F. Hegel. The History of Continental Philosophy 1: 211–235. Ed. Thomas Nenon. Acumen, Durham. Sikka, Sonia, 2010. Johann Gottfried Herder. The History of Continental Philosophy 1: 83–106. Ed. Thomas Nenon. Acumen, Durham. Snorres Edda. Översättning från isländskan och inledning av Karl G. Johansson och Mats Malm. Fabel Bokförlag, Stockholm MCMXCVII. Sommer, Łukasz, 2012. A Step Away from Herder: Turku Romantics and the Question of National Language. Slavonic and East European Review 90,1: 1–32. Tiitta, Allan, 1994. Harmaakiven maa. Zacharias Topelius ja Suomen maantiede. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 147. Societas Scientiarum Fennica, Helsinki. Varpio, Yrjö, 1990. The History of Literary Criticism in Finland 1828–1918. The History of Learning and Science in Finland 1828–1918, Vol. 15a. Societas Scientiarum Fennica, Helsinki. Музыкальный энциклопедический словарь. Советская энциклопедия, Москва 1990. 183 �Universitaria Internet Kansallisbiografia: Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Suomalaisen Kirjalllisuuden Seura, Helsinki 1997. Bible. Bible Study Tools. http://www.biblestudytools. com. Read 26 April 2016. Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesmatrikkeli 1640–1917. http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/ virkamiehet_2/index.htm. Read 15 March 2016. Heikkilä, Markku, 2001/2012. Schauman, Frans Ludvig. Kansallisbiografia. http://www.kansallisbiografia.fi/ kb/artikkeli/3620/. Read 16 March, 2016. Klinge, Matti, 1997/2015. Snellman, Johan Vilhelm. Kansallisbiografia. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/ artikkeli/3639/. Read 15 March 2016. Klinge, Matti, 2001. Grot, Jakov. Kansallisbiografia. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3199/. Read 16 March 2016. Klinge, Matti, 2005. Lagus, Anders Johan. Kansallisbiografia. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3518/. Read 15 March 2016. Klinge, Matti, 2007. Törnegren, Carl Wilhelm. Kansallisbiografia. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3670/. Read 16 March 2016. Klinge, Matti, 2007/2012. Tengström, Jacob. Kansallisbiografia. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3658/. Read 15 March 2016. Landgrén, Lars-Folke, 2002/2009. Berndtson, Fredrik. Kansallisbiografia. http://www.kansallisbiografia.fi/ kb/artikkeli/3137/. Read 15 March 2016. Lehto, Olli, 2000/2015. Lindelöf, Lorenz. Kansallisbiografia. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3536/. Read 15 March 2016. Leikola, Anto, 2001a. Bonsdorff, Evert Julius. Kansallisbiografia. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3147/. Read 15 March 2016. Leikola, Anto, 2001b. Nordmann, Alexander von. Kansallisbiografia. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/ artikkeli/3571/. Read 16 March 2016. Leikola, Anto, 2001c. Törnroth, Lars Henrik. Kansallisbiografia. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3673/. Read 16 March 2016. 184 Luukkanen, Tarja-Liisa, 1999. Tengström, Johan Jakob. Kansallisbiografia. http://www.kansallisbiografia. fi/kb/artikkeli/3659/. Read 15 March 2016. Majamaa, Raija, 1997. Lönnrot, Elias. Kansallisbiografia. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2836/. Read 17 June 2016. Öhrnberg, Kaj, 1998. Wallin, Georg August. Kansallisbiografia. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3679/. Read 15 March 2016. Rausmaa, Pirkko-Liisa, 2001/2006. Reinholm, Henrik August. Kansallisbiografia. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3598/. Read 15 March 2016. Riikonen, H.K., 2000. Gyldén, Nils Abraham. Kansallisbiografia. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3206/. Read 15 March 2016. Saastamoinen, Lotta, 2006. Palmén, Johan Philip. Kansallisbiografia. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/ artikkeli/3580/. Read 16 March 2016. Salminen, Tapani, 2002. Castrén, Matthias Alexander. Kansallisbiografia. http://www.kansallisbiografia.fi/ kb/artikkeli/3164/. Read 14 March 2016. Savolainen, Raimo, 2006. Nordenstam, Johan Mauritz. Kansallisbiografia. http://www.kansallisbiografia.fi/ kb/artikkeli/3570/. Read 15 March 2016. Savolainen, Raimo – Pyykkö, Pekka, 2001. Arppe, Adolf Edvard. Kansallisbiografia. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3121/. Read 15 March 2016. Tyynilä, Markku, 1997. Rehbinder, Robert Henrik. Kansallisbiografia. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/ artikkeli/3261/. Read 15 March 2016. Väisänen, Maija, 1998. Lagus, Wilhelm. Kansallisbiografia. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3519/. Read 15 March 2016. Väisänen, Maija, 2000. Brunér, Edvard af. Kansallisbiografia. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3156/. Read 16 March 2016. Väisänen, Maija, 2000/2008. Geitlin, Johan Gabriel. Kansallisbiografia. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/ artikkeli/3196/. Read 15 March 2016. �Sources and Literature Väisänen, Maija, 2005. Lagus, Wilhelm Gabriel. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Kotivuori, Yrjö, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. http://www.helsinki. fi/ylioppilasmatrikkeli/. Read 15 March 2016. Kansallisbiografia. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/ artikkeli/3520/. Read 15 March 2016. Vitikainen, Orvo, 2000. Nylander, William. Kansallisbiografia. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3574/. Read 15 March 2016. 185 � Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sources and Literature to Universitaria Subject The topic of the resource <em>Archaeologica et historica</em>; <em>Universitaria</em>. Manuscripta Castreniana, Realia I. 187 p. ISBN 978-952-5667-92-9 (print/hardcover), ISBN 978-952-5667-93-6 (online/pdf). 