Etusivu > Julkaisut > Muut julkaisut > Monografiat / Monographs

Monografiat / Monographs

Aug. Ahlqvist, Die Kulturwörter der westfinnischen Sprachen. Ein Beitrag zu der älteren Kulturgeschichte der Finnen. Deutsche, umgearbeitete Ausgabe. XV + 315 p. Helsingfors 1875. 20 EUR.

Inscriptions de l'Orkhon recueillies par l'expédition finnoise 1890 et publiées par la Société Finno-ougrienne. 1892. XLIX + 48 p. in fol., avec 69 tableaux autotypiques et une carte. Loppuunmyyty / Out of print.

Lingua viget. 1964. 191 p. Commentationes Slavicae in honorem V. Kiparsky. Red. Igor Vahros & Martti Kahla. P. Ariste, Estnisches in der niederdeutschen Sprache im Balticum. P. Arumaa, L'homme et la terre. S. B. Bernshtejn, Iz “Karpatskogo dialektologicheskogo atlasa”. Henrik Birnbaum, Zum sekundären, implosiven j im Polnischen. V. I. Borkovskij, K voprosu ob opredelenno-lichnyh predlozhenijah v drevnerusskih pamjatnikah. W. B. Edgerton, Leskov's Parody on Gogol': Otbornoe zerno. Knut-Olof Falk, Ze studiów nad hydronimia suwalska: Jeglówek, Jeglóweczek, Jegliniec. F. P. Filin, K hronologii russkogo akan'ja. Vladimir I. Georgiev, Znachenie nekotoryh zaimstvovanij v finskom jazyke dlja praslawjanskoj fonemnoj sistemy. N. Gudzij, Pohvala Feodosiju Pecherskomu. A. V. Isachenko, Un juron russe du XVIe siècle. Gunnar Jacobsson, Zur Frage vom Nominativ als Kasus des direkten Objekts im Slawischen. R. Jakobson, Ushchekotal" skacha. Václav Machek, Zu den slavischen Benennungen für unfreie Personen. Nils Åke Nilsson, Usad'ba noch'ju, chingishan'! Verbs Derived from Personal Names as a Means of Expression in Literary Russian. Felix J. Oinas, Notes on Russian Etymologies, II. Päivö Oksala, Hatka - hatkat. A. Rosetti, Sur la diphtongaison de e et o accentués en roumain. - Velta Ruke-Dravina, Dial. gde [= kotoryj]. Franciszek Slawski, Narty. Christian S. Stang, Russisch devjanosto. Zdzislaw Stieber, Vieux-russe haraluzhnyj, cachoube charlezny. Jurij Striedter, Zur Entstehungsgeschichte von Puschkins “Zhenih”. I. S. Vahros, O nazvanijah lic zhenskogo pola, sootnositel'nyh s nazvanijami lic muzhskogo pola. André Vaillant, L'accentuation du participe en -l-. Maria Widnäs, Über die russischen Komposita. Kustaa Vilkuna, Mündrich. Zur Geschichte des Hafentransports. - V. V. Vinogradov, O svjazjah istorii russkogo jazyka s istoricheskoj dialektologiej. 7 EUR.

Congressus secundus internationalis Fenno-Ugristarum Helsingiae habitus 23.–28. VIII. 1965.

