Vuosikertomus 1999

Jos päättyvää 1900-lukua halutaan luonnehtia Suomalais-Ugrilaisen Seuran kannalta yleisesti, lienee se ennen kaikkea aineistonkeruun ja suomalais-ugrilaisten kielten dokumentoinnin vuosisata. Seura on tänä aikana julkaissut 72 Aikakauskirjaa, 223 nidettä Toimituksia, 26 sanakirjaa tai sanakirjasarjaa sekä 15 Kansatieteellistä julkaisua. Yhteissivumäärä nousee yli sadantuhannen. Suuri osa tästä on pitkäjänteiseen kenttätyöhön ja systemaattiseen tiedon kartuttamiseen perustuvaa, toimitettua tai muokattua aineistoa. Vaikka eräitä pitkäaikaisia hankkeita on vielä kesken, Seura on tällä tavalla täyttänyt jo suurelta osin yhden tärkeimmistä tavoitteista, joka sitä perustettaessa 116 vuotta sitten asetettiin. Tekstejä, sanakirjoja ja kieliopin kuvauksia on julkaistu suurimmasta osasta kielikuntamme kieliä, joskin samalla on myönnettävä, että kaikesta huolimatta on edelleen kieliä, joista on vain vähän aineistoa.

Se todellisuus, jossa suomalais-ugrilaisia kieliä puhutaan, on kokenut sadassa vuodessa melkoisen mullistuksen. Elintason kohottamiseen tähtäävä kaupungistuminen ja sitä seurannut teknistyminen eivät ole johtaneet pelkästään positiiviseen kehitykseen, ja monen suomalais-ugrilaisen kielen kohdalla uhanalaisuus, vaara assimiloitua ja asteittainen katoaminen varjostaakin tulevaisuudennäkymiä. Pahimmillaan kyse ei ole pelkästään kielen vaan myös ihmisen elinympäristön tuhoamisesta. Näin on tapahtunut esimerkiksi luonnonvaroiltaan rikkailla, mutta ekologisesti herkillä alueilla Siperiassa, jossa obinugrilaiset ja samojedikansat ovat asuneet vuosituhansia.

1980-luvun lopulla Venäjällä tapahtuneiden poliittisten muutosten jälkeen mahdollisuudet kenttätyöhön ovat jälleen olemassa ja entistä useamman tutkijan ulottuvilla. Tutkimuksellisia haasteita ovat kielten muuttuminen ja myös asteittainen katoaminen, joka näyttää olevan monen suomalais-ugrilaisen kielenkin väistämätön kohtalo. Myös muita maailman kieliä tunnetaan paremmin kuin ennen, ja 1900-luvun lopun lingvistiikan tendenssejä onkin vertailukohteiden etsiminen jopa eri mantereilta. Tieteelliset tavoitteet muuttuvat sosiaalisten muutosten myötä, mutta Suomalais-Ugrilaisen Seuran perinteiden ja suomalais-ugrilaisten kielten arjen kannalta kenttätyö on edelleen ajankohtainen, tosin tällä hetkellä suhteellisen vähän hyödynnetty tutkimuksen lähtökohta.

Päättyvän vuosisadan loppuun osuu myös julkaisutekniikassa tapahtuva murros. Elektroninen julkaisumuoto on raivaamassa tietään perinteisten painettujen julkaisujen rinnalle. Myös Suomalais-Ugrilainen Seura on ollut kokeiluluontoisesti mukana ja tarjonnut laajemman projektin puitteissa mahdollisuuden Finnisch-Ugrische Forschungenin elektroniseen käyttöön. Ei silti näytä todennäköiseltä, että elektroninen julkaiseminen syrjäyttäisi kokonaan painetun tai että se kykenisi nopeasti korvaamaan sen tiedon, joka esimerkiksi Suomalais-Ugrilaisen Seuran julkaisuihin on runsaan sadan vuoden aikana koottu.