50 €. Creator An entity primarily responsible for making the resource Timo Salminen Publisher An entity responsible for making the resource available Finno-Ugrian Society Rights Information about rights held in and over the resource © Suomalais-Ugrilainen Seura – Société Finno-Ougrienne – Finno-Ugrian Society & the authors https://www.sgr.fi/manuscripta/files/original/b4f1e3b8e39443581f165474268d9f02.pdf 7487ac5d60de000354a203d8d83ec700 PDF Text Text Fennica: Kalevala Sources and Literature on the Kalevala Archival Sources FLS = SKS = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura; Finnish Literature Society Coll. Keckman Minutes of the Finnish Literature Society 1838−1841 NL = KK = Kansalliskirjasto; National Library of Finland. Helsinki Coll. 539 M.A. Castrén’s collection KK Coll. 539.1.D. KK Coll. 539.1.D.1 KK Coll. 539.1.D.2 KK Coll. 539.1.D.3 KK Coll. 539.1.D.4 KK Coll. 539.1.D.5 KK Coll. 539.1.D.6 KK Coll. 539.1.D.7 KK Coll. 539.1.D.8 KK Coll. 539.1.D.9 Vocabularia et Commentaria Vocabularia Kalevalae Vocabularia Kalevalae Gamla Kalevala I−IV Kalevala I−IV Ordförklaring m.fl. anmärkningar till runorna 1−16 Philologiska Anmärkningar till Kalevala Philologiska Anmärkningar till Kalevala. I−II Runan. Varia Heroer KK Coll. 539.2.4 Hvarjehanda anmärkningar Printed Sources Agricola, Michael, 1551. Dauidin Psaltari. Stocholm. Internet: http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/agricola/agricola_coll_rdf.xml Castrén, M. A., 1841. Kalevala. J. Simelii enka, Helsingfors. Franzén, Fr. M., see Grotenfelt 1886. Ganander, Christfrid, 1789. Mythologia Fennica. Frenckell, Åbo. Gottlund, C. A., 1840. Runola. Hos Simelii enka, Helsingfors. [Grotenfelt, G.], 1886. Fr. M. Franzénin yrittämä käännös Kalevalasta v. 1837. Suomi II:19: 81−86. Herder, Johann Gottfried von, 1807. Stimmen der Völker in Liedern. Otto Hendel, Halle. [Ingman, E. A.], 1836a. Tjugonionde Runon i Kalevala. Helsingfors’ Morgonblad 17/1836. I[n]g[ma]n, [E. A.], 1836b. Femte Sången i Kalevala. Helsingfors’ Morgonblad 79, 80/1836. Kalevala 1835 and 1849, see Lönnrot, Elias, 1835b and Lönnrot, Elias, 1849/1935. Kalevala 1841, see Castrén, M. A. 1841. Lönnrot, Elias, 1828: Kantele taikka Suomen Kansan, sekä Vanhoja että Nykysempiä, Lauluja ja Runoja. Ensimmäinen Osa. Wasenius, Helsinki. Lönnrot, Elias, 1829. Kantele taikka Suomen Kansan, sekä Vanhoja että Nykysempiä, Lauluja ja Runoja. Toinen Osa. Wasenius, Helsinki. 662 Fennica.indd 662 17.1.2019 14:55:21 �Sources and Literature Lönnrot, Elias, 1830. Kantele taikka Suomen Kansan, sekä Vanhoja että Nykysempiä, Lauluja ja Runoja. Kolmas Osa. Wasenius, Helsinki. Lönnrot, Elias, 1831. Kantele taikka Suomen Kansan, sekä Vanhoja että Nykysempiä, Lauluja ja Runoja. Neljäs Osa. Wasenius, Helsinki. Lönnrot, Elias, 1835a. Nionde [recte: 11.] Runon i Kalevala. Helsingfors’ Morgonblad 91, 92, 93/1835. Lönnrot, Elias, 1835b. Kalewala taikka wanhoja Karjalan runoja Suomen kansan muinosista ajoista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Lönnrot, Elias, 1835c. Björnfesten. Helsingfors’ Morgonblad 53, 54, 55/1835. Lönnrot, Elias, 1849/1935. Kalevala. Muistopainos 28.2.1935. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Lönnrot, Elias, 1880: Suomalais-ruotsalainen sanakirja. Finska Litteratur-Sällskapets Tryckeri, Helsingfors. Lönnrot, Elias, [1836−1840] 1990. Mehiläinen. Elias Lönnrotin valitut teokset 2. Ed. Raija Majamaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Lönnrot, Elias, [1839] 1990. Alkuluomisesta. Mehiläinen: 557‒560. Elias Lönnrotin valitut teokset 2. Ed. Raija Majamaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Renvall, Gustaf, 1826. Suomalainen Sana-Kirja. Aboae. [Runeberg, J. L.], 1836. Femtonde Runon i Kalevala. Helsingfors’ Morgonblad 47, 48, 49/1836. [Runeberg, J. L.], 1837. Början af Kalevala. Helsingfors’ Morgonblad 30/1837. Sröter, H. R., 1834. Finnische Runen, Finnisch und Deutsch. J. G. Cott’schen Buchhandlung. Stuttgart und Tübingen. [The first edition 1819.] Topelius, Zachris, 1822. Suomen Kansan Vanhoja Runoja, ynnä myös Nykyisempiä Lauluja 1. Turku. Topelius, Zachris, 1823. Suomen Kansan Vanhoja Runoja, ynnä myös Nykyisempiä Lauluja 2. Turku. Topelius, Zachris, 1826. Suomen Kansan Vanhoja Runoja, ynnä myös Nykyisempiä Lauluja 3. Turku. Topelius, Zachris, 1829. Suomen Kansan Vanhoja Runoja, ynnä myös Nykyisempiä Lauluja 4. Turku. Topelius, Zachris, 1831. Suomen Kansan Vanhoja Runoja, ynnä myös Nykyisempiä Lauluja 5. Turku. Literature Ahola, Joonas − Lukin, Karina, 2016. Matthias Alexander Castrénin suomalaisen mytologian taustaa. M. A. Castrén, Luentoja suomalaisesta mytologiasta: 11−80. Suomentanut ja toimittanut Joonas Ahola. Tietolipas 252. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Arwidsson, Adolf Iwar, 1827. Bilaga. Friedr. Rühs: Finland och dess Innevånare. Andra Upplagan, tillökt och omarbetad af Adolf Iwar Arwidsson. Zach. Hæggströms Förlag, Stockholm. Aspelin, J. R., 1875. Suomalais-ugrilaisen muinaistutkinnon alkeita. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 51. Helsinki. Beer, Reinhold von, 1824. Finsk grammatik. Bibel-Sällskapets Tryckeri, Åbo. Borg, Carl Gust., 1853. Matthias Alexander Castrén. Öhmanska Bokhandeln, Helsingfors. Borg, Carl Gustaf, 1870. Förord. Nordiska resor och forskningar VI. Helsingfors 1870. Brohaus, Hermann, 1845. Inhemsk. [A letter to Elias Lönnrot.] Published in Saima 41/1845. Castrén, Gunnar, 1945. Herman Kellgren. Ett bidrag till 1840- och 1850-talens kulturhistoria. Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland CCCII. Helsingfors. Castrén, M. A., 1837. Om Finnarnes trollkonst. [A paper read at the term feast of the Ostrobothnian students’ union.] Helsingfors’ Morgonblad 27, 28/1837. Castrén, M. A., 1838. Allmän öfversigt af Finnarnes gudalära och magi under hedendomen. [A paper read at the term feast of the Ostrobothnian students’ union. Nordiska resor och forskningar VI: 14−32. Helsingfors 1870.] C[astré]n, [M. A.], 1840a. En Esthnisk folksång jemförd med 20:de Runan i Kalevala. Borgå Tidning 16, 17/1840. Castrén, M. A., 1840b. Joukahainens syster. (Ur 31. Runan i Kalevala). Helsingfors’ Morgonblad 54/1840. 663 Fennica.indd 663 17.1.2019 14:55:21 �Fennica: Kalevala Castrén, M. A., 1842. Anteckningar under en resa genom Finska och Ryska Lappmarken. Suomi 1842, Fjärde häftet. Castrén, M. A., 1850. Kalevala, Toinen painos. Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning 1850: 33– 38. Castrén, M. A., 1852: Nordiska resor och forskningar. Finska Litteratur-Sällskapets Tryckeri, Helsingfors. Castrén, M. A., 1853. Föreläsningar i Finsk Mytologi. Nordiska resor och forskningar. Tredje bandet. Finska Litteratur-Sällskapets Tryckeri, Helsingfors. See also Castrén 2016. Castrén, M. A. 1904: M. A. Castrénin kertomus runonkeruumatkastansa Venäjän-Karjalassa v. 1839. Runonkerääjiemme matkakertomuksia 1830-luvulta 1880-luvulle. Julkaissut A. R. Niemi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 109. Helsinki. Castrén, M. A. 2016: Luentoja suomalaisesta mytologiasta. Suomentanut ja toimittanut Joonas Ahola. Tietolipas 252. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. [Colla]n, [Fabia]n, 1838. Wäinämöinen och Ilmarinen, näst Ukko Forn-Finnarnas högste gudar. Helsingfors’ Morgonblad 56, 57, 59, 61, 62/1838. [Colla]n, [Fabia]n, 1839. Bjarmaland och Pohjola. Helsingfors’ Morgonblad 53, 54/1839. Diefenba, Lorenz, 1851. Vergleichendes Wörterbuch der Gotischen Sprache 1−2. Joseph Baer, Frankfurt am Main. Donner, Kai, 1913. Två otryckta föredrag av M. A. Castrén. Joukahainen XIV: 34−58. Estlander, B., 1928. Mathias Alexander Castrén. Hans resor och forskningar. Söderström & C:o Förlagsaktiebolag, Helsingfors. Ett manuskripts öde. Wiborgs Tidning 16/1869. Grimm, Jacob, 1845. Om det Finska Epos (Öfversättning). Fosterländskt Album II: 60−103. Utgifvet af H. Kellgren − R. Tengström − K. Tigerstedt. Öhman, Helsingfors. Häkkinen, Kaisa, 2000. Suomen sijajärjestelmän vakiintuminen. Pipliakielestä kirjakieleksi: 171−201. Toimittajat Matti Punttila − Raimo Jussila − Helena Suni. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 105. Helsinki. Hakulinen, Lauri, 1979. Suomen kielen rakenne ja kehitys. Neljäs, korjattu ja lisätty painos. Otava, Helsinki. Hautala, Jouko, 1954. Suomalainen kansanrunoudentutkimus. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 244. Helsinki. Havu, I., 1945. Lauantaiseura ja sen miehet. Otava, Helsinki. Högström, Pehr, 1747. Beskrifning öfwer de til Sweriges krona lydande Lapmarker. Salvius, Stockholm. Internet: http://www.doria.fi/handle/10024/69497. [In]g[man, E. A.], 1839. Ett bref i anledning af 29:de Runon i Kalevala. Borgå Tidning 40/1839. Joki, Aulis J., 2003. Uralier und Indogermanen. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 151. Helsinki. Junttila, Santeri, 2015. Tiedon kumuloituminen ja trendit lainasanatutkimuksessa. Kantasuomen balttilaislainojen tutkimushistoria. Helsingin yliopisto. Helsinki. Kalevala, öfversatt af M. A. Castrén [A review]. Helsingfors’ Morgonblad 47, 48/1841. Kaukonen, Väinö, 1945. Vanhan Kalevalan kokoonpano II. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 213. Helsinki. Kaukonen, Väinö, 1979. Lönnrot ja Kalevala. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 349. Helsinki. Koivulehto, Jorma, 1992. Der Typus palje ’(Blase) balg’, turve ’Torf’ unter den Lehnwörtern des Ostseefinnischen. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja 84: 163−190. Helsinki. Koivulehto, Jorma, 2016. Verba vagantur. Jorma Koivulehto in memoriam. Redigunt Sampsa Holopainen − Petri Kallio − Janne Saarikivi. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 274. Helsinki. Korhonen, Mikko, 1986. Finno-Ugrian Language Studies in Finland 1828−1918. The History of Learning and Science in Finland 1828−1918, Vol. 11. Societas Scientiarum Fennica, Helsinki. Koski, Mauno, 1967, 1970. Itämerensuomalaisten kielten hiisi-sanue 1−2. Annales Universitatis Turkuensis, Series C, Tom. 5, 7. Turku. 664 Fennica.indd 664 17.1.2019 14:55:21 �Sources and Literature LÄGLOS = Lexikon der älteren germanischen Lehnwörter in den ostseefinnischen Sprachen I−III. A. D. Kylstra − Sirkka-Liisa Hahmo − Tette Hofstra − Osmo Nikkilä. Rodopi. Amsterdam − Atlanta, GA/New York, NY. 1991−2012. Lavento, Mika, 2016. Pronssi- ja varhaismetallikausi. Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle: 123–212. Gaudeamus, Helsinki. Lénström, C. J., 1841. Om Finlands Folkpoesi. Särskildt aftryck ur ”Brage & Idun”. B. Luno, Köpenhamn. Lindström, J. A., 1852. Samling af med Finskan beslägtade ord från de Uralska, Altaiska och Kaukasiska språken till en del jemförda med ord ur den Indo-Germaniska och Semitiska språkstammen. Suomi 1852: 1−110. Lönnrot, Elias 1835a, see Printed sources. Lönnrot, Elias, 1835b. Esipuhe. Kalewala taikka wanhoja Karjalan runoja Suomen kansan muinosista ajoista: I−LXIII. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. L[önnrot,] E[lias], 1839. Sampo. Borgå Tidning 96/1839. Molnár, Ferenc A., 1981. E. A. Ingmanin Kalevalakappale Unkarin Tiedeakatemian kirjastossa. Congressus Quintus Internationalis Fenno-Ugristarum, Pars VII: 383−390. Redegit Osmo Ikola. Suomen Kielen Seura, Turku. Pääkkönen, Irmeli, 1994. Suomalainen sydämestä. Carl Niclas Keckmanin toiminta suomen kielen kehittäjänä. Suomi 172. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Pääkkönen, Irmeli, 1998. Vaka veli veikkoseni. C. N. Keckmanin kirjeitä 1812−1838. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 695. Helsinki. [Piponius, Henrik,] 1836. Några ord om Kalevala. Helsingfors’ Morgonblad 95, 96/1936. P[iponiu]s, [Henrik] [commented by Snellman, Johan Vilhelm], 1839. Öfversigt af Kalevala. Spanska Flugan, sectio antepaenultima: 28−42. Porthan, Henrik Gabriel [1778] 1993: Opera omnia IX. Edidit Porthan-seura. Turku. Punttila, Matti − Issakainen, Touko, 2003. Kalevala, kansanrunous ja kirjakieli. Virittäjä 107: 226−245. Rapola, Martti, 1966. Suomen äännehistorian luennot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 283. Helsinki. Renvall, Gustaf, 1826. Suomalainen Sana-Kirja. Aboae. Renvall, Gustaf, 1840. Finsk Språklära, Enligt den rena Vest-Finska, i Bokspråk vanliga Dialecten. Christ. Ludv. Hjelt, Åbo. Internet: http://www.doria.fi/handle/10024/118741. Rühs, Friedr., see Arwidsson 1827. SAOB = Ordbok över svenska språket utgiven av Svenska Akademien. Lund 1898−. Internet: https://www. saob.se/. Salminen, Timo, 2003. Suomen tieteelliset voittomaat, Venäjän- ja Siperian-tutkimus suomalaisessa arkeologiassa 1870–1935. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 110. Helsinki. Salminen, Timo, 2007. The Ural-Altaic Bronze Age as seen by J. R. Aspelin and A. M. Tallgren. Fennoscandia Archaeologica XXIV: 39–51. Sauman, August [1892−1894] 1967: Kuudelta vuosikymmeneltä. Muistoja elämän varrelta. Ensimmäinen osa. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo. Setälä, E. N., 1909. Kalevalan kääntäjistä ja käännöksistä. Valvoja 1909: 256−354. Setälä, E. N., 1910. Die übersetzungen und übersetzer des Kalevalas. Finnisch-Ugrische Forschungen X, Anzeiger: 1−52. Setälä, E. N., 1915. Mathias Alexander Castrénin satavuotispäivänä. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja XXX: 3−39. Helsinki 1913−1918. Siikala, Anna-Leena, 2008. Kalevala myyttisenä historiana. Kalevalan kulttuurihistoria: 296−329. Toimittaneet Ulla Piela − Seppo Knuuttila − Pekka Laaksonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1179. Helsinki. [Sjögren, A. J.,] 1854. Teckning af M. A. Castréns lefnad och verksamhet. Suomi 1854: 237−283. Söderhjelm, Werner, 1924. Åboromantiken. Holger Schildts Förlagsaktiebolag, Helsingfors. SSA = Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 1−3. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 556, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 62. Helsinki. 665 Fennica.indd 665 17.1.2019 14:55:22 �Fennica: Kalevala Stewen, Riikka, 2008. Unohdetut kuvitelmat Kaleva- Sulkunen, Irma, 2004. Suomalaisen Kirjallisuuden lasta kuvataiteessa. Kalevalan kulttuurihistoria: 66−77. Toimittaneet Ulla Piela − Seppo Knuuttila − Pekka Laaksonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1179. Helsinki. Stipa, Günter Johannes, 1990. Finnisch-ugrische Sprachforschung von der Renaissance bis zum Neupositivismus. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 206. Helsinki. Seura 1831−1892. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 952. Helsinki. Timonen, Senni, 2008: Elias Lönnrot ja runonlaulaja. Kalevalan kulttuurihistoria: 2−27. Toimittaneet Ulla Piela − Seppo Knuuttila − Pekka Laaksonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1179. Helsinki. UEW = Károly Rédei, Uralisches etymologisches Wörterbuch 1−2. Akadémiai Kiadó, Budapest 1986−1988. Internet DIGI − National Library’s Digital Collections. Newspapers and journals published in Finland from 1771 to 1929. https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu?set_language=en. Read 31 May 2018. Elias Lönnrot Letters. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura/Finnish Literature Society. http://lonnrot.finlit.fi/omeka/. Read 31 May 2018. Kaino − Aineistoluettelo. Varhaisnykysuomen korpus [Corpus of Early Modern Literary Finnish]. Institute for the languages of Finland. http://kaino.kotus.fi/ aineistot/. Read 31 May 2018. Laasonen, Pentti, 2000. Lencqvist, Erik. Kansallisbiografia. https://kansallisbiografia-fi.ezproxy.utu.fi/kansallisbiografia/henkilo/2473. Read 31 May 2018. Railo, J. E., 2001. Topelius, Zacharias. Kansallisbiografia. https://kansallisbiografia-fi.ezproxy.utu.fi/kansallisbiografia/henkilo/6487. Read 31 May 2018. Saarinen, Jukka, 2006. Perttunen, Arhippa. Kansallisbiografia. https://kansallisbiografia-fi.ezproxy.utu.fi/ kansallisbiografia/henkilo/4720. Read 31 May 2018. SAOB: Svenska Akademiens ordbok. https://www. saob.se/. Read 31 May 2018. SKVR = SKVR-database. Suomen Kansan Vanhat Runot I−XV. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura/Finnish Literature Society, 1908–1948, 1997. https:// www.skvr.fi. Read 31 May 2018. 666 Fennica.indd 666 17.1.2019 14:55:22 �Index Index to the Kalevala M.A. Castrén, the contents and figures of the Kalevala, and the names of the authors mentioned in or as references, are not included in the index. Cajan, Johan Fredrik 435 Caucasian languages and cultures 15 censored passages 21, 173, 175, 176, 240, 315‒317 Chippeway 463, 464 Christ → also Saviour 35 Christianity 38, 49, 511, 519, 527, 617, 636‒ 637, 647, 648, 649 Chuvash (people) 622 Collan, Fabian 22, 560 comparative grammar studies 18, 121 cosmogony 468, 623 creation 23, 31, 39, 463‒464, 469, 629, 637 culture Finnish culture 14, 22 Finno-Ugrian culture 14 Karelian culture 16 Saami culture 19, 545 d (letter/sound) 480, 608 deities 32, 49, 409, 420, 455, 466, 495‒498, 613, 616, 622, 626, 628‒629, 645 German deities 466 Greek deities 30, 466 Indian deities 466 Nordic deities 466 Roman deities 466 Diefenbach, Lorenz 24 Donar 466 Dvina 543, 604 Ehrström, Robert 19 epic miniature epic 15‒16 national epic 16, 18, 20, 23, 24 Abo province (Åbo län) 484 Academy of Sciences in Saint Petersburg 15, 19, 22 Academy of Turku → University of Turku Agricola, Michael 622 Ahlstubbe, Lars Isaak 19 Aland (Åland) 19 Alexander (Crown Prince, later Alexander II) 24 Alexander University of Helsinki → University of Helsinki alliteration 21, 51, 420, 459, 462, 608 Altaic languages 459 amulet 638 Archangel → Arkhangel Arhippa → Perttunen, Arhippa Arkhangel 15, 492, 493, 511, 512, 534, 574, 579, 594, 604, 611 Arkhangelsk Governorate 27, 29 Ares 466 Arwidsson, Adolf Ivar 14 Aryan loanwords 472 Asia 459, 470 Balder 657 Becker, Reinhold von 15, 27, 589, 609 Berlin Academy of Sciences 23 Bible 457, 493, 646, 649 Bjarmaland 49, 626 Bjarmians 49, 628 Borg, Carl Gustaf 14, 21, 24 Brahma 466 Brockhaus, Hermann 23 Bronze Age 618 Bugáti, Pál 17 667 Fennica.indd 667 17.1.2019 14:55:22 �Fennica: Kalevala Indo-European languages 24, 461, 463, 560 Indo-Germanic languages → Indo-European languages Ingman, Erik Alexander 16‒17, 19, 314 Innocentius XI 504 interpretation of the Kalevala 20, 22, 28, 483, 609, 651 historical 20, 22, 41‒42, 48‒49 mythical 20, 48‒49 semantic 22 Jordan 646 Jupiter 466 Juva 19 Kajaani 15 Kalevala and Pohjola (confrontation) 29, 48, 651 Kalevala Day 16 Kantele (collection of poems) 15, 27 Kanteletar 23, 26, 519 Karelia 15, 19, 20, 504, 562, 640 Russian Karelia 43, 538, 545, 556, 565, 567, 618, 624, 636 White Sea Karelia 16, 27, 43 Wiena Karelia 27, 43 Karelian language 480, 513, 514, 520, 535, 608, 609, 613, 621, 634 Kaukonen, Väinö 28 Keckman, Carl Niclas 16, 17, 19, 20, 21, 22, 23, 435, 507, 514, 530, 538, 556, 557, 633, 647 Kellgren, Herman 23 Kuittijärvi 456 Kullervo cycle 23 Lapland 22, 408, 484, 489, 493, 622, 625 Latvajärvi 20, 43 Leipzig 23 Lencqvist, Christian 26 Lencqvist, Eric 27 Lénström, Carl Julius 18 Lindström, Johan Adolf 465 Litteraturblad 24 epithet 51, 407, 409, 482, 484, 492, 493, 495, 496, 497, 502, 533, 545, 550, 552, 564, 565, 567, 571, 603, 611, 612, 614, 616, 618, 620, 626, 627, 634, 637, 648 Estlander, Bernhard 14 Estonia 523, 545 etymological comparisons 24, 465 Fellman, Abraham 14 Fennoman