  • Pars I. Acta linguistica. Adiuvantibus Martti Kahla & Alpo Räisänen acta redigenda curavit Paavo Ravila. 1968. V + 586 p. Paavo Ravila, Discours de bienvenue. Paavo Ravila, Discours de clôture. Alho Alhoniemi, Über die distributive Verwendung der tscheremissischen Postposition gets. A. L. Arany, Das System der finnisch-ugrischen und der urmadjarischen Sprache. Paul Ariste, Über wotische Ortsnamen. I. Átányi, Some Problems of the Hungarian Vowel System. János Balázs, Zur Frage der indo-uralischen Verwandtschaft. Géza Bárczi, Quelques remarques sur l'histoire des occlusives initiales finno-ougriennes en hongrois. István Bátori, Die Kombination des Verbalpräfixes meg- mit Frequentativformen im Ungarischen. Loránd Benkö, Die Rolle des Protestantismus bei der Herausbildung der ungarischen Literatursprache. G. Bereczki, Wichtigere lautgeschichtliche Lehren der russischen Lehnwörter im Tscheremissischen. Knut Bergsland, The Grouping of the Lapp Dialects as a Problem of Historical Linguistics. Zoltán Mihály Csupor, Emlékezés Sajnovics Jánosra, a finnugor nyelvtudomány megalapozójára. László Deme, On the Problem of Declension System in Hungarian. Z. Dubrovina, III infinitiivin illatiivimuoto intransitiivi- ja transitiiviverbien kanssa suomen kielessä. A. Feoktistov, Pervye tekstovye zapisi na mordovskih jazykah. D. R. Fokos-Fuchs, Vid'z'a olannyd! ‘Seid gegrüsst!’ István Futaky, Zur phonetischen Struktur der Emphatika im Ungarischen. Gerhard Ganschow, Zur Geschichte der Nominalstämme in den ugrischen Sprachen. János Gulya, Zur Frage des finnisch-ugrischen Vokalsystems. P. Hajdú, Über den Umfang des uralischen Wortschatzes. V. Hallap, Phonological Problems of the Moksha-Mordvin Language. Gustav Hasselbrink, Metaphonie als distinktives und redundantes Merkmal im Südlappischen. K. Heikkilä, Itämerensuomen -ek-johtimella vastine mordvassa? Osmo Ikola, Zum Objekt in den ostseefinnischen Sprachen. Samu Imre, Über einige methodologische Fragen der Arbeiten des ungarischen Sprachatlasses. Erkki Itkonen, Zur Frühgeschichte der lappischen und finnischen Lokalkasus. Terho Itkonen, Einige Fragen der urfinnischen Laut- und Formengeschichte. Aulis J. Joki, Über den Dual im Selkupischen. Béla Kálmán, Zur Entstehung des ungarischen Konsonantensystems. Eeva Kangasmaa-Minn, The Category of the Adnominal Genitive in Cheremis. Göran Karlsson, Einige statistische Daten über die Numeruskongruenz zwischen Subjekt und Prädikat in der finnischen Volkssprache. S. Károly, Über die Entwicklung der Komposita in den finnisch-ugrischen Sprachen. A. Kask, Über die estnischen Inessivformen. József Kelemen, Über einige aktuelle Fragen der ungarischen Lexikographie. Magdolna Sz. Kispál, Über einige Fragen der ugrischen Verbalnomina. Paul Kokla, Zum Gebrauch der Pluralformen in der tscheremissischen possessiven Deklination. K. Kont, Partitiivista kuolanlapin murteissa. Magda Kövesi-Andrássy, Über das Problem der Affrikata-Suffixe der fiugr. Grundsprache. Arvo Laanest, Nykyisen Hevahan murteen luonteenomaisia piirteitä. Ilse Lehiste, Vowel Quantity in Word and Utterance in Estonian. Heikki Leskinen, Spuren des analytischen Imperativs im Finnischen. Matti Liimola, Das l der objektiven Konjugation des Wogulischen. Eva B. Lörinczy, Das