|
Monografiat / Monographs
Aug. Ahlqvist, Die Kulturwörter der
westfinnischen Sprachen. Ein Beitrag zu der älteren
Kulturgeschichte der Finnen. Deutsche, umgearbeitete Ausgabe.
XV + 315 p. Helsingfors 1875. 20 EUR.
Inscriptions de l'Orkhon
recueillies par l'expédition finnoise 1890 et publiées par la
Société Finno-ougrienne. 1892. XLIX + 48 p. in fol., avec 69
tableaux autotypiques et une carte. Loppuunmyyty / Out of
print.
Lingua viget. 1964. 191 p.
Commentationes Slavicae in honorem V. Kiparsky. Red.
Igor Vahros & Martti Kahla. P. Ariste, Estnisches
in der niederdeutschen Sprache im Balticum. P. Arumaa,
L'homme et la terre. S. B. Bernshtejn, Iz “Karpatskogo
dialektologicheskogo atlasa”. Henrik Birnbaum, Zum
sekundären, implosiven j im Polnischen. V. I.
Borkovskij, K voprosu ob opredelenno-lichnyh
predlozhenijah v drevnerusskih pamjatnikah. W. B. Edgerton,
Leskov's Parody on Gogol': Otbornoe zerno. Knut-Olof
Falk, Ze studiów nad hydronimia suwalska: Jeglówek,
Jeglóweczek, Jegliniec. F. P. Filin, K hronologii
russkogo akan'ja. Vladimir I. Georgiev, Znachenie
nekotoryh zaimstvovanij v finskom jazyke dlja praslawjanskoj
fonemnoj sistemy. N. Gudzij, Pohvala Feodosiju
Pecherskomu. A. V. Isachenko, Un juron russe du XVIe
sičcle. Gunnar Jacobsson, Zur Frage vom Nominativ als
Kasus des direkten Objekts im Slawischen. R. Jakobson,
Ushchekotal" skacha. Václav Machek, Zu den
slavischen Benennungen für unfreie Personen. Nils Ĺke
Nilsson, Usad'ba noch'ju, chingishan'! Verbs
Derived from Personal Names as a Means of Expression in
Literary Russian. Felix J. Oinas, Notes on Russian
Etymologies, II. Päivö Oksala, Hatka - hatkat.
A. Rosetti, Sur la diphtongaison de e et o
accentués en roumain. - Velta Ruke-Dravina, Dial.
gde [= kotoryj]. Franciszek Slawski,
Narty. Christian S. Stang, Russisch devjanosto.
Zdzislaw Stieber, Vieux-russe haraluzhnyj,
cachoube charlezny. Jurij Striedter, Zur
Entstehungsgeschichte von Puschkins “Zhenih”. I. S. Vahros,
O nazvanijah lic zhenskogo pola, sootnositel'nyh s nazvanijami
lic muzhskogo pola. André Vaillant, L'accentuation du
participe en -l-. Maria Widnäs, Über die
russischen Komposita. Kustaa Vilkuna, Mündrich.
Zur Geschichte des Hafentransports. - V. V. Vinogradov,
O svjazjah istorii russkogo jazyka s istoricheskoj
dialektologiej. 7 EUR.
Congressus secundus internationalis
Fenno-Ugristarum Helsingiae habitus 23.–28. VIII. 1965.
-
Pars I. Acta linguistica.
Adiuvantibus Martti Kahla & Alpo Räisänen acta
redigenda curavit Paavo Ravila. 1968. V + 586 p.
Paavo Ravila, Discours de bienvenue. Paavo
Ravila, Discours de clôture. Alho Alhoniemi,
Über die distributive Verwendung der tscheremissischen
Postposition gets. A. L. Arany, Das System der
finnisch-ugrischen und der urmadjarischen Sprache. Paul
Ariste, Über wotische Ortsnamen. I. Átányi, Some
Problems of the Hungarian Vowel System. János Balázs,
Zur Frage der indo-uralischen Verwandtschaft. Géza Bárczi,
Quelques remarques sur l'histoire des occlusives initiales
finno-ougriennes en hongrois. István Bátori, Die
Kombination des Verbalpräfixes meg- mit
Frequentativformen im Ungarischen. Loránd Benkö, Die
Rolle des Protestantismus bei der Herausbildung der
ungarischen Literatursprache. G. Bereczki, Wichtigere
lautgeschichtliche Lehren der russischen Lehnwörter im
Tscheremissischen. Knut Bergsland, The Grouping of
the Lapp Dialects as a Problem of Historical Linguistics.
Zoltán Mihály Csupor, Emlékezés Sajnovics Jánosra, a
finnugor nyelvtudomány megalapozójára. László Deme,
On the Problem of Declension System in Hungarian. Z.
Dubrovina, III infinitiivin illatiivimuoto
intransitiivi- ja transitiiviverbien kanssa suomen kielessä.
A. Feoktistov, Pervye tekstovye zapisi na mordovskih
jazykah. D. R. Fokos-Fuchs, Vid'z'a olannyd!
‘Seid gegrüsst!’ István Futaky, Zur phonetischen
Struktur der Emphatika im Ungarischen. Gerhard Ganschow,
Zur Geschichte der Nominalstämme in den ugrischen Sprachen.
János Gulya, Zur Frage des finnisch-ugrischen
Vokalsystems. P. Hajdú, Über den Umfang des
uralischen Wortschatzes. V. Hallap, Phonological
Problems of the Moksha-Mordvin Language. Gustav
Hasselbrink, Metaphonie als distinktives und redundantes
Merkmal im Südlappischen. K. Heikkilä, Itämerensuomen
-ek-johtimella vastine mordvassa? Osmo Ikola,
Zum Objekt in den ostseefinnischen Sprachen. Samu Imre,
Über einige methodologische Fragen der Arbeiten des
ungarischen Sprachatlasses. Erkki Itkonen, Zur
Frühgeschichte der lappischen und finnischen Lokalkasus.