Päättyvä vuosi on Seuran 116. toimivuosi. Vuoden aikana Seura on järjestänyt vuosikokouksen sekä 8 kuukausikokousta. Osa on voitu järjestää totuttuun tapaan Säätytalossa. Kolme kokousta (maalis-toukokuu) on pidetty Tieteiden talossa. Viime mainittukin tarjoaa remontoinnin jälkeen riittävän varustuksen ja hyvät puitteet Seuran tarpeisiin. Kokouksissa on kuultu seuraavat esitelmät:

  • vuosikokouksessa 2.12.1998 esimies, prof. Seppo SUHONEN (Helsingin yliopisto): Tytärkarjalan asema karjalan murteistossa,

  • 15.1.1999 fil. tri Eino KOPONEN (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus): Vironsuomen kielioppia,

  • 19.2. dos. Pirjo UINO (Museovirasto): Aldeigjuborg ja Laatokan kaakkoisrannan etninen menneisyys arkeologin silmin,

  • 19.3. filol. Kand. Oleg SERGEJEV (Joškar-Olan yliopisto): Vanhoista marin kielen sanakirjoista,

  • 16.4. prof. Juha JANHUNEN (Helsingin yliopisto): Altailaisten kielten keskinäisistä suhteista,

  • 21.5. prof. Kalevi WIIK (Turku): Itämerensuomalaisten kielten kvantitatiivista murretutkimusta,

  • 17.9. Ph.D. Paul FRYER (Cambridgen yliopisto / Helsinki): Revival, invention or re-invention of traditions? The Mari diaspora,

  • 15.10. maist. Merja SALO (Helsingin yliopisto): Penzan mordvalaisten luona,

  • 19.11. prof. László KERESZTES (Debrecenin yliopisto): Mordvan määräisen taivutuksen morfosyntaksia.

Kokouksissa on ollut läsnä yhteensä 354 henkeä. Johtokunta on kokoontunut kaikkina mainittuina päivinä, yhteensä 9 kertaa.

Seuran taloudellinen tilanne on ollut tyydyttävä, vaikka Suomen Akatemian avustus julkaisutoimintaa varten pienenikin edellisvuodesta 20.000,- markalla 260.000,- markkaan. Vähennys johtuu ennen kaikkea Akatemiassa tehdyistä laajemmista periaatteellisista muutoksista. Korkeimmillaan avustus oli vuonna 1987 bruttona tasan kaksi kertaa nykyistä suurempi 520.000,- markkaa.

Tilannetta on helpottanut sijoitustoiminnan hyvä kehitys. Sijoituksista saadusta tuotosta n. 200.000,- markkaa käytettiin julkaisutoiminnan kulujen kattamiseen. Seuran sijoitustoiminnan painopistettä on siirretty kotimaisista osakkeista kansainvälisiin rahastoihin. Suomen tiedekustantajien liitolta Seura sai 15.000,- markan avustuksen uuden tietokoneen hankintaan. Kirjallisuuden myynnistä saadut tulot pysyivät edellisvuoden tasolla.

Seuran hallussa olevien omakatteisten rahastojen varoista on myönnetty apurahoja yhteensä 84.500,- markkaa. August Ahlqvistin, Yrjö Wichmannin, Kai Donnerin ja Artturi Kanniston rahastojen korkovaroista päättänyt Suomalais-Ugrilaisen Seuran ja Kotikielen Seuran yhteisesti asettama lautakunta päätti 12.2.1999 pitämässään kokouksessa myöntää 10.000,- markan palkinnon fil. tri Anneli KAUPPISELLE hänen väitöskirjastaan Puhekuviot, tilanteen ja rakenteen liitto: Tutkimus kielen omaksumisesta ja suomen konditionaalista sekä 7.000,- markan palkinnot fil. tri Hannele FORSBERGILLE hänen väitöskirjastaan Suomen murteiden potentiaali: muoto ja merkitys ja fil. tri Eino KOPOSELLE hänen väitöskirjastaan Eteläviron murteen sanaston alkuperä.

Minette ja Otto Donnerin, Mikko Korhosen, Julius Markin sekä lahjoittajien rahaston korkovaroista nuorten tutkijain sekä tutkijoiksi aikovien apurahan Seuran johtokunta jakoi 21.5. pitämässään kokouksessa kolmen hakijan kesken: fil. lis. Anneli SARHIMAALLE 10.000,- markkaa nykypuhekarjalaa käsittelevään väitöskirjaan, opisk. Janne SAVELALLE 6.000,- markkaa komin ja suomen vokaaliston luonnetta koskevaan ja opisk. Anni RANTAHALMEELLE 3.000,- markkaa mordvan kielen ajan adverbaaleja käsittelevän pro gradu -tutkielmaan. Viime mainitulle maksettiin lisäksi Kaino ja Kaisi Heikkilän mordvan kielen tutkimuksen tukemiseen tarkoitetusta rahastosta 3.000,- markkaa.

Kaino ja Kaisi Heikkilän rahastosta on myönnetty myös fil. lis. Dennis ESTILLILLE 2.500,- markkaa ersämordvan sanapainoa koskevaan tutkimukseen sekä fil. maist. Merja SALOLLE 13.000,- markkaa mordvalaisalueille tehtäviin kenttäretkiin.