Neue ungarische Dialektwörterbuch. V. I. Lytkin, Nekotorye voprosy vokalizma vtorogo sloga finnougorskih jazykov. K. Majtinskaja, K proishozhdeniju mestoimennih slov ot nemestoimennih kornej v finnougorskih jazykah. Tibor Mikola, O zatemnenii lichno-pritjazhatel'nyh suffiksov. József Molnár, Zur Geschichte der ungarischen Literatursprache des 16. Jahrhunderts. M. Must, Über die Arbeiten am estnischen Dialektwörterbuch. Gábor O. Nagy, Die Haupttypen der phraseologischen Einheiten in der ungarischen Sprache. A. Nyíri, Zur Geschichte des ungarischen Partizipsuffixes -t/-tt. István Nyirkos, On Methods of Dialect Research. Valdek Pall, Muutamien virolaisten paikannimityyppien levinneisyydestä. P. Palmeos, Über die südlichste karelische Mundart. István Papp, Über das Schicksal der kurzen Auslautvokale im Ungarischen. László Papp, Über die aktuellen Fragen der ungarischen Namenkunde. Olga Penavin, Dialektatlas der ungarischen Sprache in Jugoslavien. Aarni Penttilä, Über die Technik des Wörtersammelns in Mundarten. Jean Perrot, Prédication et structure syntaxique: un probleme général vu à partir du hongrois. Lauri Posti, Über das Quantitätssystem im Estnischen. H. Rätsep, Über die Arbeit auf dem Gebiete der strukturellen und mathematischen Linguistik an der Tartuer Staatlichen Universität. Alo Raun, Zum Verhältnis der Derivation und Flexion im Finnisch-Ugrischen. Károly Rédei, Beiträge zur historischen Formenlehre der permischen Sprachen. Jan Reychman, Les études finno-ougriennes en Pologne. A. M. Rot, Russko-vengerskie jazykovye kontakty na sovremennom ètape. Veikko Ruoppila, Namen heiliger Personen aus der Bibel in der finnischen Pflanzen- und Tierwelt. Éva K. Sal, Zur Frage der vorderen Labialvokale im Ugrischen. G. Sauer, Nominalstämme auf *-a/*-ä im Ostjakischen. Pauli Saukkonen, Russisches in finnischen Satzkonstruktionen. Ingrid Schellbach-Kopra, Die Intonation des ostjakischen Fragesatzes. Marie-Elisabeth Schmeidler, Zur Übersetzungstechnik Agricolas. Thomas A. Sebeok, Toward a Phonemic Atlas of the Finno-Ugric Languages. Irene N.-Sebestyén, Lautwandel in den samojedischen Verbalstämmen. B. A. Serebrennikov, O kolichestve glagol'nyh vremen v protoural'skom jazyke. V. Skalicka, Über die Typologie der finnisch-ugrischen Sprachen. K. J. Soltész, Einige Probleme der ungarischen Verbalpräfixe. W. Steinitz, Die Konsonantenquantität im Finnougrischen. G. J. Stipa, Finnisch-ugrisches Sprachmaterial in Berichten über die Völkerschaften in Russland seit Beginn der Neuzeit. I. Szathmári, Zur Geschichte der ungarischen Literatursprache des 17. Jahrhunderts. Valter Tauli, On Quantity and Stress in Estonian. N. M. Tereshchenko, Nekotorye sintaksicheskie osobennosti nganasanskogo jazyka. József Tompa, Die morphologischen Veränderungen der ungarischen Nomina im 20. Jahrhundert. E. Vääri, Die neueren Lehnwörter im Livischen. E. Vászolyi, Über den Ursprung des syrjänischen Ischma-Dialekts. Otto A. Webermann, Fr. G. Arvelius als Sprachtheoretiker. Edith Vértes, Stand und Aufgaben der ostjakischen Dialektologie. Kalevi Wiik & Ilse Lehiste, Vowel Quantity in Finnish Disyllabic Words. Pertti Virtaranta, Über das Sammeln von finnischem und finnisch-ugrischem Sprachgut in Finnland nach dem Zweiten Weltkrieg. 28 EUR.

