Vuosikertomus 1998

Tieteessä ja tutkimuksessa tällä vuosikymmenellä Suomessa voimakkaasti puhaltaneet tuulet ovat edelleen jatkuneet ja tuoneet muutoksia fennougristiikkaankin. Kuluvana vuonna on sekä Helsingin että Turun yliopistoon valittu uusi suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori ja täytetty siten perinteikkäät, alan keskeisimmät virat. Yksilöiden panos on jo viime vuosisadalta ollut alallamme korvaamaton ja siltä pohjalta on hyvä jatkaa. Fennougristisen tutkimuksen yleisiin näkymiin vaikuttavat sen sijaan entistä voimakkaammin suomalaisessa tiedepolitiikassa tehdyt linjaukset. Kansallisista prioriteeteista ja alueellisista tavoitteista on siirrytty globaalisuutta mutta toisaalta voimakkaasti teollisuudelle ja markkinataloudelle alisteista innovatiivisuutta korostavaan ajatteluun.

On selvää, että tämä edellyttää humanistiselta tutkimukselta uudenlaisia strategioita: sekä sopeutumis- että selviytymisstrategioita. Riippumatta siitä, kuinka tarkoituksenmukaisia jatkuvat muutokset ovat esimerkiksi fennougristiikan kannalta, ne ovat tapahtuneita tosiasioita, jotka luovat alalle uusia paineita. Vaarana on, että yliopistojen toimintaa ohjaava tulosvastuu sekä niissä sovellettavat uudet rahanjakomallit vaikuttavat tutkimuksen laatuun. Opiskelijamääriltään pienissä mutta sisällöltään vaativissa aineissa, jollainen fennougristiikkakin on, mekaanista määrälliseen tulokseen pyrkimistä ajan tiedepolitiikan ehdoilla ei saa asettaa itsetarkoitukseksi ja koko toimintaa ohjaavaksi tavoitteeksi.

Suomalais-Ugrilaisen Seuran edustamaa tutkimuskenttää – uralilaisten, altailaisten kansojen, kielten, historian ja muinaisuuden tutkimusta – ajatellen tärkeimpiä pitkällä aikavälillä tapahtuneita muutoksia on se, että ns. kansalliset tieteet ovat tiedon lisääntyessä erikoistuneet, eriytyneet ja asteittain etääntyneet toisistaan. Nyt se kansallinen, alueellinen ja kulttuurihistoriallinen velvoite, joka kulkee edelleen Suomessa harjoitettavan fennougristiikan erottamattomana kylkiäisenä, hakee uutta muotoaan nykyajan armottomassa kilpailuyhteiskunnassa. Myös lähimpiin tieteenaloihin on etsittävä uusi yhteys. Suomalais-ugrilaisella kielentutkimuksella ja sen edustajilla riittää nyky-Suomessa haasteita sekä yksilöille että tieteenalana. Myös Seuran etu on, että fennougristiset perinteet halutaan säilyttää ja uusia mahdollisuuksia pyritään vastakin aktiivisesti hyödyntämään julkisen tuen turvin.

Päättyvä vuosi on Seuran 115. toimivuosi. Vuoden aikana Seura on järjestänyt vuosikokouksen sekä 8 kuukausikokousta. Kokouksissa on kuultu seuraavat esitelmät:

vuosikokouksessa 2.12.1997 esimies, prof. Seppo SUHONEN (Helsingin yliopisto): Vepsän etnografisesta sanastosta,

  • 16.1.1998 fil. lis. HARRY HALÉN (Helsingin yliopisto): G. J. Ramstedtin ensimmäinen tutkimusmatka,

  • 20.2. valt. maist. OSMO TUOMALA (Helsinki): Myyttejä suomalais-ugrilaisista,

  • 20.3. dos. JOHANNA LAAKSO (Helsingin yliopisto): Kielikontaktihypoteesit ja uralilainen kielihistoria,

  • 17.4. prof. GÁBOR TOLCSVAY NAGY (Budapestin yliopisto): Modelling Hungarian language community between 10th and 15th century,