Terho Itkonen, Einige Fragen der urfinnischen Laut- und
Formengeschichte. Aulis J. Joki, Über den Dual im
Selkupischen. Béla Kálmán, Zur Entstehung des
ungarischen Konsonantensystems. Eeva Kangasmaa-Minn,
The Category of the Adnominal Genitive in Cheremis. Göran
Karlsson, Einige statistische Daten über die
Numeruskongruenz zwischen Subjekt und Prädikat in der
finnischen Volkssprache. S. Károly, Über die
Entwicklung der Komposita in den finnisch-ugrischen Sprachen.
A. Kask, Über die estnischen Inessivformen. József
Kelemen, Über einige aktuelle Fragen der ungarischen
Lexikographie. Magdolna Sz. Kispál, Über einige
Fragen der ugrischen Verbalnomina. Paul Kokla, Zum
Gebrauch der Pluralformen in der tscheremissischen
possessiven Deklination. K. Kont, Partitiivista
kuolanlapin murteissa. Magda Kövesi-Andrássy, Über
das Problem der Affrikata-Suffixe der fiugr. Grundsprache.
Arvo Laanest, Nykyisen Hevahan murteen
luonteenomaisia piirteitä. Ilse Lehiste, Vowel
Quantity in Word and Utterance in Estonian. Heikki
Leskinen, Spuren des analytischen Imperativs im
Finnischen. Matti Liimola, Das l der
objektiven Konjugation des Wogulischen. Eva B. Lörinczy,
Das Neue ungarische Dialektwörterbuch. V. I. Lytkin,
Nekotorye voprosy vokalizma vtorogo sloga finnougorskih
jazykov. K. Majtinskaja, K proishozhdeniju
mestoimennih slov ot nemestoimennih kornej v finnougorskih
jazykah. Tibor Mikola, O zatemnenii
lichno-pritjazhatel'nyh suffiksov. József Molnár, Zur
Geschichte der ungarischen Literatursprache des 16.
Jahrhunderts. M. Must, Über die Arbeiten am
estnischen Dialektwörterbuch. Gábor O. Nagy, Die
Haupttypen der phraseologischen Einheiten in der ungarischen
Sprache. A. Nyíri, Zur Geschichte des ungarischen
Partizipsuffixes -t/-tt. István Nyirkos, On
Methods of Dialect Research. Valdek Pall, Muutamien
virolaisten paikannimityyppien levinneisyydestä. P.
Palmeos, Über die südlichste karelische Mundart.
István Papp, Über das Schicksal der kurzen Auslautvokale
im Ungarischen. László Papp, Über die aktuellen
Fragen der ungarischen Namenkunde. Olga Penavin,
Dialektatlas der ungarischen Sprache in Jugoslavien.
Aarni Penttilä, Über die Technik des Wörtersammelns in
Mundarten. Jean Perrot, Prédication et structure
syntaxique: un probleme général vu ŕ partir du hongrois.
Lauri Posti, Über das Quantitätssystem im Estnischen.
H. Rätsep, Über die Arbeit auf dem Gebiete der
strukturellen und mathematischen Linguistik an der Tartuer
Staatlichen Universität. Alo Raun, Zum Verhältnis der
Derivation und Flexion im Finnisch-Ugrischen. Károly
Rédei, Beiträge zur historischen Formenlehre der
permischen Sprachen. Jan Reychman, Les études
finno-ougriennes en Pologne. A. M. Rot,
Russko-vengerskie jazykovye kontakty na sovremennom čtape.
Veikko Ruoppila, Namen heiliger Personen aus der
Bibel in der finnischen Pflanzen- und Tierwelt. Éva K.
Sal, Zur Frage der vorderen Labialvokale im Ugrischen.
G. Sauer, Nominalstämme auf *-a/*-ä im
Ostjakischen. Pauli Saukkonen, Russisches in
finnischen Satzkonstruktionen. Ingrid Schellbach-Kopra,
Die Intonation des ostjakischen Fragesatzes.
Marie-Elisabeth Schmeidler, Zur Übersetzungstechnik
Agricolas. Thomas A. Sebeok, Toward a Phonemic Atlas
of the Finno-Ugric Languages. Irene N.-Sebestyén,
Lautwandel in den samojedischen Verbalstämmen. B. A.
Serebrennikov, O kolichestve glagol'nyh vremen v
protoural'skom jazyke. V. Skalicka, Über die
Typologie der finnisch-ugrischen Sprachen. K. J. Soltész,
Einige Probleme der ungarischen Verbalpräfixe. W.
Steinitz, Die Konsonantenquantität im Finnougrischen.
G. J. Stipa, Finnisch-ugrisches Sprachmaterial in
Berichten über die Völkerschaften in Russland seit Beginn
der Neuzeit. I. Szathmári, Zur Geschichte der
ungarischen Literatursprache des 17. Jahrhunderts. Valter
Tauli, On Quantity and Stress in Estonian. N. M.
Tereshchenko, Nekotorye sintaksicheskie osobennosti
nganasanskogo jazyka. József Tompa, Die
morphologischen Veränderungen der ungarischen Nomina im 20.
Jahrhundert. E. Vääri, Die neueren Lehnwörter im
Livischen. E. Vászolyi, Über den Ursprung des
syrjänischen Ischma-Dialekts. Otto A. Webermann, Fr.
G. Arvelius als Sprachtheoretiker. Edith Vértes,
Stand und Aufgaben der ostjakischen Dialektologie. Kalevi
Wiik & Ilse Lehiste, Vowel Quantity in Finnish
Disyllabic Words. Pertti Virtaranta, Über das Sammeln
von finnischem und finnisch-ugrischem Sprachgut in Finnland
nach dem Zweiten Weltkrieg. 28 EUR.