  • Pars II. Acta ethnologica. Adiuvantibus Maija-Liisa Heikinmäki & Ingrid Schellbach-Kopra acta redigenda curavit Paavo Ravila. 1968. VI + 434 p. Paavo Ravila, Discours de bienvenue. Paavo Ravila, Discours de cloture. Harry E. Blomquist, Über die aus dem 5.–6. Jh. n. Chr. stammenden Knochenfunde von Kjeldamäki. L. Jaanits, Die frühneolithische Kultur in Estland. L. V. Károlyi, Kulturhistorische Aspekte der Schädeloperationen (Trepanationen) aus der Frühgeschichte der finno-ugrischen Völker. Gyula László, Über die Grundfragen der uralischen Urheimat. P. Lipták, Über einige Fragen der Anthropologie der ugrischen Völker. Ville Luho, Die kammkeramische Kultur und die finno-ugrische Frage. K. Mark & N. N. Cheboksarov, Über die Herkunft der finnisch-ugrischen Völker im Lichte anthropologischer Forschungen. T. Tóth, Das Problem der Ethnogenese des landnehmenden Ungartums. August Annist, Die Genesis der “Estnischen Volksmärchen” von Fr. R. Kreutzwald. Robert Austerlitz, Das Ineinandergreifen von Text und Melodie im wogulischen Volkslied. V. Chernecov, Periodicheskie obrjady i ceremonii u obskih ugrov, svjazannye s medvedem. Agnieszka Dobrowolska, Les éléments finno-ougriens dans les constructions populaires du bassin méridional de la Baltique. Jenö Fazekas, Über einige religionshistorische Wortgruppen im Finnisch-Ugrischen. L. Feoktistova, Die volkstümlichen Bezeichnungen der Pfluggeräte in Estland. L. Gáldi, Le problème de l'enjambement dans le folklore poétique finno-ougrien. Milovan Gavazzi, Zum Problem der Verwandtschaft der wolgafinnischen und der südosteuropäischen Frasenschürzen. Béla Gunda, Die Bedeutung der Kultur von finnisch-ugrischen Völkern in der eurasischen Kulturentwicklung. Imre Katona, Zur Frage der finnisch-ugrischen Schicht der ungarischen Volksdichtung. Toini-Inkeri Kaukonen, Zum Walken von Lodentuch in Finnland. László Keszi-Kovács, Ethnographische Filmaufnahmen und finnougrische ethnologische Forschung. J. Kodolányi jr., Einige Lehren der Forschungen über die materielle Kultur der obugrischen Völker. Bertalan Korompay, Die Belege der Bogenfalle der Wolga- und Dongegend. Ed. Laugaste, Die Arten der Alliteration und der Assonanz sowie ihre Häufigkeit im altestnischen Volkslied. A. Luts, Neue Familienbräuche in Südostestland. Aliise Moora, Über die volkstümliche Nahrung in der ostestnischen Grenzzone. H. Moora, Zur älteren Geschichte des Bodenbaues bei den Esten und ihren Nachbarvölkern. Béla C. Nagy, Finnisch-ugrische Elemente in der ungarischen Volksmusik. Felix J. Oinas, The Mutual Influence Between Slavic and Balto-Finnic Epic Songs. Gy. Ortutay, Möglichkeiten und Aufgaben der Forschung auf dem Gebiet der finnisch-ugrischen Folklore. J. Peegel, Über die Aufgaben der Untersuchung der Sprache der alten estnischen Volkslieder. A. Peterson, Über den geschlossenen Ofen der estnischen Wohnriege. G. de Rohan-Csermak, L'ethnologie finno-ougrienne dans les sciences anthropologiques. György Szomjas-Schiffert, Der Kalevala-Typ in den gemeinsamen Melodien der finno-ugrischen Völker. Ü. Tedre, Einige Bemerkungen zur Entwicklungsgeschichte der neueren estnischen Volkslieder. Niilo Valonen, Die Widerspiegelung der mittelalterlichen Kulturgebiete in der finnischen Volkskunst. László Vargha, Archaistischer Charakter der ungarischen Getreidespeicher in Holzkonstruktion. Lajos Vargyas, Zur Methodik der vergleichenden finnisch-ugrischen Musikwissenschaft. Ants Viires, Zur Geschichte des Landtransports bei den Ostseefinnen. László Vikár, La musique populaire des Tchérémisses (Maris) orientaux. Kustaa Vilkuna, Bericht über die Untersuchung “Die volkstümlichen Pflüge Finnlands”. Vilmos Voigt, Die ostseefinnische Volksdichtung als Gegenstand der europäischen Folkloristik. Péter Domokos, Die Einführung der finnischen Literatur in Ungarn. Endre Gombár, Taidekäännösten probleemoja suomalaisen kirjallisuuden kääntämisessä unkariksi. Toivo Lyy, Vörösmartys “Szózat” und Runebergs “Unser Land”. 24 EUR.

Congressus Octavus Internationalis Fenno-Ugristarum: Jyväskylä 10.–15.8.1995. Pars I–VIII. Redegit Heikki Leskinen & al. (ISBN 952-90-6683-X) 115 EUR.