  • 15.5. dos. ALPO JUNTUNEN (Turun yliopisto): SOFIN-oikeudenkäynti kansainvälisessä kontekstissa: Suomi ja suomalais-ugrilaiset maailman myllerryksessä,

  • 18.9. tri LEMBIT VABA (Viron kielen instituutti, Tallinn): Latvialais-virolaisten kielikontaktien tutkimuksesta,

  • 16.10. tri JORMA LUUTONEN (Turun yliopisto): Sekundaaristen monikkojen paralleelinen kehitys suomalais-ugrilaisissa ja indo-iranilaisissa kielissä ja

  • 20.11. tri TAPANI SALMINEN (Suomen Akatemia / Helsingin yliopisto): Tarko-Salessa ja metsänenetsien maassa.

Kokouksissa on ollut läsnä yhteensä 378 henkeä. Johtokunta on kokoontunut kaikkina mainittuina päivinä, yhteensä 9 kertaa.

Seuran taloudellinen tilanne on ollut vuoden aikana hyvä. Suomen Akatemialta saatu vuotuinen julkaisutoiminnan avustus oli sama 280.000,- mk kuin edellisenäkin vuonna. Määrärahan turvin on voitu julkaista vuoden aikana painokuntoon valmistuneet teokset. Sen lisäksi Seura sai Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiöltä 8.000,- markan suuruisen avustuksen Matti Punttilan Impilahden karjalan sanakirjan painatuskulujen osittaiseksi kattamiseksi. Fellmanin Lapponica-kokoelman luettelointia ja kulttuurihistoriallista analysointia varten saatujen apurahojen viimeiset erät, Alfred Kordelinin Säätiöltä saatu 45.000,- mk sekä Jenny ja Antti Wihurin säätiöltä saatu 25.000,- on nostettu ja työ saatu päätökseen.

Sijoitustoiminnan tuotto pysyi vielä tyydyttävällä tasolla eräiden aikaisemmin hankittujen korkeakorkoisten obligaatiolainojen ansiosta. Seuran saamat osinkotulot paranivat edellisestä vuodesta. Sijoituspolitiikka on ollut varovaista eikä osakesalkussa ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Pitkäaikaisia velkoja Seuralla ei ole.

August Ahlqvistin, Yrjö Wichmannin, Kai Donnerin ja Artturi Kanniston rahastojen korkovaroista päättänyt Suomalais-Ugrilaisen Seuran ja Kotikielen Seuran yhteisesti asettama lautakunta on 16.2.1998 pitämässään kokouksessa päättänyt myöntää 10.000,- markan palkinnot fil. tri Jorma LUUTOSELLE hänen väitöskirjastaan The variation of morpheme order in Mari declension ja fil. tri Tapani SALMISELLE hänen väitöskirjastaan Tundra Nenets inflection sekä 6.000,- markan palkinnot fil. tri Terhi AINIALALLE hänen väitöskirjastaan Muuttuva paikannimistö, Ph.D. Marja-Liisa HELASVUOLLE hänen väitöskirjastaan Noun phrases and clauses as emergent syntactic units in Finnish conversational discourse, fil. tri Mati HINTILLE hänen väitöskirjastaan Eesti keele astmevahelduse ja prosoodiasüsteemi tüpoloogilised probleemid sekä fil. tri Tuomas HUUMOLLE hänen väitöskirjastaan Lokatiivit lauseen semanttisessa tulkinnassa: Ajan, omistajan ja tilan adverbiaalien keskinäiset suhteet suomen kielessä.

Minette ja Otto Donnerin, Mikko Korhosen, Julius Markin sekä lahjoittajien rahaston korkovaroista nuorten tutkijain sekä tutkijoiksi aikovien apurahan Seuran johtokunta jakoi 15.5. pitämässään kokouksessa kolmen hakijan kesken à 6.000,- mk:

  • fil. yo Arja HAMARILLE (Turku) komin kielen negaatiota käsittelevään pro gradu -työhön,

  • fil. yo Sani KUOSMASELLE (Helsinki) sölkupin subjektia käsittelevän pro gradu -työn pohjustamiseen ja siihen liittyvään kenttätyöretkeen sekä

  • filol. tiet. kand. Elina LEBEDEVALLE (Oulu) suomalaisten ja marilaisten sananlaskujen kielioppia koskevaan väitöskirjaan.

