Nimeke
Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja 23
Kuvaus
Otto Donnerille – À. M. Otto Donner. E. N. Setälä, Zur Herkunft und Chronologie der älteren germanischen Lehnwörter in den ostseefinnischen Sprachen. Kaarle Krohn, Pohjolan häätupa. G. J. Ramstedt, Über mongolische Pronomina; Mogholica. K. F. Karjalainen, Suomalais-ugrilaisia käsikirjoituksia Pietarin kirjastoissa. Artturi Kannisto, Eräästä vogulilaisesta karhun nimityksestä. Konrad Nielsen, Spörsmaalet om den lappiske torvgammes oprindelse. Jos. Szinnyei, Das ung. Translativsuffix -vé, -vá. Ralf Saxén, Etymologiska småbidrag. Béla Vikár, Das Lied von der Marie Szücs. Arvid Genetz, Suom. konkia; ihvi; pinta; unk. fene; vezetni. Sigmund Simonyi, Geschichte der reflexiven Konjugation im Ungarischen. Heikki Ojansuu,Über einige niederdeutsche Lehnwörter des Estnischen. Rob. Gauthiot, Finnois tuhat. Yrjö Wichmann, Ein paar Bemerkungen zu Gyarmathi’s “Affinitas”. K. B. Wiklund, Zur Geschichte der lappischen Affrikaten. U. Karttunen, Kalevipoegin toinen painos. A. D. Rudnev, Ein mongolisches Liebeslied. Theodor Schvindt, Några aktstycken belysande Etnografiska museets förhistoria. T. E. Karsten, Eine germanische Wortsippe im Finnischen. E. Teza, Intorno all’ “Affinitas” del Gyarmathi giudizio dato nel 1799 da A. I. bar. Silvestre de Sacy. J. Hurt, Kaks keelt “Vanast kandlest”. Joos. J. Mikkola, Ladoga, Laatokka. H. Paasonen, Über die Benennung des Roggens im Syrjänisch-wotjakischen und im Mordwinischen. Frans Äimä, Eräs lappalainen astevaihtelutapaus. B. F. Godenhjelm, Tarina Toijan Paavosta. Wilhelm Ramsay, Ein Besuch bei den Samojeden auf der Halbinsel Kanin. Julius Ailio, Sananen neolitisen kivikauden kuvanveistotaiteesta. Axel O. Heikel jaHugo Lund, Eräitä kiinalaisia rahoja. Väinö Salminen, Lappalaisista joikauksista. E. A. Tunkelo, Etymologisches. U. T. Sirelius, Kappale suomensukuisten kansain kalastushistoriaa.
Aikamääre
1905–1906
Formaatti
Fyysinen nide
Kieli
Italia (italiano), ranska (français), ruotsi (svenska), saksa (Deutsch), suomi, tanska (dansk), viro (eesti keel)