-
Pars II. Acta ethnologica.
Adiuvantibus Maija-Liisa Heikinmäki & Ingrid
Schellbach-Kopra acta redigenda curavit Paavo Ravila.
1968. VI + 434 p. Paavo Ravila, Discours de
bienvenue. Paavo Ravila, Discours de cloture.
Harry E. Blomquist, Über die aus dem 5.–6. Jh.
n. Chr. stammenden Knochenfunde von Kjeldamäki. L.
Jaanits, Die frühneolithische Kultur in Estland. L.
V. Károlyi, Kulturhistorische Aspekte der
Schädeloperationen (Trepanationen) aus der Frühgeschichte
der finno-ugrischen Völker. Gyula László, Über die
Grundfragen der uralischen Urheimat. P. Lipták, Über
einige Fragen der Anthropologie der ugrischen Völker.
Ville Luho, Die kammkeramische Kultur und die
finno-ugrische Frage. K. Mark & N. N. Cheboksarov,
Über die Herkunft der finnisch-ugrischen Völker im Lichte
anthropologischer Forschungen. T. Tóth, Das Problem
der Ethnogenese des landnehmenden Ungartums. August
Annist, Die Genesis der “Estnischen Volksmärchen” von
Fr. R. Kreutzwald. Robert Austerlitz, Das
Ineinandergreifen von Text und Melodie im wogulischen
Volkslied. V. Chernecov, Periodicheskie obrjady i
ceremonii u obskih ugrov, svjazannye s medvedem.
Agnieszka Dobrowolska, Les éléments finno-ougriens dans
les constructions populaires du bassin méridional de la
Baltique. Jenö Fazekas, Über einige
religionshistorische Wortgruppen im Finnisch-Ugrischen.
L. Feoktistova, Die volkstümlichen Bezeichnungen der
Pfluggeräte in Estland. L. Gáldi, Le problčme de
l'enjambement dans le folklore poétique finno-ougrien.
Milovan Gavazzi, Zum Problem der Verwandtschaft der
wolgafinnischen und der südosteuropäischen Frasenschürzen.
Béla Gunda, Die Bedeutung der Kultur von
finnisch-ugrischen Völkern in der eurasischen
Kulturentwicklung. Imre Katona, Zur Frage der
finnisch-ugrischen Schicht der ungarischen Volksdichtung.
Toini-Inkeri Kaukonen, Zum Walken von Lodentuch in
Finnland. László Keszi-Kovács, Ethnographische
Filmaufnahmen und finnougrische ethnologische Forschung.
J. Kodolányi jr., Einige Lehren der Forschungen über die
materielle Kultur der obugrischen Völker. Bertalan
Korompay, Die Belege der Bogenfalle der Wolga- und
Dongegend. Ed. Laugaste, Die Arten der Alliteration
und der Assonanz sowie ihre Häufigkeit im altestnischen
Volkslied. A. Luts, Neue Familienbräuche in
Südostestland. Aliise Moora, Über die volkstümliche
Nahrung in der ostestnischen Grenzzone. H. Moora, Zur
älteren Geschichte des Bodenbaues bei den Esten und ihren
Nachbarvölkern. Béla C. Nagy, Finnisch-ugrische
Elemente in der ungarischen Volksmusik. Felix J. Oinas,
The Mutual Influence Between Slavic and Balto-Finnic Epic
Songs. Gy. Ortutay, Möglichkeiten und Aufgaben der
Forschung auf dem Gebiet der finnisch-ugrischen Folklore.
J. Peegel, Über die Aufgaben der Untersuchung der
Sprache der alten estnischen Volkslieder. A. Peterson,
Über den geschlossenen Ofen der estnischen Wohnriege. G.
de Rohan-Csermak, L'ethnologie finno-ougrienne dans les
sciences anthropologiques. György Szomjas-Schiffert,
Der Kalevala-Typ in den gemeinsamen Melodien der
finno-ugrischen Völker. Ü. Tedre, Einige Bemerkungen
zur Entwicklungsgeschichte der neueren estnischen
Volkslieder. Niilo Valonen, Die Widerspiegelung der
mittelalterlichen Kulturgebiete in der finnischen Volkskunst.
László Vargha, Archaistischer Charakter der
ungarischen Getreidespeicher in Holzkonstruktion. Lajos
Vargyas, Zur Methodik der vergleichenden
finnisch-ugrischen Musikwissenschaft. Ants Viires,
Zur Geschichte des Landtransports bei den Ostseefinnen.
László Vikár, La musique populaire des Tchérémisses (Maris)
orientaux. Kustaa Vilkuna, Bericht über die
Untersuchung “Die volkstümlichen Pflüge Finnlands”.
Vilmos Voigt, Die ostseefinnische Volksdichtung als
Gegenstand der europäischen Folkloristik. Péter Domokos,
Die Einführung der finnischen Literatur in Ungarn. Endre
Gombár, Taidekäännösten probleemoja suomalaisen
kirjallisuuden kääntämisessä unkariksi. Toivo Lyy,
Vörösmartys “Szózat” und Runebergs “Unser Land”. 24 EUR.
Congressus Octavus Internationalis
Fenno-Ugristarum: Jyväskylä 10.–15.8.1995. Pars I–VIII.
Redegit Heikki Leskinen & al. (ISBN 952-90-6683-X) 115
EUR.
