Vuosikertomus 1997

Kuluvana vuonna on toteutettu Seuran keväällä 1996 esittämä aloite monitieteisen Suomen väestön juuret -symposiumin pitämiseksi. Se järjestettiin lokakuussa Lammilla eri tieteenalojen, etenkin arkeologian, genetiikan ja kielitieteen yhteishankkeena Suomen Akatemian rahoituksen turvin. Symposiumissa ja siihen liittyvässä esi- ja jälkisymposiumissa on pyritty jatkamaan sitä tieteidenvälistä keskustelua ja esihistoriakuvan täydentämistä, jonka vuonna 1980 Tvärminnessä järjestetty edellinen symposiumi aloitti. Seuralla on tämänkertaisessa projektissa ollut paitsi aloitteentekijän, myös aktiivisen taustavaikuttajan rooli. Myös kielen ja väestön menneisyyteen liittyvät kysymykset ovat säännöllisesti olleet esillä Seuran kokouksissa ja niissä pidetyissä esitelmissä.

Järjestetyssä symposiumissa korostui otsikon mukaisesti Suomen esihistorian pohtiminen ja suomalaisten juurien etsiminen. Vastaava kysymyksenasettelu olisi sovellettavissa muillekin suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alueille tai yleensä pohjoiseen Euraasiaan. Toivottavaa olisikin, että viime vuosikymmeninä Suomen esihistoriantutkimuksessa tapahtunut kehitys ja näkemystenvaihto voisivat antaa positiivisia impulsseja myös itäisempien suomalais-ugrilaisten tutkimukseen.

Tieteellisten seurojen ulkoista toimintaa koskettaa Kirkkokatu 6:ssa sijaitsevan Tieteiden talon avaaminen, mikä toivottavasti osaltaan parantaa tieteellisten seurojen statusta nykyisessä hyöty-yhteiskunnassa. Tieteiden talon avajaisiin 21. marraskuuta osallistui Seuran puolesta esimies. Suomalais-Ugrilainen Seura aikoo silti jatkossakin järjestää tilaisuuksiaan Säätytalossa, milloin siihen ei ole estettä.

Seuran toiminnan kannalta keskeisiin arkisto- ja varastointitarpeisiin Tieteiden talo ei toistaiseksi näytä tarjoavan uusia mahdollisuuksia. Arkistot sijaitsevat siten edelleen Seuran toimitiloissa Mariankatu 7A:ssa, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa sekä Kulosaaren yksityisvarastossa. Kokoelmien sijaitseminen hajallaan ei ymmärrettävästi voi olla käytön kannalta paras mahdollinen ratkaisu. Säilytystä varten toivelistalla olisivatkin tilat, joihin ei kohdistu kokoelmien kannalta liian haitallista muuta käyttöä ja jossa tutkijat voivat rauhassa tutustua aineistoon.

Pitkällä tähtäyksellä toteuttamiskelpoisia periaatteita on etsittävä Seuran kirjavarojen säilytyksen ratkaisemiseksi. Tilapäistä helpotusta on saatu mm. siitä, että Karjala-aiheisia julkaisuja on voitu antaa Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön säilytettäväksi. Kulosaaressa sijaitseva Seuran oma kirjavarasto on toistaiseksi riittänyt täyttämään tarpeet. Johtokunta on silti päättänyt, että Seuran oman varaston suhteen noudatetaan kirjojen määrän suhteen jatkossa samoja säilytysperiaatteita kuin Tieteellisten seurain valtuuskunnan julkaisuvarastossa Rauhankadulla.

Päättyvä vuosi on Seuran 114. toimivuosi. Vuoden aikana Seura on järjestänyt vuosikokouksen sekä 8 kuukausikokousta. Näistä vuoden 1996 vuosikokous ja maaliskuun kokous pidettiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa, muut Säätytalossa. Kokouksissa on kuultu seuraavat esitelmät:

  • vuosikokouksessa 2.12.1996 esimies, prof. Seppo SUHONEN (Helsingin yliopisto): Millaista oli salatsinliivi?,

  • 17.1. tri Robin BAKER (The British Council / Moskova): The Csángós in the 17th century: reflections on Codex Bandinus,

  • 21.2. fil. yo Panu HALLAMAA (Helsinki): Sosiolingvististä kenttätyötä Alaskassa, Lapissa, Karjalassa ja vepsäläisten parissa,

  • 21.3. sihteeri, lis. Riho GRÜNTHAL (Helsingin yliopisto): Itämerensuomalaisten etnonyymien kronologiaa,

  • 18.4. prof. Kalevi WIIK (Turun yliopisto): Kantagermaanin suomalais-ugrilainen substraatti,

  • 16.5. prof. Eugen HELIMSKI (Venäjän humanistinen valtionyliopisto, Moskova): Mator and Northern Samoyed,

  • 19.9. dos. Kari LIUKKONEN (Helsingin yliopisto): Balttilaista suomessa,

  • 17.10. tri Helle METSLANG (Helsingin yliopisto / Viron kielen instituutti, Tallinn): Paljon ja vähän viron fraseologiassa,

  • 21.11. fil. tiet. kand. Anu-Reet HAUSENBERG (Tallinnan pedagoginen yliopisto): Komisyrjäänien ja itämerensuomalaisten kontakteja: missä ja milloin.