Albert Hämäläisen rahastosta ensisijaisesti etnografiseen hankkeeseen tarkoitettu apuraha Itä-Venäjällä asuvien suomensukuisten kansojen tutkimukseen jaettiin 19. marraskuuta. 30.000,- markan apuraha myönnettiin työryhmälle dos. Valentina FILIPPOVA, Ph.D. Paul FRYER ja fil. maist. Paula KOKKONEN Kuolan nykyistä komilaisyhteisöä koskevaan tutkimukseen.

Seuran yleisillä varoilla on rahoitettu johtokunnalle esitettyjä hankkeita seuraavasti:

  • Fil. lis. Arja AHLQVISTIN johtamaa Jaroslavlin alueen Rostovin ja Pereslavlin piirikunnista kerätyn paikannimiaineiston tarkistustyötä on tuettu 10.000,- markalla.

  • Fil. maist. Paula KOKKOSELLE on myönnetty 3.000,- markan matka-apuraha Komin tasavaltaan.

  • Fil. maist. Miikul PAHOMOV on 9.000,- markan stipendin turvin toimittanut lyydiläismurteiden kielinäytteitä.

  • Fil. maist. Janne SAARIKIVELLE on myönnetty yhteensä 8.500,- mk Arkangelin alueen Pinegan piirikunnan paikannimistön keräämiseen.

Seuran hallussa olevien aineskokoelmien muokkaus-, toimitus- ja julkaisuhankkeista on vuoden aikana tuettu T. E. Uotilan komilaisten tekstien valmistelua toimittajanaan maist. Paula KOKKONEN, täysstipendin suuruus 63.800,- markkaa.

Julkaisutoiminta on jatkunut tasaista tahtia. Toiminnan kehittämiseksi ja koordinaation parantamiseksi Seura on kuluvana vuonna päättänyt palkata usean vuoden tauon jälkeen osa-aikaisen julkaisusihteerin, fil. maist. Leena HUIMAN. Kesällä alkanut työsuhde jatkuu myös ensi vuonna.

Seuran omissa sarjoissa ovat edellisen vuosikokouksen jälkeen ilmestyneet seuraavat niteet:

  • Toimituksia 232. Raija BARTENS, Mordvalaiskielten rakenne ja kehitys. 183 s.

  • Toimituksia 233. László KERESZTES, Development of Mordvin definite conjugation. 266 s.

  • Toimituksia 234. Helmi ja Pertti VIRTARANTA, Ahavatuulien armoilla. Itkuvirsiä Aunuksesta. Toimittaneet Raija KOPONEN ja Marja TORIKKA; nuotinnokset Ilpo SAASTAMOINEN. 227 s.

  • Toimituksia 236. Europaeuksesta Setälään. Seitsemän suomalaisen kirjeenvaihtoa József Budenzin kanssa 1863–1891. Toimittanut Viljo TERVONEN. 107 s.

  • Lexica XXIII, 6. nide. H. Paasonens Mordwinisches Wörterbuch. Zusammengestellt von Kaino HEIKKILÄ. Deutscher Index. Bearbeitet und herausgegeben von Martti KAHLA. 453 s.

  • Kansatieteellisiä julkaisuja 16. Ildikó LEHTINEN, Marien mekot. 144 s.

  • Apuneuvoja XIV. Valentin KEL’MAKOV ja Sara HÄNNIKÄINEN, Udmurtin kielioppia ja harjoituksia. 312 s.

Seura on myös julkaissut aikakauskirjan Finnisch-Ugrische Forschungen niteen 55: 1–3. 262 s.

Yhteistyössä Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen laitoksen kanssa on julkaistu yksi nide:

  • Castrenianumin toimitteita 55. Reet KASIK, Johdatus viron kielen tutkimukseen. 285 s.

Ilmestyneiden julkaisujen yhteissivumäärä on 2239.

Seura on teettänyt uusintapainoksen kahdesta loppuun myydystä sanakirjasta:

  • Lexica V. Lauri KETTUNEN, Livisches Wörterbuch mit grammatischer Einleitung. 72 + 648 s.

  • Lexica XV, 1. nide. T. I. ITKONEN, Koltan- ja kuolanlapin sanakirja I. 44 + 1236 s.

Kustannusosakeyhtiö Otava on ottanut uusintapainoksen teoksesta, jonka julkaisemisesta sillä on aiemmin ollut sopimus Seuran kanssa:

  • Kansatieteellisiä julkaisuja 13A. C. G. Mannerheimin valokuvia Aasian-matkalta 1906–1908. Toimittanut Peter Sandberg. 151 s.