-
Pars I. Orationes plenariae et
conspectus quinquennales. Jyväskylä 1995. 203 p. (ISBN
952-90-6684-8). Orationes plenariae: Csanád Bálint,
Die landnehmenden Ungarn und Europa. Eugene Helimski,
Proto-Uralic gradation: continuation and traces. László
Honti, Zur Morphotaktik und Morphosyntax der uralischen/finnisch-ugrischen
Grundsprache. Seppo Lallukka, Assimilation and its
measurement: Finno-Ugrian peoples of Russia. Ingrid
Rüütel, Estonian folk music layers in the context of
ethnic relations. Pekka Sammallahti, Language and
roots. Marja-Liisa Savontaus & Päivi Lahermo & Pertti
Sistonen & Antti Sajantila, The genetic relationship
between the Finns and the Saamis. - Conspectus
quinquennales: Lauri Honko, Vertical heritage in
horizontal adaptation: presentations of oral poetry and
belief systems among the Finno-Ugrians. Kai Laitinen,
Fünf Jahre finnische Literaturforschung. Juhani U. E.
Lehtonen, Abschied von der Ethnographie? Ari
Siiriäinen, Recent trends in the Finnish archaeology.
Seppo Suhonen, Finno-ugristische Sprachwissenschaft
1989–1994. (ISBN 952-90-6684-8) 17 EUR.
-
Pars II. Summaria acroasium in
sectionibus et symposiis factarum. Jyväskylä 1995. 355+8 p.
(ISBN 952-90-6685-6) 17 EUR.
-
Pars III. Sessiones sectionum.
Phonologia & Morphologia. Jyväskylä 1996. 237 p. –
Phonologia: Daniel Abondolo, Proto-Uralic
vocalism revisited: evidence from centre and circumference.
Bakró-Nagy Marianne, Szótagkapcsolódások az obi-ugor
alapnyelvben. Tatjana Krasnova, Udmurt-Russian
bilingualism and prosodic interference. Juha Leskinen,
Consonant clusters in Finnish, Estonian and Hungarian.
Marina Ljublinskaja, Fonologicheskie zakonomernosti
prisoedinenija morfem v neneckom jazyke. Zita
McRobbie-Utasi, An acoustical analysis of durational
interdependencies in Skolt Sámi: theoretical implications.
Oszkó Beatrix, Az ugor fonotaxisból (Elemzések az UEW
alapján). Matti Punttila, Ensi tavun vokaaliaineksen
keston vaihtelusta karjalassa. Jaan Ross & Ilse Lehiste,
Silpnootide pikkusest ühes karjala itkus. Wolfgang
Veenker, Beschreibung der Wortstruktur in den uralischen
Sprachen. Anna Widmer, Philologische und
lautgeschichtliche Bemerkungen zum Dialekt von Nizjam.
Zoja Zorina, Est' li labial'naja garmonija glasnyh v
lugomarijskom jazyke. Morphologia: Nina Agafonova,
Mestoimenija smeshannyh mordovskih govorov Samarskoj oblasti.
Alho Alhoniemi, Über die Unterschiede bei der
Verwendung der Subjekt- und Objektkonjugation im Ersa- und
Mokscha-Mordwinischen. Paul Alvre, Läänemeresoome
terminatiivseist konstruktsioonidest (eriti eesti keelt
silmas pidades). István Bátori, Generating the
inflectional paradigms of verbs in Uralic languages.
Jevgenij Cypanov, Pseudonegatiiviset verbilausekkeet
komin kielessä. Fülei-Szántó Endre & Fülei-Szántó Éva,
The verbal touch. Fülei-Szántó Éva, A "konténer-elv"
mint szemantikai részfunkció néhány magyar igekötő esetében.
János Gulya, Transitivität, Determiniertheit und
objektive Konjugation im Proto-Uralischen. Tiina Halling,
Vaihtoehtoja ulkopaikallissijoille liivissä. Tette
Hofstra, Ostseefinnische Verben germanischer Herkunft:
Bemerkungen zur Morphologie. Tetsuro Ikeda, Case
structures in the languages of northern Eurasia. Irina
Il'jashenko & Natalija Maksimova, Kategorija chisla
mestoimenij v sel'kupskom, samodijskih i finno-ugorskih
jazykah. Maija Jambulatova, Suffiksy s zalogovym
znacheniem v finno-ugorskih jazykah (na osnove materialov
marijskogo i finskogo jazykov) i problema kategorii zaloga v
marijskom jazyke. Rudolf Karelson, Mőnede
postpositsioonide ja käändelőppude kasutusvahekorrast eesti
keeles. Leelo Keevallik, A case of stable variation
in spoken Standard Estonian. Valej Kel'makov, Formy
sub"ektnoj ocenki imen sushchestvitel'nyh v udmurtskom
jazyke. László Keresztes, Mordvan determinatiivisen
taivutuksen kehitys. Ariadna Kuznecova,
Polifunkcional'nost' jazykovoj edinicy na v jazyke
severnyh sel'kupov. Lars-Gunnar Larsson, Bemerkungen
zur Geschichte der mA-Partizipien im Finnischen.
Jorma Luutonen, Variacija v porjadke flektivnyh
suffiksov marijskogo jazyka. Edit Mészáros, O
nekotoryh osobennostjah črzja-mordovskogo otymënnogo
glagoloobrazovanija. Tibor Mikola, Beiträge zur
Morphologie des Nganasanischen. Galina Nekrasova,
Semanticheskaja struktura prisubstantivnogo genitiva v
finno-permskih jazykah. Stephan Pugh, Assimiljacija
russkih glagolov v marijskom jazyke: voprosy morfologii i
slovoobrazovanija. Károly Rédei, Zur Herausbildung
der uralischen Konjugation (Die Frage des Aspekts und
Tempus). Ralf-Peter Ritter, Zum Supinum im
Ostseefinnischen, Lappischen und Baltischen. Jun'ichi
Sakuma, Distribution of possessive suffixes in the
Finnish language. Merja Salo, Mordvan temporaalisista
olosijoista. Ilkka Savijärvi,
Suomalais-virolais-venäläisten kontaktien heijastumia
inkerinsuomen paikallissijajärjestelmässä. Evgenija
Shebolkina, Status kategorij vida i zaloga v komi jazyke.