Kokouksissa on ollut läsnä yhteensä 356 henkeä. Johtokunta on kokoontunut kaikkina mainittuina päivinä, yhteensä 9 kertaa.

August Ahlqvistin, Yrjö Wichmannin, Kai Donnerin ja Artturi Kanniston rahastojen korkovaroista päättänyt Suomalais-Ugrilaisen Seuran ja Kotikielen Seuran yhteisesti asettama lautakunta myönsi 5.3.1997 pitämässään kokouksessa 10 000,- markan palkinnot tri Oili KARIHALMEELLE hänen väitöskirjastaan Muotoilun teoriasanaston termistyminen, tri Karl PAJUSALULLE hänen väitöskirjastaan Multiple Linguistic Contacts in South Estonian: Variation of Verb Inflection in Karksi sekä tri Marja-Leena SORJOSELLE hänen väitöskirjastaan Recipient Activities: Particles nii(n) and joo in Finnish Conversations.

Minette ja Otto Donnerin, Mikko Korhosen, Julius Markin sekä lahjoittajien rahaston korkovaroista nuorten tutkijain sekä tutkijoiksi aikovien apurahan Seuran johtokunta jakoi 16.5. pitämässään kokouksessa seuraavasti: fil. yo Panu HALLAMAALLE kenttätutkimukseen 5.000,- markkaa, fil. yo Erja KUJALALLE 3.000,- markkaa, maist. Jarkko NURMELLE 5.000,- markkaa sekä fil. yo Rigina TURUSELLE 5.000,- markkaa opinnäytteiden tekemiseen.

Kaisi ja Kaino Heikkilän rahastosta myönnettiin ensimmäistä kertaa mordvan kielen tutkijoille tarkoitettuna stipendinä 8000,- mk maist. Nobufumi INABALLE opinnäytteen valmistamiseksi.

Seuran hallussa olevien aineskokoelmien muokkaus-, toimitus- ja julkaisuhankkeita on vuoden aikana edistetty seuraavasti:

  • Fil. yo Juha KÄÄRIÄINEN on siirtänyt seitsemän kuukauden puolistipendin (12.600,- mk) turvin Kansallisarkistosta kopioituja E. N. Setälän liiviläisaineistoja tietokonemuotoon. Ladontavaihe on saatu päätökseen.

Albert Hämäläisen rahaston korkovaroista on maksettu dos. Alpo JUNTUSELLE 4.000,- markan stipendi udmurttilaisen historiantutkijan K. Kulikovin SOFIN-oikeudenkäynnistä valmistelevan monografian Suomea koskevien jaksojen tarkistamiseen.

Seura on kuluvana vuonna ryhtynyt selvittämään internet-julkaisemisen mahdollisuuksia ja on osallistunut Helsingin yliopiston kirjaston käynnistämään Elektra-projektiin. Tämä julkaisutapa on silti vasta kehittymässä ja monet kysymykset odottavat vastausta. Kielitieteellisen aineiston osalta ongelmia aiheuttaa mm. tarkkeita ja muita erikoismerkkejä sisältävän tekstin koodaaminen tietokonekäyttöön soveltuvaan muotoon.

Seuran omissa sarjoissa ovat edellisen vuosikokouksen jälkeen ilmestyneet seuraavat niteet:

  • Toimituksia 224. József Szinnyein ja Antti Jalavan kirjeitä vuosilta 1880–1909. Toimittanut Viljo TERVONEN. 442 s.

  • Toimituksia 225. K. F. Karjalainens Südostjakische Textsammllungen. Bd. II. Transkription, Phonembestand, allgemeine Erörterungen von Edith VÉRTES. xi + 181 s.

  • Toimituksia 226. Jorma LUUTONEN, The variation of morpheme order in Mari declension. Yliopistollinen väitöskirja. 201 s.

  • Toimituksia 227. Tapani SALMINEN, Tundra Nenets inflection. Yliopistollinen väitöskirja. 155 s.

  • Lexica XVI:5. Karjalan kielen sanakirja. R–S. Päätoim. Raija Koponen. 752 s.

  • Apuneuvoja XIII. Terho ITKONEN, Nimestäjän opas (3., uusittu painos). 120 s.