movement 14, 15, 18 Fennomans 16, 17 Finnic/Finno-Ugrian peoples 622 Finnish language 51 chair in Finnish language 24 official status 14 Finnish Literature Society 15, 17, 18, 19, 20, 21, 435 Finno-Ugrian languages (research) 15, 19, 26 folklore 20, 21, 22 Estonian folklore 465 Finnish folklore 18, 19, 21, 26, 27, 38, 625 folksong 40, 453, 458‒459, 509‒510 Estonian folksongs 43 Fortuna 452 Fosterländskt Album 23 Franzén, Frans Michael 17 Ganander, Christfrid 26, 32, 435, 467 German language 15, 18, 23, 24 Gottlund, Carl Axel 14, 18, 19, 27 Gottlund, Matthias 19 Grimm, Jacob 23 Hammarsköld, Lorenzo 15 heathendom 38, 50, 504, 647, 649 Helsingfors 25, 51 Helsingfors’ Morgonblad 16, 17, 18, 19, 20 Herder, Johann Gottfried 43 Hermes 466 Hernösand 17 Hiisi, hiisi 455‒456, 616‒618 Holmgård 626 Homer 550 Hyrynsalmi 456 668 Fennica.indd 668 17.1.2019 14:55:22 �Index Perttunen, Arhippa 43, 430 Perun 456 Piponius, Henrik 17, 19, 29 Pohjola → Kalevala and Pohjola (confrontation) polygamy 509 Poppius, Abraham 14, 18 Porthan, Henrik Gabriel 14, 15, 26, 459 Povenets 568, 604 proper names 38, 461, 492‒493, 565, 625‒626 pyrrhichius 632 Rask, Rasmus 18, 19, 20 Red Sea 646 religion → also Christianity 49, 50, 511 Renvall, Gustaf 17, 460, 490, 532, 557, 609, 632 Repola 606 Riga 43 Romanticism → also National Romanticism 14 Runola 28 Ruotsinpyhtää → Strömfors Runeberg, Johan Ludvig 17, 18, 20, 558, 559 rune-singing 458‒459, 607 Russia 40, 538, 545, 562, 565, 582, 598 Russian Karelia → Karelia Rutja 622 Saami ethnography 19, 545 Saami language 19, 431 Saint Petersburg → Academy of Sciences in Saint Petersburg Samoyeds 459 Sampo cycle 29, 44, 624 Sarvilinna 503 Satakunda (Satakunta) 618 Saviour → also Christ 35, 50, 511, 657 Savo, Sawo 19, 613, 640 Schauman, August 16 Schröter, Hans Rudolph 15, 18, 435 Siberia 19, 22 Sjögren, Anders Johan 14, 15, 18, 19, 20, 435 SKVR database 24 Lönnrot, Elias 14, 15, 17, 20, 21, 22, 23, 26, 27‒28, 35, 43, 44, 51, 347, 397, 424, 435, 459, 460, 474, 484, 495, 498, 500, 507, 509, 512, 513, 520, 524, 532, 537, 538, 542, 544, 550, 552, 563, 565, 568, 590, 618, 623, 627, 628, 629, 633, 635, 636, 647 Lyceum (journal) 15 magic 48, 49, 420 magical skills 19, 32, 467, 489, 490, 523, 526‒527, 553, 638‒640, 643 magical spells 19‒20, 32‒33, 399, 455, 499, 525 Mars 466 Mary (mother of Jesus) 35 Mehiläinen (journal) 397, 459 Mercurius 466 metamorphosis 488 metrics 17, 20‒21, 111, 458‒459, 607, 615 mythology 24, 26, 30, 455‒456, 463, 466 Finnish mythology 19, 22, 32, 49, 495‒498, 503‒504, 505, 517‒519, 616, 628, 636, 641, 648, 650 Saami mythology 19, 478, 503‒504, 523, 616 National Romanticism 14, 18 national spirit 15 Norige (Norway) 622 Nykarleby 15, 27 Nyland → Uusimaa Odin → also Wotan 466 Old Academy of Turku, see University of Turku Olonets Governorate 29, 545 Onega 568, 604 oriental elements 38 origin (synty) 32, 525. 553, 634, 638, 639 Orion 492 Orivesi 27 Ostrobothnia 16, 640 Ostrobothnian Student’s Union 19 Ostyaks (Khanty) 459, 622 Pääkkönen, Irmeli 16, 17 Pallas Athene 30 parallelism 24, 459, 462, 494, 607, 615 669 Fennica.indd 669 17.1.2019 14:55:22 �Fennica: Kalevala Turun Wiikko-Sanomat 15, 27 Tyr 466 Uhtua 20 universities University of Helsinki 14, 15, 17, 19 University of Turku (Old Academy of Turku) 14, 15, 17 University of Uppsala 15 Uralic homeland 470 Uralic languages 24, 463 Uusimaa 19 variants (of a poem) 424 Viro → also Estonia 523, 545 Vishnu (Wisnus) 466 Voguls (Mansi) 622 Votyaks (Udmurt) 657 Vuokkiniemi 20, 501, 502, 506, 509, 537, 555, 581 Wallin, Georg August 19 White Sea 543 White Sea Karelia → Karelia Wiena → Karelia Woguls (Mansi) Wotan, Wuotan 466 Zeus 30 Zio 466 Snellman, Johan Vilhelm 17, 18, 23 social status 14 sodomy 491, 578 Sotkamo 506, 582 Spanska Flugan 17, 19, 29 Strömfors 19 Sund 19 Sunku 604 Suomen kansan vanhat runot (SKVR) → also SKVR database 24 Suomi (journal) 481 superstition 642 Sweden 15, 17, 18 Swedish language 16, 17, 18, 24, 51, 460, 628 Swedish regime 14 talisman 49 Tatars 622 Thor, Thörr 466, 622, 657 Topelius, Zachris the Elder 15, 21, 27, 435, 537 Topelius, Zachris the Younger 18 Tornio 19 trochaic tetrameter → also metrics 20 trochee 459 Tunguses 459 Turja 646 670 Fennica.indd 670 17.1.2019 14:55:22 � Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sources and Literature, Index (Kalevala, Fennica) Subject The topic of the resource <i>Fennica</i>. Manuscripta Castreniana, Linguistica I. 758 p. ISBN 978-952-7262-07-8 (print/hardcover), ISBN 978-952-7262-08-5 (online/pdf). 50 €. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kaisa Häkkinen Publisher An entity responsible for making the resource available Finno-Ugrian Society Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2019 https://www.sgr.fi/manuscripta/files/original/b0f8d09c2b37c2ebd4c76f599ca483c7.pdf 64b0ee32559c8ead5098bc3600349875 PDF Text Text Sources and Literature Sources and Literature on the Finnish Grammar Archival Sources FLS = SKS = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura; Finnish Literature Society Coll. Keckman Lönnrotiana Minutes of the Finnish Literature Society 1838−1841 NL = KK = Kansalliskirjasto; National Library of Finland. Helsinki Coll. 539 M.A. Castrén’s collection KK Coll. 539.2.7. Föreläsningar i Finsk Grammatik KK Coll. 539.2.8 Om Nominalstammen i Finska språket KK Coll. 539.2.9 Om Nominalstammen i Finska språket KK Coll. 539.2.10. Annotatio grammaticalia [Finsk Grammatik] KK Coll. 539.2.12 (Grammatikaliska anteckningar) KK Coll. 539 Varia 1:14 Almanacka1846 med egenhändiga anteckningar av Castrén Literature Akiander, Matthias, 1845. Försök till utredning af Castrén, M.A., [1851] 1913. [The first lecture as ap- Finska språkets ljudbildning. Suomi 1845: 293−438. Anttila, Aarne, 1928. Yliopiston ensimmäinen suomen kielen lehtori K. N. Keckman. Helsingin yliopiston alkuajoilta: 276−289. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo. Castrén, Gunnar, 1945. Herman Kellgren. Ett bidrag till 1840- och 1850-talens kulturhistoria. Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland, CCCII. Helsingfors. Castrén, Matthias Alexander, 1839. Dissertatio academica de affinitate declinationum in lingua Fennica, Esthonica et Lapponica. Typis Frenckellianis, Helsingforsiae. Castrén, M. A., 1841. Anmärkningar rörande några ljud i Finskan. Suomi 1841:2: 7−16. Castrén, M. A. 1845. Anteckningar om Samojediskans förvandtskap med de Finska språken. Suomi 1845: 177−186. Castrén, M. A., [1844] 1870. Tvenne föredrag vid år 1844 om hösten hållna föreläsningar öfwer Finska grammatiken. NRF VI: 98−108. pointed professor, published by Kai Donner; no title]. Joukahainen XIV: 41−52. Collan, Fabian, 1847. Finsk Språklära. Frenckell & Son, Helsingfors. Internet: http://www.doria.fi/handle/10024/118736. Donner, O., 1881. M. A. Castrén. Hänen merkityksensä kielentutkimukselle. Valvoja 1881: 269−275. Elmgren, S. G. see Suomen historian lähteitä. Elsayed, Duha, 2017. Agricolan pitää − nesessiiviverbi kielikontaktin ytimessä. Turun yliopiston julkaisuja, Ser. C tom 448. Turku. Forsberg, Hannele, 1998. Suomen murteiden potentiaali, Muoto ja merkitys. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 720. Helsinki. Hakanen, Aimo, 2000. Onks teijä heitin? Monikon persoonapronomineiksi luokiteltujen muotojen käytöstä suomen murteissa ja kirjakielessä. Sananjalka 42: 7−46. Turku. 753 Fennica.indd 753 17.1.2019 14:55:27 �Fennica: Grammatica Fennica Häkkinen, Kaisa, 1983. Suomen kielen vanhimmasta sanastosta ja sen tutkimisesta. Publications of the Department of Finnish and General Linguistics of the University of Turku 17. Häkkinen, Kaisa, 1994. Agricolasta nykysuomeen, Suomen kirjakielen historia. Werner Söderström Osakeyhtiö, Helsinki. Hakulinen, Auli − Vilkuna, Maria − Korhonen, Riitta − Koivisto, Vesa − Heinonen, Tarja Riitta − Aalto, Irja 2004. Iso suomen kielioppi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 950. Helsinki. Hakulinen, Lauri, 1979. Suomen kielen rakenne ja kehitys. Neljäs, korjattu ja lisätty painos. Otava, Helsinki. Haltsonen, Sulo, 1962. Ein Brief von M. A. Castrén. Commentationes Fenno-Ugricae in Honorem Paavo Ravila: 65−68. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 125. Helsinki. Hovdhaugen, Even − Karlsson, Fred − Henriksen, Carol − Sigurd, Bengt, 2000. The History of Linguistics in the Nordic Countries. Societas Scientiarum Fennica, Helsinki. Ikola, Osmo, 1949. Tempusten ja modusten käyttö ensimmäisessä suomenkielisessä raamatussa verrattuna vanhempaan ja nykyiseen kieleen. Turun Yliopiston julkaisuja B32. Itkonen, Erkki, 1955. Onko itämerensuomessa jälkiä duaalista? Virittäjä 59: 161−175. Helsinki. Itkonen, Erkki, 1966. Kieli ja sen tutkimus. Werner Söderström Osakeyhtiö, Helsinki. Itkonen, Terho, 1965. Proto-Finnic final consonants. Their history in the Finnic languages with particular reference to the Finnish dialects. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 138:1. Helsinki. Janhunen, Juha, 1998. Samoyedic. The Uralic languages: 457−479. Ed. by Daniel Abondolo. Routledge, London − New York. Junttila, Santeri, 2015. Tiedon kumuloituminen ja trendit lainasanatutkimuksessa, Kantasuomen balttilaislainojen tutkimushistoria. Helsingin yliopisto. Internet: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1842-4. Kaukonen, Väinö, 1979. Lönnrot ja Kalevala. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 349, Helsinki. Kettunen, Lauri, 1940. Suomen murteet III, Murrekartasto. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 188. Helsinki. Koivisto, Jouko 1990. Suomen murteiden refleksiivitaivutus. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 532. Helsinki. Koivulehto, Jorma, 2016. Verba vagantur. Jorma Koivulehto in memoriam. Redigunt Sampsa Holopainen − Petri Kallio − Janne Saarikivi. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 274. Helsinki. Kolehmainen, Taru, 2014. Kielenhuollon juurilla, Suomen kielen ohjailun historiaa. Suomi 204. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Korhonen, Mikko, 1981. Johdatus lapin kielen historiaan. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 370. Helsinki. Korhonen, Mikko, 1986. Finno-Ugrian Language Studies in Finland 1828–1918. The History of Learning and Science in Finland 1828–1918, Vol. 11. Societas Scientiarum Fennica, Helsinki. Krohn, Julius, 1897. Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 86. Helsinki. Laalo, Klaus, 1988. Imperfektimuotojen ti ~ si -vaihtelu suomen kielessä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 483. Helsinki. LÄGLOS = Lexikon der älteren germanischen Lehnwörter in den ostseefinnischen Sprachen I−III. A. D. Kylstra − Sirkka-Liisa Hahmo − Tette Hofstra − Osmo Nikkilä. Rodopi. Amsterdam − Atlanta, GA/New York, NY. 1991−2012. Lauerma, Petri, 2012. Kristityn vaellus varhaisnykysuomen merkinnässä. Jakob Johan Malmbergin suomennosten kielellinen kehitys 1800-luvun kirjasuomen murroksessa. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 31. Helsinki. Internet: http://scripta.kotus.fi/ www/verkkojulkaisut/julk31/. Lehtinen, Tapani, 2007. Kielen vuosituhannet. Suomen kielen kehitys kantauralista varhaissuomeen. Tietolipas 215. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Lönnrot, Elias 1841: Bidrag till finska språkets grammatik. Suomi 1:4: 11−39. Lönnrot, Elias, 1866−1880. Suomalais-Ruotsalainen Sanakirja I−II. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 50. Helsinki. Lönnrot, Elias [1837] 1990: Suomen kielen lausukoista. Elias Lönnrotin valitut teokset 2, Mehiläinen: 344−352, 358−364. Ed. Raija Majamaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 531. Helsinki. 754 Fennica.indd 754 17.1.2019 14:55:27 �Sources and Literature Lönnrot, Elias, 1991. Valitut teokset 3, Kirjoitelmia ja Rapola, Martti, 1966. Suomen äännehistorian luennot. lausumia. Toimittanut Raija Majamaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 551. Helsinki. Mantila, Harri, 1992. Ei tääläkhän senthän jokhaishen sanhan hootakhan panna: Jälkitavujen vokaalinvälisen h:n variaatio peräpohjalaisissa murteissa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 572. Helsinki. Mikola, Tibor, 1988. Geschichte der samojedischen Sprachen. The Uralic Languages: 219−263. Edited by Denis Sinor. Brill, Leiden − New York. Mielikäinen, Aila, 1986. Nykysuomen murtuvat murrerajat. Kielikello 2/1986. Internet: http://www. kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=613. Nahkola, Kari, 1987. Yleisgeminaatio: Äänteenmuutoksen synty ja vaiheet kielisysteemissä erityisesti Tampereen seudun hämäläismurteiden kannalta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 457. Helsinki. NRF = Nordiska resor och forskningar I−VI, 1852−1870. Till trycket befordradt af Kejserliga Alexanders-Universitetet i Finland. Finska Litteratur-Sällskapet, Helsingfors. Nuorteva, Jussi, 1999. Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista. Bibliotheca historica 27. Suomen historiallinen seura, Helsinki. Nykysuomen sanakirja I−VI. [Chief editor] Matti Sadeniemi. Werner Söderström Osakeyhtiö, Helsinki 1951−1961. Pääkkönen, Matti, 1990. Passiivimuotoja monikon 3. persoonan funktiossa. Laatokan piiri: 131−149. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 60. Helsinki. Palander, Marjatta, 1987. Suomen itämurteiden erikoisgeminaatio. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 455. Helsinki. Parpola, Asko, 1999. Varhaisten indoeurooppalaiskontaktien ajoitus ja paikannus kielellisen ja arkeologisen aineiston perusteella. Pohjan poluilla. Suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan: 180−206. Toimittanut Paul Fogelberg. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 153. Societas Scientiarum Fennica, Helsinki. Rapola, Martti, 1952. M.A. Castrén as a university teacher. Journal de la Société Finno-Ougrienne 56: 13−18. Helsinki. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 283. Helsinki. Rein, Thiodolf, 1928. Juhana Vilhelm Snellman. Edellinen osa. Kolmas, korjattu ja kuvitettu painos. Otava, Helsinki. Renvall, Gustaf, 1826. Suomalainen Sana-Kirja. Aboae. Renvall, Gustaf, 1840. Finsk Språklära, Enligt den rena Vest-Finska, i Bokspråk vanliga Dialecten. Christ. Ludv. Hjelt, Åbo. Internet: http://www.doria.fi/ handle/10024/118741. Ruoppila, Veikko, 1967. Kalevala ja kansankieli. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 284. Helsinki. Sammallahti, Pekka, 1998. The Saami Languages. An Introduction. Davvi Girji, Kárášjohka. Sauman, August, 1967. Kuudelta vuosikymmeneltä 1. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo − Helsinki. Setälä, E. N., 1894. Oikeakielisyydestä suomen kielen käytäntöön katsoen I. Valvoja 1894: 81−99. Setälä, Emil Nestor, 1918. Mathias Alexander Castrénin satavuotispäivänä. Centenaire de la naissance de Mathias Alexandre Castrén. Journal de la Société Finno-Ougrienne [= SUSA] 30: 1−44. Helsinki. [Sjögren, A. J.], 1854. Teckning af M. A. Castréns lefnad och verksamhet. Suomi 1854: 237−283. SSA = Suomen sanojen alkuperä, Etymologinen sanakirja 1−3. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 556, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 62. Helsinki 1992−2000. Stark, Ritva, 1968. G. E. Eurénin kieliopeista. Hämeenmaa XIII: 73−150. Stipa, Günter Johannes, 1990. Finnisch-Ugrische Sprachforschung von der Renaissance bis zum Neupositivismus. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 206. Helsinki. Suhonen, Pentti, 1936. Suomalaiset kasvinnimet. Annales Botanici Societatis Zoologiæ-Botanicæ Fennicæ Vanamo, Tom 7. Helsinki. Suomen historian lähteitä II, S. G. Elmgrenin muistiinpanot. Julkaissut Aarno Maliniemi. Suomen historiallinen seura, Helsinki 1939. 755 Fennica.indd 755 17.1.2019 14:55:27 �Fennica: Grammatica Fennica Vhael, Bartholdus, 1733. Grammatica Fennica. J. Kiämpe, Aboae. Internet: http://www.doria.fi/handle/10024/ 59000. Vihonen, Sakari, 1983. Suomen kielen kuvaus 1600-luvun kieliopeissa. Collegium Scientiae: 121−155. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 125. Helsinki. Wimann, Yrjö, 1928. Silmäys suomen ja sen sukukielten edustukseen vuosisadan kuluessa. Helsingin yliopiston alkuajoilta: 290−310. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo. Ylikoski, Jussi, 2016. The Origins of the western Uralic s-cases revisited. Finnisch-Ugrische Forschungen 63: 6−78. Internet Corpus of Early Modern Literary Finnish. Kotimaisten kielten keskus/Institute for the languages of Finland. http://kaino.kotus.fi/korpus/1800/meta/1800_ coll_rdf.xml. Read 18 May 2018. Elias Lönnrot Letters. Finnish Literature Society. http://lonnrot.finlit.fi/omeka/. Read 18 May 2018. SMSe = Suomen murteiden sanakirja. 2012. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 30. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. Verkkojulkaisu HTML. URN:NBN:fi:kotus-201110, ISSN: 1796-041X. URL http://kaino.kotus.fi/sms. Updated 18 May 2018. Read 18 May 2018. SKVR = SKVR-database. Suomen Kansan Vanhat Runot I−XV. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura/Finnish Literature Society, 1908–1948, 1997. https:// www.skvr.fi. Read 18 May 2018. 756 Fennica.indd 756 17.1.2019 14:55:27 �Index Index to the Finnish Grammar M.A. Castrén and the names of cited authors and grammatical categories are not included in the index. Eurajoki 681 Eurén, Gustaf Erik 675 Evangelical Lutheran Church 674 final aspiration 684, 696 Finnish language 674, 675, 678, 679, 695, 708 Finnish Literature Society 675 Finno-Ugrian language family → also Uralic languages 673 Finno-Ugric language kinship 672, 673 folk poetry 681, 696, 723 gemination 710 German language 674, 675, 683, 691, 698 Gottlund, Carl Axel 674, 714 gradation 677, 691, 706, 708, 731 Grand Duchy 674 Greek 672 Grimm, Jacob 674 Hebrew 672, 686, 701 hushing sibilants 734 Indo-European languages 673, 674 Jesuit seminary 672 Judén, Jacob 675 Jussoila, Johannes 672 Kalevala 675, 681 Kalevala-metre poems 742 Karelian language 691, 706, 724, 728, 729, 735, 737, 741 Keckman, Carl Niclas 676 Kellgren, Herman 677, 687 Kettunen, Lauri 692 Komi (Zyrian) 714, 715, 724, 728, 733, 734, 744 Köppen, Peter von 676 Krohn, Julius 674 Åbo → Turku Academy of Sciences in St. Petersburg 674, 676, 680 accent → also stress 677, 690, 693‒694, 695, 705, 709 adposition 748 affricates 734 Akiander, Matthias 679 Alexander University → University of Helsinki aspiration → also final aspiration 692, 695, 696, 698, 707 Becker, Reinhold von 674, 675, 676, 679, 726, 743 Bergstadi, Johan Reinhold 677 Berlin 680 Bible 674 Bopp, Franz 674, 678 Borg, Carl Gustaf 676 Cajander, Zacharias 677 Castrén, Natalia 680 Castrén, Robert 680 Collan, Fabian 677 consonant clusters 690, 695, 703‒705 Counter-Reformation 672 d (letter/sound) 696 dialect 674, 681, 