  • Pars I. Orationes plenariae et conspectus quinquennales. Jyväskylä 1995. 203 p. (ISBN 952-90-6684-8). Orationes plenariae: Csanád Bálint, Die landnehmenden Ungarn und Europa. Eugene Helimski, Proto-Uralic gradation: continuation and traces. László Honti, Zur Morphotaktik und Morphosyntax der uralischen/finnisch-ugrischen Grundsprache. Seppo Lallukka, Assimilation and its measurement: Finno-Ugrian peoples of Russia. Ingrid Rüütel, Estonian folk music layers in the context of ethnic relations. Pekka Sammallahti, Language and roots. Marja-Liisa Savontaus & Päivi Lahermo & Pertti Sistonen & Antti Sajantila, The genetic relationship between the Finns and the Saamis. - Conspectus quinquennales: Lauri Honko, Vertical heritage in horizontal adaptation: presentations of oral poetry and belief systems among the Finno-Ugrians. Kai Laitinen, Fünf Jahre finnische Literaturforschung. Juhani U. E. Lehtonen, Abschied von der Ethnographie? Ari Siiriäinen, Recent trends in the Finnish archaeology. Seppo Suhonen, Finno-ugristische Sprachwissenschaft 1989–1994. (ISBN 952-90-6684-8) 17 EUR.

  • Pars II. Summaria acroasium in sectionibus et symposiis factarum. Jyväskylä 1995. 355+8 p. (ISBN 952-90-6685-6) 17 EUR.

  • Pars III. Sessiones sectionum. Phonologia & Morphologia. Jyväskylä 1996. 237 p. – Phonologia: Daniel Abondolo, Proto-Uralic vocalism revisited: evidence from centre and circumference. Bakró-Nagy Marianne, Szótagkapcsolódások az obi-ugor alapnyelvben. Tatjana Krasnova, Udmurt-Russian bilingualism and prosodic interference. Juha Leskinen, Consonant clusters in Finnish, Estonian and Hungarian. Marina Ljublinskaja, Fonologicheskie zakonomernosti prisoedinenija morfem v neneckom jazyke. Zita McRobbie-Utasi, An acoustical analysis of durational interdependencies in Skolt Sámi: theoretical implications. Oszkó Beatrix, Az ugor fonotaxisból (Elemzések az UEW alapján). Matti Punttila, Ensi tavun vokaaliaineksen keston vaihtelusta karjalassa. Jaan Ross & Ilse Lehiste, Silpnootide pikkusest ühes karjala itkus. Wolfgang Veenker, Beschreibung der Wortstruktur in den uralischen Sprachen. Anna Widmer, Philologische und lautgeschichtliche Bemerkungen zum Dialekt von Nizjam. Zoja Zorina, Est' li labial'naja garmonija glasnyh v lugomarijskom jazyke. Morphologia: Nina Agafonova, Mestoimenija smeshannyh mordovskih govorov Samarskoj oblasti. Alho Alhoniemi, Über die Unterschiede bei der Verwendung der Subjekt- und Objektkonjugation im Ersa- und Mokscha-Mordwinischen. Paul Alvre, Läänemeresoome terminatiivseist konstruktsioonidest (eriti eesti keelt silmas pidades). István Bátori, Generating the inflectional paradigms of verbs in Uralic languages. Jevgenij Cypanov, Pseudonegatiiviset verbilausekkeet komin kielessä. Fülei-Szántó Endre & Fülei-Szántó Éva, The verbal touch. Fülei-Szántó Éva, A "konténer-elv" mint szemantikai részfunkció néhány magyar igekötõ esetében. János Gulya, Transitivität, Determiniertheit und objektive Konjugation im Proto-Uralischen. Tiina Halling, Vaihtoehtoja ulkopaikallissijoille liivissä. Tette Hofstra, Ostseefinnische Verben germanischer Herkunft: Bemerkungen zur Morphologie. Tetsuro Ikeda, Case structures in the languages of northern Eurasia. Irina Il'jashenko & Natalija Maksimova, Kategorija chisla mestoimenij v sel'kupskom, samodijskih i finno-ugorskih jazykah. Maija Jambulatova, Suffiksy s zalogovym znacheniem v finno-ugorskih jazykah (na osnove materialov marijskogo i finskogo jazykov) i problema kategorii zaloga v marijskom jazyke. Rudolf Karelson, Mõnede postpositsioonide ja käändelõppude kasutusvahekorrast eesti keeles. Leelo Keevallik, A case of stable variation in spoken Standard Estonian. Valej Kel'makov, Formy sub"ektnoj ocenki imen sushchestvitel'nyh v udmurtskom jazyke. László Keresztes, Mordvan determinatiivisen taivutuksen kehitys. Ariadna Kuznecova, Polifunkcional'nost' jazykovoj edinicy na v jazyke severnyh sel'kupov. Lars-Gunnar Larsson, Bemerkungen zur Geschichte der mA-Partizipien im Finnischen. Jorma Luutonen, Variacija v porjadke flektivnyh suffiksov marijskogo jazyka. Edit Mészáros, O nekotoryh osobennostjah èrzja-mordovskogo otymënnogo glagoloobrazovanija. Tibor Mikola, Beiträge zur Morphologie des Nganasanischen. Galina Nekrasova, Semanticheskaja struktura prisubstantivnogo genitiva v finno-permskih jazykah. Stephan Pugh, Assimiljacija russkih glagolov v marijskom jazyke: voprosy morfologii i slovoobrazovanija. Károly Rédei, Zur Herausbildung der uralischen Konjugation (Die Frage des Aspekts und Tempus). Ralf-Peter Ritter, Zum Supinum im Ostseefinnischen, Lappischen und Baltischen. Jun'ichi Sakuma, Distribution of possessive suffixes in the Finnish language. Merja Salo, Mordvan temporaalisista olosijoista. Ilkka Savijärvi, Suomalais-virolais-venäläisten kontaktien heijastumia inkerinsuomen paikallissijajärjestelmässä. Evgenija Shebolkina, Status kategorij vida i zaloga v komi jazyke. T. Somogyi Magda, A magyar nyelv toldalékrendszerezési sajátosságai. Irina Sorokina, Funkcionirovanie pritjazhatel'nyh suffiksov v samodijskih jazykah. Ivan Tarakanov, Prilagatel'nye, oboznachajushchie stepeni kachestva v permskih jazykah. Gennadij Ushakov, Grammaticheskie kategorii udmurtskogo jazyka. Lydia Vasikova, Agglutination and problems of the case in the Mari languages. Pekka Zaikov, Karjalan murteiden imperatiivin päätteiden distribuutio. (ISBN 952-90-7370-4) 24 EUR.