Syyskuun yleisessä kokouksessa julistettiin ensimmäistä kertaa haettavaksi Albert Hämäläisen rahastosta ensisijaisesti etnografiseen hankkeeseen tarkoitettu apuraha Itä-Venäjällä asuvien suomensukuisten kansojen tutkimukseen. Johtokunta päätti 20.11. pitämässään kokouksessa jakaa rahastosta 10.000,- markan apurahan:

  • tutkija Paul FRYERILLE (Cambridge/Helsinki) itäisten marien etnisen mobilisoitumisen ja identiteetin kehitystä koskevaan tutkimukseen, erityisesti siihen liittyvään kenttätyöosuuteen sekä

  • tutkija Peter JORDANILLE (Sheffield) itähantien perinteiden säilymistä koskevaan tutkimukseen, erityisesti siihen liittyvään kenttätyöosuuteen.

Seura on jakanut myös useita kohdeapurahoja. Matka-apurahana on myönnetty:

  • dos. Alpo JUNTUSELLE (Turku) 2.000,- mk,

  • fil. yo Erik JUZYKAINILLE (Tallinn/Joškar-Ola) 1.444,- mk

  • maist. Inkeri JÄÄSKELÄISELLE (Helsinki) 1.000,- mk sekä

  • Helsingin yliopiston folkloristiikan laitokselle 6.000,- mk.

Suomessa tehtävää tarkistustyötä varten on myönnetty:

  • Fil. kand. Sergei MAKSIMOVILLE (Iževsk) 1.000,- mk sekä

  • Fil. kand. Julia MARFITSYNALLE (Petroskoi) 1.000,- mk.

Ulkopuolelta saadun rahoituksen turvin on tuettu Fellmanin Lapponica-kokoelman luettelointia, kunnostusta ja kulttuurihistoriallista analysointia seuraavasti:

  • maist. Sophie CAPDEVILLE 48.000,- mk,

  • fil. yo Osmo KESTI 20.000,- mk sekä

  • kirjastonhoitaja Marjo KUUSELA 1.300,- mk.

Seura on kuluvana vuonna ryhtynyt myös edistämään suomalais-ugrilainen tarkekirjoituksen liittämistä kansainväliseen atk-koodausstandardiin. Tätä varten on myönnetty 10.000,- mk:n apuraha atk-standardisoinnin erikoisasiantuntija tutkija Michael EVERSONILLE (Baile Átha Cliath, Irlanti).

Myös Seuran hallussa olevien aineskokoelmien muokkaus-, toimitus- ja julkaisuhankkeet ovat vuoden aikana edistyneet:

  • Maist. Paula KOKKONEN on jatkanut 23.200,- markan suuruisen stipendin turvin T. E. Uotilan komilaisten tekstien toimitusta. Tekeillä on sarjan 5. osa.

  • Fil. yo Juha KÄÄRIÄINEN on 8.100,- markan stipendin turvin täydentänyt ja tarkistanut tekstinäytteiden pohjalta Kansallisarkistosta kopioitua E. N. Setälän liiviläissanastoa.

Julkaisutoiminta on päättyvänä vuonna ollut vireää. Seuran omissa sarjoissa ovat edellisen vuosikokouksen jälkeen ilmestyneet seuraavat niteet:

  • Aikakauskirja 87. 384 s.

  • Toimituksia 228. Oekeeta asijoo. Commentationes Fenno-Ugricae in honorem Seppo Suhonen sexagenarii 16. V. 1998. Toimittaneet Riho GRÜNTHAL ja Johanna LAAKSO. Artikkelikokoelma. 461 s.