T. Somogyi Magda, A magyar nyelv
toldalékrendszerezési sajátosságai. Irina Sorokina,
Funkcionirovanie pritjazhatel'nyh suffiksov v samodijskih
jazykah. Ivan Tarakanov, Prilagatel'nye,
oboznachajushchie stepeni kachestva v permskih jazykah.
Gennadij Ushakov, Grammaticheskie kategorii udmurtskogo
jazyka. Lydia Vasikova, Agglutination and problems of
the case in the Mari languages. Pekka Zaikov,
Karjalan murteiden imperatiivin päätteiden distribuutio.
(ISBN 952-90-7370-4) 24 EUR.
-
Pars IV. Sessiones sectionum. Syntaxis
et semantica & Contactus linguistici et status hodiernus
linguarum & Cetera linguistica. Jyväskylä 1996. 297 p.
– Syntaxis et semantica: Jaakko Anhava, From
grammar to pragmatics – lack of verb concord in written
Finnish. Raisa Buzakova, Sinonimija pridatochnyh
predlozhenij prichiny i obstojatel'stv s prichinnym
znacheniem v prostyh predlozhenijah. Dolovai Dorottya,
Az obi-ugor nyelvek műveltető szerkezetei. Eőry Vilma,
A nominális mondat a mai magyar nyelvben. Aleksandr
Feoktistov, Strukturnye tipy i semanticheskie obertony
bahuvrihi-kompozit i čtimologicheskih figur. M. M.
Jocelyne Fernandez-Vest, Deixis and cognition in the
construction of Sami and Balto-Finnic (SBF) discourses.
Aimo Hakanen, Lausetyyppikuvauksen kriteereistä.
Jukka-Pekka Hammari, Uralilaisten paikanilmausten
dynaamisuudesta erityisesti suomen pohjalta. Cornelius
Hasselblatt, Vergleichende Wortstellungsanalyse im
Ostseefinnischen und Indoeuropäischen. Tuomas Huumo,
Remarks on the functions of word order in Finnish and
Estonian. Rune Ingo, Non-finite embedding or
abbreviated subordinate clause? Andrej Kaksin,
Perfektsemantik in der Struktur eines chantischen Verbs.
Ol'ga Kazakevich, Prichina i cel' v sel'kupskih
fol'klornyh tekstah. Kjell Kemi, Pohjoissaamen
infiniittimuotojen syntaksi. Tat'jana Krasnova,
Princip zameny A. M. Peshkovskogo v prozodicheskoj sisteme
udmurtskogo jazyka. Člina Lebedeva, Strukturnaja
harakteristika marijskih poslovic i pogovorok. Pekka
Lehtimäki, Suomalaispojan kaksi äännettä. Matti Leiwo,
On cognitive and affective factors in grammatical processes.
Kazuto Matsumura, The Estonian adessive as "dative".
Helle Metslang, Evolutsioonilised ja
revolutsioonilised uuendused grammatikas. Peep Nemvalts,
Viron subjektilauseke semanttisten, syntaktisten ja
pragmaattisten tekijöiden ristipaineessa. Kene Noormägi,
Venäjän vaikutuksesta Tverin karjalassa. István Nyirkos,
Syntaktisia suhteita ilmaisevat morfeemit ja kommunikaatio
unkarin lauseessa. Hille Pajupuu, Eestlaste ja
soomlaste kommunikatsioonikäitumine: sarnasused ja
erinevused. Mayumi Sakamoto, Eesti keele kaasaütlevas
käändes atribuudi asendist. Zsuzsa Salánki,
Onomatopočzija i znachenie v udmurtskom jazyke. Päivi
Schot-Saikku, Partitiivin syntaktisesta variaatiosta
suomessa. Hiroshi Shoji, Uralilaisten kielten
prenominaalisten relatiivirakenteiden typologiaa. Jelena
Skribnik, Sentences with adjectival predicates in Mansi
(Vogul). Valentina Solovar, Modeli prostogo
predlozhenija v hantyjskom jazyke. Aleksandr Shutov,
Ob issledovanii istorii sintaksicheskogo stroja udmurtskogo
jazyka. Ildikó Vecsernyés, Eräitä ersämordvan
sanajärjestyksen ominaispiirteitä. - Contactus
linguistici et status hodiernus linguarum: Klavdija
Afanas'eva, Jazykovaja politika: sohranenie i razvitie
jazykov hanty i mansi v sisteme obrazovanija. Jarmo
Elomaa, Vatjan alkuperän ongelma. Tuuli Forsgren,
Collocations - a difficult field of research. Pirkko
Forsman Svensson, A specimen of Old Finnish chancery
language and its Swedish original. Hans Fromm,
Germanen im bronzezeitlichen Mittelschweden? Axel
Groundstroem, Wunschvorstellungen zu einem Wörterbuch
des Finnischen als Fremdsprache. Anu-Reet Hausenberg,
Onko komin ja itämerensuomalaisissa kielissä areaalisia
yhteispiirteitä? Kabán Annamária, Az erdélyi magyar
nyelvtudomány fóruma, a NyIrK és előzményei. Boris
Karakulov, K voprosu o variativnosti v udmurtskom
literaturnom jazyke. Aleksandr Kar'gin,
Zakonodatel'stvo o jazykah v Respublike Mordovija: problemy
realizacii. Dmitrij Kazancev, Mesto marijskogo jazyka
v uslovijah bilingvizma. Rein Kull, Sajand
sihikindlat terminoloogiatööd Eestis. Selle tähendus
kirjakeele arengus. Ago Künnap, What does a "Uralic
language" mean? Heli Laanekask, Baltisaksa
estofiilide keelekorralduslikud ideed ja tänapäeva eesti
keelesituatsioon. Elena Mokshina, Dinamika
chislennosti mordovskogo naroda. Carl O. Nordling, A
new theory on the genesis of the Finnish language. Pirkko
Nuolijärvi, Suomenkielinen yhteisö 1900-luvulla. Jaan
Őispuu, Tverin karjalaisille kirjakieli: kyllä vai ei?