  • Pars IV. Sessiones sectionum. Syntaxis et semantica & Contactus linguistici et status hodiernus linguarum & Cetera linguistica. Jyväskylä 1996. 297 p.  – Syntaxis et semantica: Jaakko Anhava, From grammar to pragmatics – lack of verb concord in written Finnish. Raisa Buzakova, Sinonimija pridatochnyh predlozhenij prichiny i obstojatel'stv s prichinnym znacheniem v prostyh predlozhenijah. Dolovai Dorottya, Az obi-ugor nyelvek mûveltetõ szerkezetei. Eõry Vilma, A nominális mondat a mai magyar nyelvben. Aleksandr Feoktistov, Strukturnye tipy i semanticheskie obertony bahuvrihi-kompozit i ètimologicheskih figur. M. M. Jocelyne Fernandez-Vest, Deixis and cognition in the construction of Sami and Balto-Finnic (SBF) discourses. Aimo Hakanen, Lausetyyppikuvauksen kriteereistä. Jukka-Pekka Hammari, Uralilaisten paikanilmausten dynaamisuudesta erityisesti suomen pohjalta. Cornelius Hasselblatt, Vergleichende Wortstellungsanalyse im Ostseefinnischen und Indoeuropäischen. Tuomas Huumo, Remarks on the functions of word order in Finnish and Estonian. Rune Ingo, Non-finite embedding or abbreviated subordinate clause? Andrej Kaksin, Perfektsemantik in der Struktur eines chantischen Verbs. Ol'ga Kazakevich, Prichina i cel' v sel'kupskih fol'klornyh tekstah. Kjell Kemi, Pohjoissaamen infiniittimuotojen syntaksi. Tat'jana Krasnova, Princip zameny A. M. Peshkovskogo v prozodicheskoj sisteme udmurtskogo jazyka. Èlina Lebedeva, Strukturnaja harakteristika marijskih poslovic i pogovorok. Pekka Lehtimäki, Suomalaispojan kaksi äännettä. Matti Leiwo, On cognitive and affective factors in grammatical processes. Kazuto Matsumura, The Estonian adessive as "dative". Helle Metslang, Evolutsioonilised ja revolutsioonilised uuendused grammatikas. Peep Nemvalts, Viron subjektilauseke semanttisten, syntaktisten ja pragmaattisten tekijöiden ristipaineessa. Kene Noormägi, Venäjän vaikutuksesta Tverin karjalassa. István Nyirkos, Syntaktisia suhteita ilmaisevat morfeemit ja kommunikaatio unkarin lauseessa. Hille Pajupuu, Eestlaste ja soomlaste kommunikatsioonikäitumine: sarnasused ja erinevused. Mayumi Sakamoto, Eesti keele kaasaütlevas käändes atribuudi asendist. Zsuzsa Salánki, Onomatopoèzija i znachenie v udmurtskom jazyke. Päivi Schot-Saikku, Partitiivin syntaktisesta variaatiosta suomessa. Hiroshi Shoji, Uralilaisten kielten prenominaalisten relatiivirakenteiden typologiaa. Jelena Skribnik, Sentences with adjectival predicates in Mansi (Vogul). Valentina Solovar, Modeli prostogo predlozhenija v hantyjskom jazyke. Aleksandr Shutov, Ob issledovanii istorii sintaksicheskogo stroja udmurtskogo jazyka. Ildikó Vecsernyés, Eräitä ersämordvan sanajärjestyksen ominaispiirteitä. - Contactus linguistici et status hodiernus linguarum: Klavdija Afanas'eva, Jazykovaja politika: sohranenie i razvitie jazykov hanty i mansi v sisteme obrazovanija. Jarmo Elomaa, Vatjan alkuperän ongelma. Tuuli Forsgren, Collocations - a difficult field of research. Pirkko Forsman Svensson, A specimen of Old Finnish chancery language and its Swedish original. Hans Fromm, Germanen im bronzezeitlichen Mittelschweden? Axel Groundstroem, Wunschvorstellungen zu einem Wörterbuch des Finnischen als Fremdsprache. Anu-Reet Hausenberg, Onko komin ja itämerensuomalaisissa kielissä areaalisia yhteispiirteitä? Kabán Annamária, Az erdélyi magyar nyelvtudomány fóruma, a NyIrK és elõzményei. Boris Karakulov, K voprosu o variativnosti v udmurtskom literaturnom jazyke. Aleksandr Kar'gin, Zakonodatel'stvo o jazykah v Respublike Mordovija: problemy realizacii. Dmitrij Kazancev, Mesto marijskogo jazyka v uslovijah bilingvizma. Rein Kull, Sajand sihikindlat terminoloogiatööd Eestis. Selle tähendus kirjakeele arengus. Ago Künnap, What does a "Uralic language" mean? Heli Laanekask, Baltisaksa estofiilide keelekorralduslikud ideed ja tänapäeva eesti keelesituatsioon. Elena Mokshina, Dinamika chislennosti mordovskogo naroda. Carl O. Nordling, A new theory on the genesis of the Finnish language. Pirkko Nuolijärvi, Suomenkielinen yhteisö 1900-luvulla. Jaan Õispuu, Tverin karjalaisille kirjakieli: kyllä vai ei? Irmeli Pääkkönen, Carl Niclas Keckman varhaisnykysuomen kehittäjänä. Rusvai Julianna, Ékezethasználat egy kétnyelvû (osztják-orosz) hitoktató mûben (Ioann Egorov - Ioann Popov: Emyn" jastopsa. Svjatoe skazanie. Svjashchennaja istorija. Tobolsk, 1900). Sebestyén Árpád, Idegen nyelvek hatása a magyar névutórendszerre. Peter Sherwood, Megjegyzések a tavdai vogul végnapjairól. Eduard Vääri, Liivinmaan liivin kielestä. Reet Vääri, Englannin kielen vaikutus nykyviroon. Helgi Vihma, Suomen vaikutus viron kielenuudistukseen. Tiit-Rein Viitso, On classifying the Finno-Ugric languages. Valma Yli-Vakkuri & Ulla Palomäki, Tutkimushanke Studia comparativa linguarum orbis Maris Baltici. - Cetera linguistica: Márta Csepregi, Surgutin hantien karhulaulujen kielenpiirteitä. Sándor Földvári, Contributions to the contacts between Finno-Ugric and Slavonic linguistics in the late 18th and early 19th century. Alla Lushnikova, Drevnejshaja kartina mira indoiranskih i finno-ugorskih narodov. Ol'ga Nazarova, Jazyk èrzja-mordovskogo pis'mennogo pamjatnika nizhegorodskogo cikla. Szûts László, A magyar tudományos nyelv jellegzetességei. Tõnu Tender, The new orthographies of the Võru dialect. Ritva Toropainen, Oulun seudun murteen d:n [dentaalispirantti] ja ts:n historiasta. (ISBN 952-90-7371-2) 24 EUR.