  • Toimituksia 229. Biliktu bakshi. The Knowledgeable Teacher. G. J. Ramstedt's Career as a Scholar by Harry HALÉN. VIII + 371 s.

  • Toimituksia 230. Eino KOPONEN, Eteläviron sanasto. Yliopistollinen väitöskirja. 295 s.

  • Toimituksia 231. Arja KOSKINEN, Toiminnan välttämättömyys ja mahdollisuus. Pohjoissaamen modaalisten ilmausten semantiikkaa ja syntaksia. Yliopistollinen väitöskirja. 271 s.

  • Sanakirjoja 23:5. H. Paasonens Mordwinisches Wörterbuch. Russischer Index. Russkij indeks. Bearb. u. hrsg. von Martti KAHLA. 380 s.

  • Sanakirjoja 26. A morphological dictionary of Tundra Nenets. Compiled by Tapani SALMINEN. 554 s.

  • Sanakirjoja 27. Matti PUNTTILA. Impilahden karjalan sanakirja. 224 s.

Lisäksi Seura on kustantanut aikakauskirjan Finnisch-Ugrische Forschungen niteen 54:3, s. 229–418.

Yhteistyössä Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen laitoksen kanssa on julkaistu kolme nidettä:

  • Castrenianumin toimitteita 52. V. I. Lytkinin satavuotismuisto. Toimittanut Johanna LAAKSO. 124 s.

  • Castrenianumin toimitteita 53. Lähivertailuja 9. Toimittaneet Riho GRÜNTHAL ja Reet KASIK. 118 s.

  • Castrenianumin toimitteita 54. Kulttuurien kohtaamisia. Folia Hungarica 9. Toimittaneet Katariina GRÄMER ja Kirsi LUUKKANEN. 172 s.

Ilmestyneiden julkaisujen yhteissivumäärä on 3551.

Uudella esipuheella varustettu muuttamaton uusintapainos on otettu teoksesta Toimituksia 82. G. J. RAMSTEDT, A Korean Grammar, iv + 199 + 1 s.

Vuoden 1999 julkaisuohjelmassa ovat mm. seuraavat nimikkeet:

  • Aikakauskirja 88. Aineiston keruu aloitettu.

  • Toimituksia. Juri ANDUGANOV (toim.), Mari folk songs from the collection of N. Suvorov. Viimeisteltävänä.

  • Toimituksia. Robin BAKER, The Csángó Hungarians. Valmisteilla.

  • Toimituksia. Raija BARTENS, Mordvalaiskielten rakenne ja kehitys. Valmis painettavaksi.

  • Toimituksia. Raija BARTENS, Permiläisten kielten rakenne ja kehitys. Käsikirjoitus viimeisteltävänä.

  • Toimituksia. Lauri HARVILAHTI and Juha JANHUNEN (eds.), Amdo Qinghai. An ethnocultural profile.

  • Toimituksia. László KERESZTES, History of the determinate Conjugation in Mordvin. Valmis painettavaksi.

  • Toimituksia. Jorma KOIVULEHTO, Germanisch-ostseefinnische Lehnbeziehungen. Artikkelikokoelma.

  • Toimituksia. Paula KOKKONEN (toim.), Syrjänische Texte V. Ylä-Vytšegdan murretta (toinen nide). Tekstinkäsittely aloitettu.

  • Toimituksia. Raija KOPONEN ja Marja TORIKKA (toim.). Pertti VIRTARANTA, Karjalaista kansankulttuuria II. Nuotinnukset ja käsikirjoituksen tarkistus viimeistelyvaiheessa.

  • Toimituksia. Kari LIUKKONEN, Itämerensuomalaisten kielten balttilaiset lainasanat. Käsikirjoituksen kääntäminen saksaksi aloitettu.

  • Toimituksia. Viljo TERVONEN, József Budenzin ja suomalaisten tutkijoiden kirjeenvaihtoa. Ladonta aloitettu.

  • Sanakirjoja. Martti KAHLA (toim.), H. PAASONENS Mordwinisches Wörterbuch: Hakemisto (saks.). Viimeisteltävänä.