Irmeli Pääkkönen, Carl Niclas Keckman
varhaisnykysuomen kehittäjänä. Rusvai Julianna,
Ékezethasználat egy kétnyelvű (osztják-orosz) hitoktató
műben (Ioann Egorov - Ioann Popov: Emyn" jastopsa. Svjatoe
skazanie. Svjashchennaja istorija. Tobolsk, 1900).
Sebestyén Árpád, Idegen nyelvek hatása a magyar
névutórendszerre. Peter Sherwood, Megjegyzések a
tavdai vogul végnapjairól. Eduard Vääri, Liivinmaan
liivin kielestä. Reet Vääri, Englannin kielen
vaikutus nykyviroon. Helgi Vihma, Suomen vaikutus
viron kielenuudistukseen. Tiit-Rein Viitso, On
classifying the Finno-Ugric languages. Valma Yli-Vakkuri
& Ulla Palomäki, Tutkimushanke Studia comparativa
linguarum orbis Maris Baltici. - Cetera linguistica:
Márta Csepregi, Surgutin hantien karhulaulujen
kielenpiirteitä. Sándor Földvári, Contributions to
the contacts between Finno-Ugric and Slavonic linguistics in
the late 18th and early 19th century. Alla Lushnikova,
Drevnejshaja kartina mira indoiranskih i finno-ugorskih
narodov. Ol'ga Nazarova, Jazyk črzja-mordovskogo
pis'mennogo pamjatnika nizhegorodskogo cikla. Szűts
László, A magyar tudományos nyelv jellegzetességei.
Tőnu Tender, The new orthographies of the Vőru dialect.
Ritva Toropainen, Oulun seudun murteen d:n
[dentaalispirantti] ja ts:n historiasta. (ISBN
952-90-7371-2) 24 EUR.
-
Pars V. Sessiones sectionum.
Lexicologia & Onomastica. Jyväskylä 1996. 302 p. –
Lexicologia: Elena Ajbabina & Ljucija Beznosikova,
Čpitety v sovremennom komi literaturnom jazyke. Balogh
Lajos, Lexikai neologizmusok a magyar nyelvjárások
szókészletében. Edit Bogár, Paikallissijat rektioina
suomen ja unkarin kielessä. Dmitrij Cygankin,
Poluaffiksacija kak odin iz sostavnyh komponentov
arhitektoniki slovoproizvodstva v mordovskih jazykah.
László Dezső, Primary verbs from Finno-Ugric
proto-language to Modern Hungarian: typological observations.
Miroslava Fabian, Nouns denoting religious feelings
in English and Hungarian. Galina Fedjuneva, K voprosu
identifikacii komi narechij. Aili Flint,
Johdosprofiili ja semanttinen kirjo. Sergej Gabov,
Komin kielen leksikografisista käsikirjoituksista.
Gerevich Éva, A magyar lélek, szellem és a finn
sielu, henki szavak kontrasztív szemantikai elemzése.
Aleksandra Grebneva, Proishozhdenie i
slovoobrazovatel'naja struktura nekotoryh mordovskih
floristicheskih leksem. Riho Grünthal,
Itämerensuomalais-mordvalaisesta yhteissanastosta mordvan
kannalta tarkasteltuna. Sirkka-Liisa Hahmo, Muutamia
etymologiointiperiaatteita. Lidija Harchenkova,
Leksicheskie lakuny v hantyjskom i russkom jazykah.
Liselotte Hartung, si ’der, dieser’ im Dienste
der Subordination. Jevgenij Igushev, Stilistik der
Negation in den permischen Sprachen. Ulla Jäppinen,
Suomen sinivalkoiset värit semantiikan näkökulmasta.
Ol'ga Kazanceva, K voprosu o proizvodstvennoj leksike
udmurtskih goncharov. Antal Kiss, Votjakin ja unkarin
kielen yhteisestä sanastosta. László Klima,
Statistische Analyse der ungarischen Wörter unbekannten
Ursprungs nach mehreren Gesichtspunkten. Ulla-Maija
Kulonen, Etymologie, Lautgeschichte, Herkunft.
Margarita Kuznecova, Marijskie zoonimy v rukopisnom
slovare Č. Beke. Lizanec Péter, A kárpátaljai magyar
nyelvjárások lexikai és szemantikai kutatásának előzetes
eredményei. Andreas Ludden, Latvian ja viron pre- ja
postpositioiden käyttöä areaalilingvistiikan näkökulmasta.
Antonella Magnabosco, Ungarische Primärverben
finnougrischer Abstammung: ihre geographische und
semantische Verteilung. Harri Mantila, A finn és
magyar igenévrendszer kontrasztív mondattana és szemantikája.
Máté József, A számi nyelv összetett növényneveiről.