  • Pars V. Sessiones sectionum. Lexicologia & Onomastica. Jyväskylä 1996. 302 p.  – Lexicologia: Elena Ajbabina & Ljucija Beznosikova, Èpitety v sovremennom komi literaturnom jazyke. Balogh Lajos, Lexikai neologizmusok a magyar nyelvjárások szókészletében. Edit Bogár, Paikallissijat rektioina suomen ja unkarin kielessä. Dmitrij Cygankin, Poluaffiksacija kak odin iz sostavnyh komponentov arhitektoniki slovoproizvodstva v mordovskih jazykah. László Dezsõ, Primary verbs from Finno-Ugric proto-language to Modern Hungarian: typological observations. Miroslava Fabian, Nouns denoting religious feelings in English and Hungarian. Galina Fedjuneva, K voprosu identifikacii komi narechij. Aili Flint, Johdosprofiili ja semanttinen kirjo. Sergej Gabov, Komin kielen leksikografisista käsikirjoituksista. Gerevich Éva, A magyar lélek, szellem és a finn sielu, henki szavak kontrasztív szemantikai elemzése. Aleksandra Grebneva, Proishozhdenie i slovoobrazovatel'naja struktura nekotoryh mordovskih floristicheskih leksem. Riho Grünthal, Itämerensuomalais-mordvalaisesta yhteissanastosta mordvan kannalta tarkasteltuna. Sirkka-Liisa Hahmo, Muutamia etymologiointiperiaatteita. Lidija Harchenkova, Leksicheskie lakuny v hantyjskom i russkom jazykah. Liselotte Hartung, si ’der, dieser’ im Dienste der Subordination. Jevgenij Igushev, Stilistik der Negation in den permischen Sprachen. Ulla Jäppinen, Suomen sinivalkoiset värit semantiikan näkökulmasta. Ol'ga Kazanceva, K voprosu o proizvodstvennoj leksike udmurtskih goncharov. Antal Kiss, Votjakin ja unkarin kielen yhteisestä sanastosta. László Klima, Statistische Analyse der ungarischen Wörter unbekannten Ursprungs nach mehreren Gesichtspunkten. Ulla-Maija Kulonen, Etymologie, Lautgeschichte, Herkunft. Margarita Kuznecova, Marijskie zoonimy v rukopisnom slovare È. Beke. Lizanec Péter, A kárpátaljai magyar nyelvjárások lexikai és szemantikai kutatásának elõzetes eredményei. Andreas Ludden, Latvian ja viron pre- ja postpositioiden käyttöä areaalilingvistiikan näkökulmasta. Antonella Magnabosco, Ungarische Primärverben finnougrischer Abstammung: ihre geographische und semantische Verteilung. Harri Mantila, A finn és magyar igenévrendszer kontrasztív mondattana és szemantikája. Máté József, A számi nyelv összetett növényneveirõl. Marija Mitrofanova, Mordovsko-marijskie leksicheskie sootvetstvija v nazvanijah fauny. Zoltán Molnár, Uralic Etymological Archive. Mihail Mosin, Var'irovanie slovoobrazovatel'nyh suffiksov v èrzjanskom jazyke. Imre Csaba Nagy, Semanticheskij analiz nazvanij chastej tela ural'skogo i finno-ugorskogo proishozhdenija. Rif Nasibullin, Die russischen Entlehnungen im Udmurtischen der Voroktoberzeit. Piret Norvik, Kuusalu rannikumurde sõnavara ja selle suhted soome keelega. Boris Osipov, Tipologija frazeologizmov nekotoryh permskih jazykov v plane ih sopostavlenija s russkimi frazeologizmami. Gyula Paczolay, European proverbs in some Finno-Ugric languages. Anatolij Rakin, Luiden nimitykset permiläisissä kielissä. Kristiina Ross, Kahest eestikeelsest piiblitõlkest. Henn Saari, Das Morphem in der estnischen Wortbildung. Pauli Saukkonen, Suomen kielen johdinten typologiaa. Brigitte Schulze, Ostjakische Lehnbedeutungen aus dem Russischen. Oleg Sergeev, Princip perevoda slov v rukopisnoj leksikografii marijskogo jazyka XVIII-XIX vekov. Mária Sipos, Palato-velar pairs (on the possibilities of computer analysis of the Uralic Etymological Dictionary). Sipõcz Katalin, Poliszém kapcsolatok a vogul testrészelnevezések lexikai csoportjában. Jaakko Sivula, Suomalainen näkökulma pohjoismaiseen leksikografiaan. Matti K. Suojanen, Situational variation of daily vocabulary. Inga Suoniemi-Taipale, Ruumis - hahmottamisen lähtökohta. Ruumiinosan nimeen perustuvat partikkelit. Adolf Turkin, Karjala-vepsa laenud komi keeles. Lembit Vaba, Ühest balti päritolu lõunaeestilise levikuga sõnarühmast. Gábor Zaicz, Näkökulmia mordvan kielen etymologisen sanakirjan hakusana-aineksen valintaan. - Onomastica: Ekaterina Baryshnikova, Plan Sankt-Peterburga 1721 g. iz Stokgol'mskogo Voennogo arhiva. Semen Chernyh, O proishozhdenii nazvanija Moskov"/Moskva. Tat'jana Dmitrieva, Sovremennye tendencii v hantyjskoj toponimii Kazyma. Gerhard Ganschow, ’Stein’ und ’Sumpf’ in finnischen Gewässernamen. Fëdor Gordeev, Iranskij mir i volzhsko-permskie jazyki. Marja Kallasmaa, Rahvaetümoloogia osast kohanimede arengus. Nina Kazaeva, Èrzjanskie suffiksal'nye toponimy. Ljudmila Kirillova, Lähteiden nimitykset ja niiden kuvastuminen permiläisissä asuinpaikkojen nimissä. Magdolna Kovács, Proper names in the Finnish language in Australia. Anatolij Kuklin, Marijsko-saamskie leksicheskie isoglossy (na materiale toponimii Volgo-Kamskogo regiona). Arja Lampinen, Jyväskylän ristimänimenannon kehitys: dokumentointia ja teoriointia. Maticsák Sándor, A vel'e ’falu’ utótagú településnevek a mordvinban. Sirje Mäearu, Eesnimi liitumi osana. Mizser Lajos, A magyar keresztnévadás újabb kori hatóerõi. Eeva Maria Närhi & Piroska Benedek, Patronyymiset sukunimityypit Suomessa ja Unkarissa. Sirkka Paikkala, Kansallisten sukunimien nousu Suomessa. Ritva Liisa Pitkänen, Saarten nimeäminen suomenkielisessä Turunmaan saaristossa. Mária Magdolna Tatár, The Iranian name of the Burtas people in the Hungarian sources and their Finno-Ugric connections. Jorma Toivainen, Saamen jälkiä Yli-Kemijoen paikannimissä Rovaniemellä. Marja Viljamaa-Laakso, Kadunnimet ja identiteetti. (ISBN 952-90-7372-0) 24 EUR.