  • Kansatieteellisiä julkaisuja. Ildikó LEHTINEN, Marien mekot. Taitto viimeisteltävänä.

  • Apuneuvoja. Sara HÄNNIKÄINEN ja Valentin KELMAKOV, Udmurtin oppikirja. Käsikirjoitus valmis taitettavaksi.

  • Finnisch-Ugrische Forschungen 55. Aineiston kokoaminen aloitettu.

  • Castrenianumin toimitteita. Juha KÄÄRIÄINEN ja Seppo SUHONEN (toim.), E. N. Setälän liivin kielen sanasto.

Tekeillä on myös useita muita monografioita, ainesjulkaisuja ja kokoomateoksia tekijöinään ja toimittajinaan Jarmo ALATALO, Michael BRANCH, Anneli HONKO, Ildikó LEHTINEN, Tapio PELTOLA, Seppo SUHONEN ja Edith VÉRTES. Yhteistyössä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kanssa jatkuu karjalan, mordvan, marin ja mansin kielen sanakirjojen toimitustyö. Castrenianumin toimitteiden julkaiseminen jatkuu yhteistyössä Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen laitoksen kanssa.

Seuran asettama työryhmä on pohtinut Seuran julkaisupolitiikan linjauksia sekä julkaisusarjojen nykyisiä ja tulevia profiileja. Eri julkaisusarjojen profiileihin on tulossa lähivuosina muutoksia, jotka johtuvat siitä, että Seuran hallussa olevat vanhat aineistot alkavat kaikki vähitellen olla valmiiksi työstettyjä ja julkaistuja; vanhoissa perusaineistoissa (lähinnä kielennäytteissä ja viimeisissä sanakirjoissa) riittää vielä muutamiksi vuosiksi työtä. Vanhojen aineistojen uudelleen julkaisemista elektronisessa muodossa ja ainakin osittain uudelleen toimitettuina (lähinnä kirjoitusasultaan korjattuna) pidetään merkittävänä vaihtoehtona tulevaisuuden julkaisupolitiikassa. Tämä koskee erityisesti joitakin keskeisiä sanakirjoja. Tekstikokoelmien julkaisemista elektronisina korpuksina voitaisiin myös harkita.

Viime vuosikokouksessa kutsuttiin edellisessä kokouksessa tehtyjen ehdotusten perusteella Seuran uudeksi kunniajäseneksi professori Jorma KOIVULEHTO Helsingistä sekä uusiksi ulkojäseniksi filol. kand. Galina FEDJUNOVA Syktyvkarista, dos. Reet KASIK Tartosta ja filol. tri Anatoli RAKIN Syktyvkarista.

Seuran vakinaisiksi jäseniksi on vuoden aikana valittu Ph.D. Andrew DOLBEY (Los Angeles, California), antikvaari Seten EKHOLM (Örnsköldsvik), opiskelija Karl-Heinz GROS (Oulu), dosentti Pekka HAKAMIES (Joensuu), opiskelija Jaakko HÄKKINEN (Helsinki), tutkija Peter JORDAN (Sheffield), fil. kand. Marja-Liisa KEINÄNEN (Kista, Ruotsi), opiskelija Björn LUNDQVIST (Helsinki), lehtori Valentina MARKINA (Saransk), tutkija Frans van NES (Leiden), tutkija Hans NUGTEREN (Dordrecht), opiskelija Ako OKINO (Helsinki / Tokio), opiskelija Kirsi PALTTO (Utsjoki), opiskelija Remco VAN PAREREN (Helsinki / Hollanti), opiskelija Tenho PIMIÄ (Turku), opiskelija Eszter RUTTKAY-MIKLIÁN (Budapest), kultaseppä Essi SIKANEN (Helsinki), tri Tiina SÖDERMAN (Helsinki), tri Mária Magdolna TATÁR (Oslo), tutkija Clive TOLLEY (Chester), opisk. Anna-Kaisa YLIKAHRI (Turku) ja hum. kand. Jussi YLIKOSKI (Turku).

Vuosikokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti on uusilta vakinaisilta jäseniltä peritty kertajäsenmaksuna 200,- markkaa, opiskelijoilta 100,- markkaa.

Päättyvän toimintavuoden aikana Seura on tervehtinyt kunniajäseniään prof. Wolfgang SCHLACHTERIA Göttingenistä 90-vuotispäivän johdosta ja prof. Osmo IKOLAA Turusta 80-vuotispäivän johdosta, ulkojäsentään prof. Edward TRYJARSKIA Varsovasta 75-vuotispäivän johdosta, kunniajäsentään akateemikko Huno RÄTSEPIÄ Tartosta, ulkojäsentään prof. Aleksandr FEOKTISTOVIA Moskovasta ja Saranskista ja kirjavarainhoitajaansa Martti KAHLAA Espoosta 70-vuotispäivän johdosta, sekä ulkojäsentään prof. Olavi KORHOSTA Uumajasta, esimiestään prof. Seppo SUHOSTA ja ulkojäsentään prof. Tiit-Rein VIITSOA Tartosta 60-vuotispäivän johdosta.

Seura on kuoleman kautta menettänyt kunniajäsenensä Knut BERGSLANDIN, ulkojäsenensä Hella KEEMIN, Nikolai PENGITOVIN ja Gustav RÄNKIN sekä vakinaiset jäsenensä Terho ITKOSEN, Matti KUUSEN, Pekka PAJARISEN, Ilmari TURJAN, Aili VIRKKUSEN ja Jorma VUORINIEMEN. Seura on kunnioittanut akateemikko Kuusen elämäntyötä osallistumalla hänen muistokseen järjestettyyn keräykseen.

Seuran toimimiehinä ovat päättyvänä kautena olleet: esimiehenä prof. Seppo SUHONEN, 1. varaesimiehenä prof. Alho ALHONIEMI, 2. varaesimiehenä ja arkistonhoitajana prof. Ulla-Maija KULONEN, sihteerinä lis. Riho GRÜNTHAL, rahanvartijana ekon. Kyösti JÄRVINEN, kirjavarainhoitajana lis. Martti KAHLA, johtokunnan lisäjäseninä prof. Kaisa HÄKKINEN, tri Eino KOPONEN ja dos. Ildikó LEHTINEN, yliasiamiehenä maist. Merja SALO, tilintarkastajina lääk. ja kir. tri h.c. Esko KOIVUSALO ja oik. kand. Ralf SUNELL varamiehinään kauppat. maist. Mikko KOIVUSALO ja prof. Tapani LEHTINEN.

Seuran edustajina August Ahlqvistin, Yrjö Wichmannin, Kai Donnerin ja Artturi Kanniston rahastojen korkovaroista päättävässä lautakunnassa ovat olleet prof. Ulla-Maija KULONEN, dos. Johanna LAAKSO sekä asemansa perusteella esimies, prof. Seppo SUHONEN. Alfred Kordelinin yleisen edistys- ja sivistysrahaston tieteen jaostossa sekä Tieteellisten seurain valtuuskunnan hallituksessa ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan vuosikokouksessa Seuraa on edustanut esimies Seppo SUHONEN. Suomen tiedekustantajien liiton vuosikokoukseen on Seuran puolesta osallistunut sihteeri Riho GRÜNTHAL. Taluttaja Oy:n yhtiökokouksessa, WSOY:n sääntömääräisessä vuosikokouksessa sekä kolmessa ylimääräisessä yhtiökokouksessa Seuraa on edustanut rahanvartija Kyösti JÄRVINEN, viimeksi mainituista kerran yhdessä esimies Seppo SUHOSEN kanssa. Suomalaisen kirjallisuuden edistämisvarojen valtuuskunnan ja Sanakirjasäätiön valtuuskunnan kokouksiin Seuran puolesta on osallistunut prof. Ulla-Maija KULONEN.

Helsingissä 2. joulukuuta 1998

Riho Grünthal

sihteeri