  • D. V. BUBRIH, A. A. BELJAKOV ja A. V. PUNŽINA, Karjalan kielen murrekartasto. Toimittanut Leena SARVAS. 224 s.

Päättyvänä vuonna Seura on myös julkaissut aikakauskirjan Finnisch-Ugrische Forschungen niteen 54, Heft 1–2, 227 s.

Yhteistyössä Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen laitoksen kanssa on julkaistu yksi teos:

  • Castrenianumin toimitteita 51. Riho GRÜNTHAL, Livvistä liiviin – itämerensuomalaiset etnonyymit. 283 s.

Ilmestyneiden julkaisujen yhteissivumäärä on 2596.

Vuoden 1998 julkaisuohjelmassa ovat mm. seuraavat nimikkeet, joista eräitä odotetaan valmistuvaksi vielä kuluvana vuonna:

  • Aikakauskirja 87. Painossa.

  • Aikakauskirja 88. Aineiston keruu aloitettu.

  • Toimituksia. Robin BAKER, The Csángó Hungarians. Valmisteilla.

  • Toimituksia. Juri ANDUGANOV (toim.), Mari folk songs from the collection of N. Suvorov. Viimeisteltävänä.

  • Toimituksia. Raija BARTENS, Mordvalaiskielten rakenne ja kehitys. Käsikirjoitus valmis.

  • Toimituksia. Jarmo ELOMAA, Vatjan kielestä. Yliopistollinen väitöskirja. Viimeisteltävänä.

  • Toimituksia. Harry HALÉN, Biliktu bakshi. The knowledgeable teacher. Käsikirjoitus valmis. Kielentarkistus käynnissä.

  • Toimituksia. Lauri HARVILAHTI & Juha JANHUNEN (eds.), Amdo Qinghai. An ethnocultural profile.

  • Toimituksia. Juha JANHUNEN & Volker RYBATZKI (eds.), The Altaic question. Altaistikongressiesitelmien kokoelma.

  • Toimituksia. Paula KOKKONEN (toim.), Syrjänische Texte V. Ylä-Vytšegdan murretta (toinen nide). Tekstinkäsittely aloitettu.

  • Toimituksia. Eino KOPONEN, Eteläviron sanastosta. Yliopistollinen väitöskirja. Käsikirjoitus valmis.

  • Toimituksia. Raija KOPONEN ja Marja TORIKKA (toim.). Pertti VIRTARANTA, Karjalaista kansankulttuuria II. Käsikirjoitus valmis, ladonta ja toimittaminen aloitettu.

  • Sanakirjoja. Tapani SALMINEN, A morphological dictionary of Tundra Nenets. Taitto viimeisteltävänä.

  • Sanakirjoja. Martti KAHLA (päätoim.), H. PAASONENS Mordwinisches Wörterbuch: Hakemisto (ven.). Viimeisteltävänä.

  • Sanakirjoja. Matti PUNTTILA, Impilahden karjalan sanakirja. Painossa.

  • Apuneuvoja. Valentin KELMAKOV, Udmurtin oppikirja. Käsikirjoitus valmis. Käännettävänä ja toimitettavana.

  • Finnisch-Ugrische Forschungen 54:3. Painossa.

  • Finnisch-Ugrische Forschungen 55. Aineiston kokoaminen aloitettu.

  • Castrenianumin toimitteita. Johanna LAAKSO (toim.), V. I. Lytkinin satavuotismuisto. Painossa.

  • Castrenianumin toimitteita. Juha KÄÄRIÄINEN & Seppo SUHONEN (toim.), E. N. Setälän liivin kielen sanasto.

Tekeillä on myös useita muita monografioita, ainesjulkaisuja ja kokoomateoksia tekijöinään ja toimittajinaan Jarmo ALATALO, Raija BARTENS, Michael BRANCH, Anneli HONKO, Martti KAHLA, Paula KOKKONEN, Ildikó LEHTINEN, Seppo SUHONEN ja Viljo TERVONEN. Yhteistyössä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kanssa jatkuu karjalan, mordvan, marin ja mansin kielen sanakirjojen toimitustyö. Castrenianumin toimitteiden julkaiseminen jatkuu yhteistyössä Helsingin yliopiston Castrenianumin laitosten kanssa.

Viime vuosikokouksessa kutsuttiin edellisessä kokouksessa tehtyjen ehdotusten perusteella Seuran uudeksi kunniajäseneksi prof. Denis SINOR Bloomingtonista sekä uusiksi ulkojäseniksi filol. kand. Valentina LUDYKOVA Syktyvkarista, filol. tri Ljudmila POKROVSKAJA Moskovasta, fil. kand. Enikő SZÍJ Budapestista ja prof. Aleksandr ŠTŠERBAK Pietarista.