  • Pars VI. Ethnologia & Folkloristica. Jyväskylä 1996. 502 p.  – Jurij Aleksandrov, Pusy (tamgi) kak znak semejno-rodovoj sobstvennosti udmurtov. Evgenij Alekseenko, Korennoe naselenie Verhnego Taza 1960-e gg. Gennadij Bardin, Social'no-èkologicheskie problemy naroda jugry. Vladimir Baryshnikov, Peremeny v sovetskoj nacional'noj politike po otnosheniju k finskomu naseleniju (osen' 1939 – vesna 1940 gg.). Tatiana Boulgakova, Ural mythological tales about taming foul weather. Tat'jana Burilova, Horeografija v svjatochnoj obrjadnosti naroda komi. Terenti Charamsin, Rentierzucht als eine Grundlage der materiellen und kulturellen Entwicklung der ob-ugrischen Völker. Svetlana Chervonnaja, Vyrazhenie ètnicheskogo samosoznanija marijskogo naroda v sovremennom izobrazitel'nom iskusstve. Carla Corradi Musi, Studies in the beliefs and myths of the Finno-Ugrics in the new European historical context. Regina Grigorieva, The ethnic situation in the Leningrad region within the period of 1950-1990 basing on the materials of the general census of the population. Valentina Denisenko, Tradicionnye zanjatija komi: problemy vyzhivanija. Tat'jana Devjatkina, Mirovozzrencheskij aspekt v suevernyh primetah mordvy. Elena Dubrovskaja, Zhurnal "Karel'skie izvestija" kak istochnik po ètnicheskoj istorii karel. Elena Fedorova, Sovremennye hozjajstvennye zanjatija severnyh mansi. Valentina Filippova, Narodnyj kalendar' i komi obrjadovaja poèzija. Ol'ga Fishman, Migracija karel v Tihvinskij kraj (istorija i sovremennoe sostojanie). Natal'ja Gluhova, Nagljadnoe predstavlenie ritma v marijskih zagovorah. Imre Gráfik, Die Chansen der Minderheitskultur. Streuungartum in Kroatien, ihre Vergangenheit und Gegenwart. Pekka Hakamies, Mentalitet finskih poslovic. Galina Harjuchi, Dejatel'nost' Associacii "Jamal - potomkam!" - obshchestvennogo dvizhenija korennyh malochislennyh narodov Severa Jamalo-Neneckogo avtonomnogo okruga. Kaija Heikkinen, Vepsskie zavetnye prazdniki v processe formirovanija grazhdanskogo obshchestva v Rossii. Mall Hiiemäe, Die fruchtbarkeitsmagische "Unmoral" im estnischen Volkskalender. Irina Il'ina, Rebenok v tradicionnoj kul'ture salymskih hantov. Henni Ilomäki, Eläin ihmisen mielessä ja folkloren kielessä. Rif Jakupov, Finno-ugry v sostave teptjarej. Paula Jääsalmi-Krüger, Hanti- ja mansinaisten kokemuksia kuukautisista. Jurij Kaliev, Obraz "jumyn üdyr" (nebesnoj krasavicy) v astral'nyh predstavlenijah marijcev. Marja-Liisa Keinänen, The ritual transformation of a new-born in Savo-Karelia. Ágnes Kerezsi, Sohranenie tradicii zhertvoprinoshenija zhivotnyh v pogrebal'nom obrjade sovremennyh udmurtov. Aleksandra Kim, Pre-Uralic *elä- in Samoyedic ethnos. Pille Kippar, Itämerensuomalais-balttilaisen paikallisen saturepertoaarin muodostumisesta. Konstantin Klimov, Narodnoe dekorativnoe iskusstvo besermjan kak istoriko-ètnograficheskij istochnik. János Kodolányi jr., Pohjois-Euraasian uralilaiskansojen metsästäjät. Mare Kõiva, Aliens in Estonia – mythological tradition? Nikolaj Konakov, Istoricheskaja pamjat' v komi pereselencheskih gruppah. Aleksej Konev, Arhetip tradicionnogo vlastnogo lidera obskih ugrov. Anu Korb, O pesennoj tradicii sibirskih èstoncev. Pirjo Korkiakangas, Avtobiograficheskie vospominanija ob igrah i zanjatijah v detstve. Nadezhda Korovina, Tradicionnye formuly skazok finno-permskih narodov. Vladimir Kudrjavcev, Fol'klor v grafike finno-ugorskih narodov Povolzh'ja i Priural'ja. Kuz'ma Kulikov, Politicheskie vzgljady udmurtskoj intelligencii v konce 1920 - nachale 1930-h godov. Tarmo Kulmar, Zur urmonotheistischen Deutungsmöglichkeit der animatistischen Tendenzen in der ältesten Schicht der estnischen Urreligion. Wladimir Kurikov, Die Entwicklungsprobleme der nicht zahlreichen Urvölker des Nordens im Chanty-Mansijsker autonomen Kreise. Marina Kuropjatnik, Social'naja organizacija kol'skih saamov v konce XIX - nachale XX v. László Kürti, Ethnicity, religion and economy: Hungarian families in Zsobok, Romania. Rail Kuzeev, The Volga-Ural region of Finno-Ugrian and Turkic interaction (demographic and ethno-cultural aspects). Maina Lapina, Traditionelle Etikette bei Chanten. Katalin Lázár, The songs of the Eastern Khanty. Ildikó Lehtinen, Polozhenie marijskih zhenshchin. Svadebnaja odezhda marijcev. Aado Lintrop, Shamaanivisioiden perinteinen kontrollointi (nganasanilaisten kertomuksien perusteella). Tat'jana Luk'janchenko, Sovremennaja sel'skaja sem'ja Kol'skih saamov (po materialam Lovozerskogo r-na). Ljubov' Majkova, Nacional'nye tradicii v vospitanii doshkol'nikov. Svetlana Malinovskaja, Otrazhenie v tradicionnom imennike narymskih sel'kupov social'noj organizacii. German Mal'cev, Tradicionnaja narodnaja medicina (lekarstvennye rastenija i sbory) u komi-permjakov. Elena Martynova, Obrjady svjazannye s socializaciej detej u juganskih hantov. Mihail Macuk, Komi-zyrjane. Zyrjane li? Anneli Meriläinen, Hailuotolaisen kalastuskulttuurin muutos 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. [– –] (ISBN 952-90-7414-X) 32 EUR.

  • Pars VII. Litteratura. Archaeologia & Anthropologia. Jyväskylä 1996. 420 p. (ISBN 952-90-7415-8) 32 EUR.

  • Pars VIII. Oratio plenaria et commentarii & Symposia & Orationes officiales. Jyväskylä 1996. 120 p. (ISBN 952-90-7416-6) 9 EUR.

Ot Ioanna svjatoe evangelie na central'nom mokshanskom narechii mordovskogo jazyka. Perevel Nikolaj Barsov. 1901. VI + 76 p. 9 EUR.

G. I. Ramstedt, Sravnitel'naja fonetika mongol'skogo pis'mennogo jazyka i halha’sko-urginskogo govora. 1908. 9 EUR.

Акрет муро [Akret muro]. 2006. 92 s. (ISBN 952-5150-88-7) 24 EUR. [Esittely.]


ylös

26.3.2008

verkko[a]sgr.fi