Vuoden 2000 julkaisuohjelmassa ovat mm. seuraavat Seuran omien sarjojen nimekkeet, joista eräät ilmestynevät vielä kuluvana vuonna:

  • Aikakauskirja 88. Painovalmis.

  • Aikakauskirja 89. Aineisto pääosin olemassa.

  • Toimituksia 235. Kari LIUKKONEN, Baltisches im Finnischen. Painossa.

  • Toimituksia 237. Jorma KOIVULEHTO, Verba mutuata. Quae vestigia antiquissimi cum Germanis aliisque Indo-Europaeis contactus in linguis Fennicis reliquerint. Juhlakirja. Painovalmis.

  • Toimituksia. Raija BARTENS, Permiläiskielten rakenne ja kehitys. Käsikirjoitus valmis. Taitto aloitetaan lähiaikoina.

  • Toimituksia. Sophie CAPDEVILLE, Fellmanin Lapponica-kokoelman luettelo. Taitettavana.

  • Toimituksia. Christian CARPELAN ja Asko PARPOLA (toim.), Contacts between Indo-European and Uralic. Artikkelikokoelma.

  • Toimituksia. Lauri HARVILAHTI, The Eternal Poplar. Studies on Upper Altai Qai Singing. Taitto viimeisteltävänä.

  • Toimituksia. Paula KOKKONEN, Syrjänische Texte V. Ylä-Vytšegdan murretta.

  • Toimituksia. Marja LEINONEN, Larisa LEISIÖ ja Anneli SARHIMAA, Syntactic change in language contact. Artikkelikokoelma.

  • Toimituksia. Edit VÉRTES (toim.), Heikki Paasosen itäostjakkilaiset tekstikokoelmat. Taitto valmis. Viimeinen oikoluku meneillään.

  • Toimituksia. Maria ZAITSEVA, Vepsän kielen lauseoppi. Suomennos valmisteilla.

  • Sanakirjoja. Marin kielen käänteissanakirja.

Tekeillä on myös useita muita monografioita, ainesjulkaisuja ja kokoomateoksia tekijöinään ja toimittajinaan Jarmo ALATALO, Juri ANDUGANOV, Robin BAKER, Michael BRANCH, Ildikó LEHTINEN ja Tapio PELTOLA. Yhteistyössä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kanssa jatkuu karjalan, marin ja mansin kielen sanakirjojen toimitustyö. Castrenianumin toimitteiden julkaiseminen jatkuu yhteistyössä Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen laitoksen kanssa. Tekeillä ovat mm. seuraavat julkaisut:

  • Castrenianumin toimitteita 56. Leena HUIMA ja Reet KASIK (toim.), Viron kielen opetus Suomessa. Helsingin yliopiston viron kielen lehtoraatin 75-vuotisjuhlaseminaarin esitelmät. Painovalmis.

  • Castrenianumin toimitteita 57. Tarmo HAKKARAINEN ja Marja LAPPALAINEN (toim.), Sukukansapäivien satoa. Artikkelikokoelma. Taitto viimeisteltävänä.

  • Castrenianumin toimitteita. Ulla-Maija KULONEN ja Johanna LAAKSO, Uralilaisten kielten äänne- ja sanaoppia.

  • Castrenianumin toimitteita. Juha KÄÄRIÄINEN (toim.), E. N. Setälän liiviläinen sanasto.

Viime vuosikokouksessa kutsuttiin edellisessä kokouksessa tehtyjen ehdotusten perusteella Seuran uudeksi kunniajäseneksi professori Gerhard DOERFER Göttingenistä sekä uusiksi ulkojäseniksi tri Marianne BAKRÓ-NAGY Budapestista, filol. kand. Ljudmila MARKIANOVA Petroskoista, tri Maria MULLONEN Petroskoista sekä professori Gábor TOLCSVAI NAGY Budapestista.