Marija Mitrofanova, Mordovsko-marijskie leksicheskie
sootvetstvija v nazvanijah fauny. Zoltán Molnár,
Uralic Etymological Archive. Mihail Mosin,
Var'irovanie slovoobrazovatel'nyh suffiksov v črzjanskom
jazyke. Imre Csaba Nagy, Semanticheskij analiz
nazvanij chastej tela ural'skogo i finno-ugorskogo
proishozhdenija. Rif Nasibullin, Die russischen
Entlehnungen im Udmurtischen der Voroktoberzeit. Piret
Norvik, Kuusalu rannikumurde sőnavara ja selle suhted
soome keelega. Boris Osipov, Tipologija
frazeologizmov nekotoryh permskih jazykov v plane ih
sopostavlenija s russkimi frazeologizmami. Gyula Paczolay,
European proverbs in some Finno-Ugric languages. Anatolij
Rakin, Luiden nimitykset permiläisissä kielissä.
Kristiina Ross, Kahest eestikeelsest piiblitőlkest.
Henn Saari, Das Morphem in der estnischen Wortbildung.
Pauli Saukkonen, Suomen kielen johdinten typologiaa.
Brigitte Schulze, Ostjakische Lehnbedeutungen aus dem
Russischen. Oleg Sergeev, Princip perevoda slov v
rukopisnoj leksikografii marijskogo jazyka XVIII-XIX vekov.
Mária Sipos, Palato-velar pairs (on the possibilities
of computer analysis of the Uralic Etymological Dictionary).
Sipőcz Katalin, Poliszém kapcsolatok a vogul
testrészelnevezések lexikai csoportjában. Jaakko Sivula,
Suomalainen näkökulma pohjoismaiseen leksikografiaan.
Matti K. Suojanen, Situational variation of daily
vocabulary. Inga Suoniemi-Taipale, Ruumis -
hahmottamisen lähtökohta. Ruumiinosan nimeen perustuvat
partikkelit. Adolf Turkin, Karjala-vepsa laenud komi
keeles. Lembit Vaba, Ühest balti päritolu
lőunaeestilise levikuga sőnarühmast. Gábor Zaicz,
Näkökulmia mordvan kielen etymologisen sanakirjan
hakusana-aineksen valintaan. - Onomastica:
Ekaterina Baryshnikova, Plan Sankt-Peterburga 1721 g. iz
Stokgol'mskogo Voennogo arhiva. Semen Chernyh, O
proishozhdenii nazvanija Moskov"/Moskva. Tat'jana
Dmitrieva, Sovremennye tendencii v hantyjskoj toponimii
Kazyma. Gerhard Ganschow, ’Stein’ und ’Sumpf’ in
finnischen Gewässernamen. Fëdor Gordeev, Iranskij mir
i volzhsko-permskie jazyki. Marja Kallasmaa,
Rahvaetümoloogia osast kohanimede arengus. Nina Kazaeva,
Črzjanskie suffiksal'nye toponimy. Ljudmila Kirillova,
Lähteiden nimitykset ja niiden kuvastuminen permiläisissä
asuinpaikkojen nimissä. Magdolna Kovács, Proper names
in the Finnish language in Australia. Anatolij Kuklin,
Marijsko-saamskie leksicheskie isoglossy (na materiale
toponimii Volgo-Kamskogo regiona). Arja Lampinen,
Jyväskylän ristimänimenannon kehitys: dokumentointia ja
teoriointia. Maticsák Sándor, A vel'e ’falu’
utótagú településnevek a mordvinban. Sirje Mäearu,
Eesnimi liitumi osana. Mizser Lajos, A magyar
keresztnévadás újabb kori hatóerői. Eeva Maria Närhi &
Piroska Benedek, Patronyymiset sukunimityypit Suomessa
ja Unkarissa. Sirkka Paikkala, Kansallisten
sukunimien nousu Suomessa. Ritva Liisa Pitkänen,
Saarten nimeäminen suomenkielisessä Turunmaan saaristossa.
Mária Magdolna Tatár, The Iranian name of the Burtas
people in the Hungarian sources and their Finno-Ugric
connections. Jorma Toivainen, Saamen jälkiä
Yli-Kemijoen paikannimissä Rovaniemellä. Marja
Viljamaa-Laakso, Kadunnimet ja identiteetti. (ISBN
952-90-7372-0) 24 EUR.
-
Pars VI. Ethnologia & Folkloristica.
Jyväskylä 1996. 502 p. – Jurij Aleksandrov,
Pusy (tamgi) kak znak semejno-rodovoj sobstvennosti udmurtov.
Evgenij Alekseenko, Korennoe naselenie Verhnego Taza
1960-e gg. Gennadij Bardin, Social'no-čkologicheskie
problemy naroda jugry. Vladimir Baryshnikov, Peremeny
v sovetskoj nacional'noj politike po otnosheniju k finskomu
naseleniju (osen' 1939 – vesna 1940 gg.). Tatiana
Boulgakova, Ural mythological tales about taming foul
weather. Tat'jana Burilova, Horeografija v
svjatochnoj obrjadnosti naroda komi. Terenti Charamsin,
Rentierzucht als eine Grundlage der materiellen und
kulturellen Entwicklung der ob-ugrischen Völker. Svetlana
Chervonnaja, Vyrazhenie čtnicheskogo samosoznanija
marijskogo naroda v sovremennom izobrazitel'nom iskusstve.
Carla Corradi Musi, Studies in the beliefs and myths
of the Finno-Ugrics in the new European historical context.
Regina Grigorieva, The ethnic situation in the
Leningrad region within the period of 1950-1990 basing on
the materials of the general census of the population.
Valentina Denisenko, Tradicionnye zanjatija komi:
problemy vyzhivanija. Tat'jana Devjatkina,
Mirovozzrencheskij aspekt v suevernyh primetah mordvy.
Elena Dubrovskaja, Zhurnal "Karel'skie izvestija" kak
istochnik po čtnicheskoj istorii karel. Elena Fedorova,
Sovremennye hozjajstvennye zanjatija severnyh mansi.