692, 693, 694, 696, 700, 703, 706, 707 Häme (Tavastia) dialect 691, 692, 700, 706, 728 Ostrobothnian dialect 729 Savo dialect 674, 713, 715, 729 Savo-Karelian (eastern) dialect 684, 685, 686, 691, 699, 701, 724, 728, 730, 742 south-west (Åbo) dialects 674, 692, 730 diphthong 685, 694, 699‒670 Donatus 672 Elmgren, Sven Gabriel 714 Estonian language 678 757 Fennica.indd 757 17.1.2019 14:55:27 �Fennica: Grammatica Fennica Schiefner, Anton 676, 680 school system 675 Schott, Wilhelm 679 schwa 686, 688, 690, 701, 705 Setälä, Emil Nestor 674 shewa → schwa Siberia 679 Sjögren, Anders Johan 673‒674, 676 Snellman, Johan Vilhelm 679 “sound circle” 688 St. Petersburg → also Academy of Sciences in St. Petersburg 673, 675 Strahlmann, Johann 675 stress → also accent 695 Sundergelteus, Olaus 672 swedicism 674 Swedish language 674, 675, 679, 695, 696, 710, 727 Swedish realm 672, 674 Tavastia dialect → dialect → Häme Tengström, Natalia → Castrén, Natalia Tengström, Robert 677 Tschud → Vepsian language Turku 673 University of Helsinki 675 Uralic languages (related languages) 679, 689, 693, 695, 697, 698, 704, 725, 728 Uralic word stems 682, 697 Vepsian language (Tschud) 676, 734 Vhael, Bartholdus 715 vowel harmony 698, 716 Wichmann, Yrjö 676 Zyrian → Komi Kuopio 677 Lappish → Saami languages Latin 672, 675 Lönnrot, Elias 674, 675, 677, 679, 688, 714, 733, 734, 735, 737, 738, 739, 743, 744 Majamaa, Raija 733 metathesis 693, 709 metric form 693 multi-personal passive 741 national identity 675 National Romaticism 675 Nieminen, Eino 693, 709 Okulov, Grigorij 675 Olmütz 672 oriental languages → Hebrew “original nominative” 678 Ostrobothnia 715 Protestant Reformation 674 quantity (length) 690, 693‒694, 705, 709, 710 Rask, Rasmus 673, 674, 676, 679 Rauma 681 Renvall, Gustaf 673, 674, 676, 679 Rumyantsev, Nikolai Petrovich 673 Russia 673, 674 Russian empire 674 Russian language 675, 696, 733, 744 Saami languages 676, 678, 695, 696, 713, 715, 733, 734, 736, 742, 744 Samoyedic languages 680, 695, 710‒711, 713, 714, 715, 733, 734, 735, 738, 742 Savo (Savolax) 743 Schauman, August 676‒677 758 Fennica.indd 758 17.1.2019 14:55:27 � Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sources and Literature, Index (The Finnish Grammar, Fennica) Subject The topic of the resource <i>Fennica</i>. Manuscripta Castreniana, Linguistica I. 758 p. ISBN 978-952-7262-07-8 (print/hardcover), ISBN 978-952-7262-08-5 (online/pdf). 50 €. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kaisa Häkkinen Publisher An entity responsible for making the resource available Finno-Ugrian Society Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2019 https://www.sgr.fi/manuscripta/files/original/21b6a8ae622b14e0a61d24f4bc27ca78.jpg ea7100e31cf54822237bd31dcf07daf2 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Strödda ethnographiska anteckningar Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Strödda ethnographiska anteckningar. 001 Description An account of the resource <p></p> <table class="invisible-table"> <tbody> <tr> <td style="width: 222px;"> <div class="tooltip-container-ethnographica"><span class="tooltip-trigger-ethnographica"> Om </span> <div class="tooltip-content-ethnographica">Rituals of sacrifice, TN <i>хан</i>, have been of special interest for many who have described Nenets culture. The reindeer is a typical sacrificial animal, although fish or pray animals can also be sacrificed. Additionally, there can be rituals in which no animal is sacrificed (TN <i>хаңор”</i>). For descriptions of rituals around the same time, see Schrenk 1848: 405-408: Veniamin 1855: 120)</div> </div> man offrar åt <div class="tooltip-container-ethnographica"><span class="tooltip-trigger-ethnographica"> Bolvanen, </span> <div class="tooltip-content-ethnographica">See [<a href="https://www.sgr.fi/manuscripta/items/show/1896#bolvan">bolvan</a>].</div> </div> ställes<br />renhufvudet <span style="text-decoration: line-through;">i ett</span> på en stång midt&nbsp;<br />för bolvanen, och så att stången<br />står högre än bolvanen. Obs. I hufvudet<br /><span style="text-decoration: line-through;">stick</span> göres ett hål, så att det ej nedfaller</td> <td style="width: 214px;">If they sacrifice to a bolvan, they set a reindeer head on a pole right before the bolvan so that the pole stands higher than the bolvan. NB: They make a hole in the head so that it does not fall down.</td> </tr> <tr> <td style="width: 222px;">Men om man offrar åt <div class="tooltip-container-ethnographica"><span class="tooltip-trigger-ethnographica">Num, </span> <div class="tooltip-content-ethnographica">See [<a href="https://www.sgr.fi/manuscripta/items/show/1902#num">Num</a>].</div> </div> gör man<br />en urgröpt, trågartad, maschin, borras<br />i midten ett hål, ställer tråget i ändan<br />af en stång. Äfven åt Num gifvas&nbsp;<br />hufvud och ben. Man trodde, att<br />Num bor на верху och derföre ställdes<br />offret на верху. Wid offret förek[allas].<br />mga[många] <div class="tooltip-container-ethnographica"><span class="tooltip-trigger-ethnographica"> böner </span> <div class="tooltip-content-ethnographica">See [<a href="https://www.sgr.fi/manuscripta/items/show/1896#när">när</a>].</div> </div> l[eller]. ord. Offren måste göras<br />i morgonrodnaden, kan ock göras på da-<br />gen, men alldrig om aftonen. <div class="tooltip-container-ethnographica"><span class="tooltip-trigger-ethnographica"> Qvinnor </span> <div class="tooltip-content-ethnographica">See [<a href="https://www.sgr.fi/manuscripta/items/show/1867#women">Qvinnor</a>].</div> </div> få<br />ej göra offret.<br />Bolvanes ansiqte måste vara riktad<br />åt morgonrodnaden.</td> <td style="width: 214px;">But if they sacrifice to Num, they carve a trough-like device with a hole drilled in the middle. A pole is put through the hole. The head and legs are also given to Num. They believe that Num lives above and therefore the offering is placed above. Many prayers or words are uttered during the offering. The sacrifices must be made in the dawn; they can also be made in the daytime, but never in the evening. Women are not allowed to make offerings. The face of the bolvans must be directed towards the dawn.</td> </tr> </tbody> </table> <p></p>