Seuran vakinaisiksi jäseniksi on vuoden aikana valittu filol. kand. Nina AGAFONOVA Saranskista, filol. kand. Vasili BELJAKOV Saranskista, tutk. Johanna DOMOKOS Berliinistä, maist. Pirkko HAPPONEN Valkeakoskelta, tutk. Iiris HEINO Helsingistä, opisk. Keijo HOPEAVUORI Helsingistä, hum. kand. Leena HUIMA Helsingistä, opisk. Santeri JUNTTILA Helsingistä, prof. Marja JÄRVENTAUSTA Kölnistä, opisk. Saara LINDROOS Helsingistä, opisk. Annika PASANEN Kirkkonummelta, opisk. Marketá PAULOVÁ Prahasta, opisk. Päivi RONIMUS Tampereelta, opisk. Kirsti SAINIO Kirkkonummelta, opisk. Silja SKJELNES Helsingistä, fil. maist. Toni SUUTARI Helsingistä, opisk. Ida TOIVONEN Stanfordista, Californiasta, dos. Pirjo UINO Helsingistä, dos. Aleksei ZAGREBIN IÏevskistä sekä kääntäjä Sergei ZAIKOV Helsingistä.

Vuosikokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti on uusilta vakinaisilta jäseniltä peritty kertajäsenmaksuna 200,- markkaa, opiskelijoilta 100,- markkaa.

Päättyvän toimintavuoden aikana Seura on tervehtinyt kunniajäseniään prof. Hans FROMMIA Münchenistä 80-vuotispäivän johdosta ja akat. Péter HAJDÚTA Budapestistä 75-vuotispäivän johdosta, ulkojäseniään tri Edit VÉRTESIÄ Budapestista ja akat. Ants VIIRESIÄ Tallinnasta 80-vuotispäivän johdosta, prof. Ulrich GROENKEÄ Kölnistä, tutkija Karl KONTIA Tallinnasta, prof. Leonid KYZLASOVIA Moskovasta, filol. kand. Tamara TEPLJAŽINAA Moskovasta 75-vuotispäivän johdosta sekä vakinaista jäsentään Raija KOPOSTA Helsingistä 60-vuotispäivän johdosta.

Seura on kuoleman kautta menettänyt kunniajäsenensä Pentti AALLON (Helsinki) ja Wolfgang SCHLACHTERIN (Göttingen) sekä vakinaisen jäsenensä dos. Ymär DAHERIN (Helsinki), Auvo HEISJÄRVEN (Helsinki), Hans UDALLYN (Göttingen), Rauno VELLINGIN (Helsinki) ja Sakari VIHOSEN (Helsinki).

Seuran toimimiehinä ovat päättyvänä kautena olleet: esimiehenä prof. Seppo SUHONEN, 1. varaesimiehenä prof. Alho ALHONIEMI, 2. varaesimiehenä prof. Ulla-Maija KULONEN, sihteerinä lis. Riho GRÜNTHAL, rahanvartijana ekon. Kyösti JÄRVINEN, kirjavarainhoitajana maist. Maire AHO, arkistonhoitajana ja johtokunnan lisäjäsenenä tri Eino KOPONEN, johtokunnan muina lisäjäseninä prof. Kaisa HÄKKINEN ja dos. Ildikó LEHTINEN, yliasiamiehenä maist. Merja SALO, tilintarkastajina lääk. ja kir. tri h.c. Esko KOIVUSALO ja oik. kand. Ralf SUNELL varamiehinään kauppat. maist. Mikko KOIVUSALO ja prof. Tapani LEHTINEN.

Seuran edustajina August Ahlqvistin, Yrjö Wichmannin, Kai Donnerin ja Artturi Kanniston rahastojen korkovaroista päättävässä lautakunnassa ovat olleet 2. varaesimies prof. Ulla-Maija KULONEN, dos. Johanna LAAKSO sekä asemansa perusteella esimies, prof. Seppo SUHONEN. Alfred Kordelinin yleisen edistys- ja sivistysrahaston tieteen jaostossa, Tieteellisten seurain valtuuskunnan vuosikokouksessa, Tieteellisten seurain valtuuskunnan hallituksessa, Taluttaja Oy:n hallituksessa ja Pietari-säätiön valtuuskunnassa Seuraa on edustanut prof. Seppo SUHONEN. Tieteellisten seurain valtuuskunnan satavuotisjuhliin Seuran tervehdyksen veivät prof. Ulla-Maija KULONEN ja prof. Seppo SUHONEN. Suomen tiedekustantajien liiton vuosikokoukseen on Seuran puolesta osallistunut sihteeri lis. Riho GRÜNTHAL. Taluttaja Oy:n yhtiökokouksessa, Nokian yhtiökokouksessa ja WSOY:n yhtiökokouksessa Seuraa on edustanut rahanvartija Kyösti JÄRVINEN. Kolmannen Suomalais-ugrilaisen maailmankongressin valmisteluun on Seuran valtuuttamana osallistunut dos. Ildikó LEHTINEN.

Helsingissä 2. joulukuuta 1999

Riho Grünthal

sihteeri