Valentina Filippova, Narodnyj kalendar' i komi
obrjadovaja počzija. Ol'ga Fishman, Migracija karel v
Tihvinskij kraj (istorija i sovremennoe sostojanie).
Natal'ja Gluhova, Nagljadnoe predstavlenie ritma v
marijskih zagovorah. Imre Gráfik, Die Chansen der
Minderheitskultur. Streuungartum in Kroatien, ihre
Vergangenheit und Gegenwart. Pekka Hakamies,
Mentalitet finskih poslovic. Galina Harjuchi,
Dejatel'nost' Associacii "Jamal - potomkam!" -
obshchestvennogo dvizhenija korennyh malochislennyh narodov
Severa Jamalo-Neneckogo avtonomnogo okruga. Kaija
Heikkinen, Vepsskie zavetnye prazdniki v processe
formirovanija grazhdanskogo obshchestva v Rossii. Mall
Hiiemäe, Die fruchtbarkeitsmagische "Unmoral" im
estnischen Volkskalender. Irina Il'ina, Rebenok v
tradicionnoj kul'ture salymskih hantov. Henni Ilomäki,
Eläin ihmisen mielessä ja folkloren kielessä. Rif Jakupov,
Finno-ugry v sostave teptjarej. Paula Jääsalmi-Krüger,
Hanti- ja mansinaisten kokemuksia kuukautisista. Jurij
Kaliev, Obraz "jumyn üdyr" (nebesnoj krasavicy) v
astral'nyh predstavlenijah marijcev. Marja-Liisa Keinänen,
The ritual transformation of a new-born in Savo-Karelia.
Ágnes Kerezsi, Sohranenie tradicii zhertvoprinoshenija
zhivotnyh v pogrebal'nom obrjade sovremennyh udmurtov.
Aleksandra Kim, Pre-Uralic *elä- in Samoyedic
ethnos. Pille Kippar, Itämerensuomalais-balttilaisen
paikallisen saturepertoaarin muodostumisesta. Konstantin
Klimov, Narodnoe dekorativnoe iskusstvo besermjan kak
istoriko-čtnograficheskij istochnik. János Kodolányi jr.,
Pohjois-Euraasian uralilaiskansojen metsästäjät. Mare
Kőiva, Aliens in Estonia – mythological tradition?
Nikolaj Konakov, Istoricheskaja pamjat' v komi
pereselencheskih gruppah. Aleksej Konev, Arhetip
tradicionnogo vlastnogo lidera obskih ugrov. Anu Korb,
O pesennoj tradicii sibirskih čstoncev. Pirjo
Korkiakangas, Avtobiograficheskie vospominanija ob igrah
i zanjatijah v detstve. Nadezhda Korovina,
Tradicionnye formuly skazok finno-permskih narodov.
Vladimir Kudrjavcev, Fol'klor v grafike finno-ugorskih
narodov Povolzh'ja i Priural'ja. Kuz'ma Kulikov,
Politicheskie vzgljady udmurtskoj intelligencii v konce 1920
- nachale 1930-h godov. Tarmo Kulmar, Zur
urmonotheistischen Deutungsmöglichkeit der animatistischen
Tendenzen in der ältesten Schicht der estnischen Urreligion.
Wladimir Kurikov, Die Entwicklungsprobleme der nicht
zahlreichen Urvölker des Nordens im Chanty-Mansijsker
autonomen Kreise. Marina Kuropjatnik, Social'naja
organizacija kol'skih saamov v konce XIX - nachale XX v.
László Kürti, Ethnicity, religion and economy: Hungarian
families in Zsobok, Romania. Rail Kuzeev, The
Volga-Ural region of Finno-Ugrian and Turkic interaction (demographic
and ethno-cultural aspects). Maina Lapina,
Traditionelle Etikette bei Chanten. Katalin Lázár,
The songs of the Eastern Khanty. Ildikó Lehtinen,
Polozhenie marijskih zhenshchin. Svadebnaja odezhda marijcev.
Aado Lintrop, Shamaanivisioiden perinteinen
kontrollointi (nganasanilaisten kertomuksien perusteella).
Tat'jana Luk'janchenko, Sovremennaja sel'skaja sem'ja
Kol'skih saamov (po materialam Lovozerskogo r-na). Ljubov'
Majkova, Nacional'nye tradicii v vospitanii
doshkol'nikov. Svetlana Malinovskaja, Otrazhenie v
tradicionnom imennike narymskih sel'kupov social'noj
organizacii. German Mal'cev, Tradicionnaja narodnaja
medicina (lekarstvennye rastenija i sbory) u komi-permjakov.
Elena Martynova, Obrjady svjazannye s socializaciej
detej u juganskih hantov. Mihail Macuk, Komi-zyrjane.
Zyrjane li? Anneli Meriläinen, Hailuotolaisen
kalastuskulttuurin muutos 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun
alussa. [– –] (ISBN 952-90-7414-X) 32 EUR.
-
Pars VII. Litteratura. Archaeologia &
Anthropologia. Jyväskylä 1996. 420 p. (ISBN 952-90-7415-8)
32 EUR.
-
Pars VIII. Oratio plenaria et
commentarii & Symposia & Orationes officiales. Jyväskylä
1996. 120 p. (ISBN 952-90-7416-6) 9 EUR.
Ot Ioanna svjatoe evangelie na
central'nom mokshanskom narechii mordovskogo jazyka. Perevel
Nikolaj Barsov. 1901. VI + 76 p. 9 EUR.
G. I. Ramstedt, Sravnitel'naja
fonetika mongol'skogo pis'mennogo jazyka i
halha’sko-urginskogo govora. 1908. 9 EUR.
Акрет муро [Akret muro]. 2006. 92 s. (ISBN
952-5150-88-7) 24 EUR. [Esittely.] |