Seuran vakinaisiksi jäseniksi on vuoden aikana valittu opisk. Rogier BLOKLAND Hollannista, maanviljelijä Eino JUHOLA Hormistosta, opisk. Erja KUJALA Helsingistä, opisk. Sani KUOSMANEN Helsingistä, opisk. Pia KURIKKA Tuusulasta, opisk. Kimmo LAINE Joensuusta, maist. Eve MIKONE Turusta, arkistonhoitaja Jonathan C. MORGAN Lontoosta, opisk. Satu-Sisko NUMMI Helsingistä, hum. kand. Leila PEIPONEN Helsingistä, hum. kand. Janne SAARIKIVI Helsingistä, opisk. Janne SAVELA Turusta, opisk. Sven-Erik SOOSAAR Helsingistä ja Tartosta, opisk. Boglárka STRASZER Jyväskylästä, opisk. Rigina TURUNEN Helsingistä, opisk. Tor TVEITE Oslosta, opisk. Taarna VALTONEN Espoosta ja opisk. Timo VIITANEN Turusta.

Vuosikokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti on uusilta vakinaisilta jäseniltä peritty kertajäsenmaksuna 200,- markkaa, opiskelijoilta 100,- markkaa.

Päättyvän toimintavuoden aikana Seura on tervehtinyt kunniajäsentään prof. Pentti AALTOA Helsingistä ja vakinaista jäsentään lehtori Viljo TERVOSTA Espoosta 80-vuotispäivän johdosta, ulkojäseniään prof. Loránd BENKŐTÄ Budapestista, prof. János KODOLÁNYIA Budapestista, prof. Ilse LEHISTEÄ Columbuksesta (Ohio), prof. Tryggve SKÖLDIÄ Uumajasta ja prof. Stephen A. WURMIA Canberrasta 75-vuotispäivän johdosta, kunniajäsentään prof. Karoly RÉDEITÄ Wienistä 65-vuotispäivän johdosta, sekä ulkojäseniään prof. Mati HINTIÄ Tallinnasta ja prof. Jean-Luc MOREAUTA Pariisista 60-vuotispäivän johdosta.

Seura on kuoleman kautta menettänyt kunniajäsenensä Béla KÁLMÁNIN Budapestista, kunniajäsenensä ja pitkäaikaisen johtokunnan jäsenen Pertti VIRTARANNAN Helsingistä, ulkojäsenensä Gennadi BARAKSANOVIN Syktyvkarista, ulkojäsenensä Valev UIBOPUUN Lundista sekä vakinaisen jäsenensä Jaakko SARVELAN Helsingistä. Seura on kunnioittanut akateemikko Virtarannan muistoa osallistumalla Karjalan Tasavallassa puhuttavien kielten tukemiseksi järjestettyyn keräykseen.

Seuran toimimiehinä ovat päättyvänä kautena olleet: esimiehenä prof. Seppo SUHONEN, 1. varaesimiehenä prof. Alho ALHONIEMI, 2. varaesimiehenä prof. Raija BARTENS, sihteerinä lis. Riho GRÜNTHAL, rahanvartijana ekon. Kyösti JÄRVINEN, kirjavarainhoitajana lis. Martti KAHLA, johtokunnan lisäjäsenenä ja arkistonhoitajana dos. Ulla-Maija KULONEN sekä muina lisäjäseninä prof. Kaisa HÄKKINEN ja dos. Ildikó LEHTINEN, yliasiamiehenä maist. Merja SALO, tilintarkastajina lääk. tri h.c. Esko KOIVUSALO ja oik. kand. Ralf SUNELL varamiehinään kauppat. maist. Mikko KOIVUSALO ja apul. prof. Tapani LEHTINEN.

Seuran edustajina August Ahlqvistin, Yrjö Wichmannin, Kai Donnerin ja Artturi Kanniston rahastojen korkovaroista päättävässä lautakunnassa ovat olleet prof. Raija BARTENS, dos. Ulla-Maija KULONEN sekä asemansa perusteella esimies, prof. Seppo SUHONEN. Alfred Kordelinin yleisen edistys- ja sivistysrahaston tieteen jaostossa sekä Tieteellisten seurain valtuuskunnan hallituksessa Seuraa on edustanut esimies Seppo SUHONEN. Tieteellisten seurain valtuuskunnan vuosikokouksessa Seuraa on edustanut sihteeri lis. Riho GRÜNTHAL. Suomalaisen kirjallisuuden edistämisvarojen valtuuskunnan ja Sanakirjasäätiön valtuuskunnan kokouksiin Seuran puolesta on osallistunut dos. Ulla-Maija KULONEN.

Helsingissä 2. joulukuuta 1997

Riho Grünthal

sihteeri